Indokrinaatio

indoktrinaatiovaiko ihan indoctrinaatio. joka tapauksessa virhe.

Olen törmännyt tuohon sanaan myös, ottamatta selvää mitä se tarkoittaa. Näkyy olevan suomennettu i s k o s t a a..

Niin, sitähän on kaikki oppi oikeastaan, minkä joudumme hyväksymään, jo oman kodin säännöissä, mitkä meihin iskostetaan.
Siitä edelleen koulun maailmaan, jossa eri oppiaineet meihin kylvetään, uskontokin.
Niissä puitteissa avautuu maailmankuvamme, ja yksilöstä riippuen alamme tehdä omia johtopäätöksiämme, niin uskonnon, kuin myöhemmin poliittiselle suuntautumisellemme.

Vapaus on meille annettu, miten pitkälle haluamme syventyä uskontoonkin, mitä etsimme , tai tarvitsemme? Kuitenkin pitää muistaa, jokaisen primitiivisenkin kansan luoneen aikojen saatossa oman käsityksensä olemassaolonsa tarkoituksesta, jossa shamaanit vrt. papit ylläpitävät perinnettä.
Mikä korvaisi ihmiskunnalle Kaikkivaltiaan Jumalan?

Jokaisen nykyihmisen on itse valittava tiensä, onnellinen hän, joka lapsen lailla on löytänyt ja pitänyt kiinni siitä uskosta, joka antoi hänelle
pohjan elämälle.

Vain luottaen rakastavaan Jumalaan.

Eräs seikka, joka on monille käsittämätön, on sattuman hyväksyminen.

Kun evoluutiomme toimii juuri sattuman kautta, yhden ainoan eliön muuntautumisella sattuman (mutaation) kautta koko lajistoksi.
Olihan ennen Darwinia käsitys koko luomakunnan tulleen luoduksi kerralaan.
Sattuma on yhä olemassa meidän ihmistenkin elämässä. Ei tsunamiaalto valitse uhrejaan, ei rakennuksilta tippuva jääpuikkokaan odota, että alle sattuu pahantekijä.
Samoin eivät kulkutauditkaan valitse uhreikseen pahojen isien lapsia.

Ei Jumalaa voi asettaa syytteeseen sattumasta, joka on edellytys koko maapallon elämälle.
Se, mitä vanhan testamentin kirjoittajat i s k o s t i v a t seurakuntansa mieliin pelon kautta, oli varmaan tarpeen sen ajan juutalaisille jääräpäille.

Mikään ei ole ihanampaa kuin vapaus ajatella.

Tässä ennen toosan kiinni laittamista, päiväksi nääs.
Sivistyssanat, yleislainat kummasti ärsyttävät monia. Ymmärrän toki, että hienostelua on sellaisen mielestä, joka ei ymmärrä, että asian voi sanoa, jopa kansainvälisesti ymmärrettävästi yhdellä sanalla tarvitsematta asiaa monimutkaisesti selitellä.
Jumalan armoon, sallimukseen ja tuohon outoon otsikon sanaan en puutukaan, koska en niistä mitään ymmärräkään.

Hyvää päivää pohtimiseenne !

Sattuman hyväksyminen?
Eihän mitään tapahtumaa voi pyyhkäistä pois tai kuten mainitsit tsunamin, tietysti helpottaa tieto vai helpottaako kun kokonaisia kaupunpeja ja kyliä häviää.
Ihminen näkee vain vesimassan joka pyyhkäisee kauniit kylät ja asutuksen, ihmiset, eläimet jäljelle jää vain romua.
Ei muuta vaihtoehtoa ole kuin hyväksyä tapahtunut, aloittaa kaikki alusta, on pakko elämän jatkumisen kannalta
Indokrinaatiota vai ei ??

Kaksi asiaa on palstalla muuttunut, Ruuneperi kirjoittaa ilman Ruuneperia ja ketjun kutistaminen on poistunut. Harmi.

Se, että Luoja sallii pienten lasten kuoleman ja
tappamisen, on mielestäni kyseenalaista.

Maailmassa on sekä hyvä, että paha! Niille on annettu nimetkin. Näin ollen tapahtuu niin hyvää kuin pahaakin, ilman Jumalan väliintuloa, emmehän elä paratiisissa.

Indokrinaatio on aivopesua, ei kylien poispyyhkiytymisellä tsunamissa ole mitään tekemistä aivopesun kanssa.
Indokrinaatioita on pikemminkin uskoa Jumalan olevan sattumienkin takana.
Kuvitteleeko joku Jumalalla olevan langat käsissään jokaisen yksilön kohdalla, jolla hän liikuttelee meitä?
Voi pyhä yksinkertaisuus siinä tapauksessa!

Jäin katumaan tuota lausumaani: voi pyhä yksinkertaisuus. En haluaisi loukata ketään. Oliskohan sittenkin olemassa johdatus?

Selitettävä on miksi niin ajattelen. Kun näin tuon sanan indotrinaatio, välähti muistissani miettineeni sitä jokunen aika sitten.

Onko sitä joskus samalla aaltopituudella, toisten kanssa, - sattumaako vai johdatusta? Silloin se on hienompaa kuin ihmisjärjellä käsittääkään, ja vielä ihanampaa!

Indoktrinaation (suom. iskostus) käsite viittaa kasvatusfilosofiassa sellaiseen opettamiseen, jossa oppilas tai opiskelija asetetaan opetuksen kohteeksi, johon annetut opetussisällöt vain siirretään. Voidaan puhua myös manipulatiivisesta tai tendenssimäisestä opetuksesta. Indoktrinatiivinen opetus kantilaisesti määriteltynä on oppilaan tarkoituksellista alaikäisenä pitämistä. Oppilas ei missään vaiheessa nouse tasolle, jossa hän voisi itsenäisesti arvioida opetussisältöjen pätevyyttä.

Yksilöllä, jolla ei ole kykyä itsenäiseen ajatteluun, onkin parasta saada määrättyjä sääntöjä iskostettua kalloonsa, niin yhteiskunnassa kuin uskonnossakin, johon perustuu jopa YK ihmisoikeuksien julistus.

Indoktrinaatio sinänsä ei keneltäkään voi viedä omaa ajattelukykyä!

Uskonnon julistajiakin on eriltasoisia, niinkuin on eroa minkä aineen tahansa opettajissa.

Koko asian hylkääminen on helpointa silloin.
Joka elävää vettä etsii, löytää sen vain nöyrästi etsimällä.
Valinta on meille annettu.

Tässäpä juuri esimerkki, jolloin yleislainalle (?) ei voi käyttää suomennettua versiota. Lähinnä synonyymeja voisi kyllä, kuten aivopesu, manipulointi, autoritaarinen, pakottaminen, oman ajattelukykynsä menettäminen = nöyrtyminen.

Omaa tahtoa vailla oleva ihminen on kuin unissakävelijä. Jean Paul Sartren mukaan indoktrinoitu ihminen elää itsepetoksessa. Voisiha käyttää myös joissain tapauksissa ihan sanaa - huumattu. Hänet on saatu uskomaan ehdottomasti asiohin, joihin hän ei omalla ajattelullaan uskoisi...jos häneltä ei olisi saatu vietyä oman ajattelun vapautta.

Aika lähellä ko. opetusmallia olimme mekin joskus, riippuen opettajasta, kouluaikanamme. Vastaväitteitä, keskustelua ei suvaittu. Opettaja saattoi siis olla ehdoton auktoriteetti.Jopa rankaistiin opilaan uskaltaessa esittää vastaväitteitä, ajatella omilla aivoillaan. Esimerkkinä vaikkapa oman uskonnon numeroni pudottamisessa neloseen tyttölyseon kuudennella luokalla, opettajan ehdotonta mielivaltaa.

Uskoon tulleiden käyttämä sana...nöyrtyminen, on minusta aika karmea sana = hävittää oma identiteettinsä, ehdoton pakkouskominen, itsensä kieltäminen, oman tahdon, harkinnan häviäminen.

Tässä minultakin jokunen miete, enempää en viitsi miettiä.
Eri tavalla palstatilaa veisivätkin manipulaatio ja aivopesu. Silloinhan ihminen on saatu täydellisesti alistettua, nöyryytetty poistamaan oma ajattelunsa.
Kuin zombi.

Uskon kyllä Jumalaan, mutta kirkkoa en tarvitse mihinkään. Pakko uskoa, kun en pysty ymmärtämään maailmankaikkeutta, mihin avaruus loppuu ja mitä sen takana on.

Minun on kuitenkin mahdotonta ymmärtää, miksi Jumalan mielestä olisi suotuisaa kirkossa mumista isämeitää tai uskontunnustusta ja kailottaa mollinsävyisiä virsiä päälle. Ja kuunnella saarnamiestä, joka on köyrinyt lapsenlapsiaan aamutuimaan ja sitten pukeutunut kaapuun ja uhkaa seurakuntaa helvetin tulella, jos tekee syntiä.

Minä uskon toisenlaiseen Jumalaan.

luin vielä aamutunnelmissani viimeisiä kommentteja aiheesta.

Susmorsian lähestyy aihetta eksistentialismin kautta, jonka edustaja
Jean Paul Satre oli, kulkien Nietschen ja Kirkegaardin jalanjäljissä.

Tuo dilemma, ihmisen kaataessa vallalla olevia järjestelmiä, tuo toki uutta,- enemmän yksilökeskeistä ajatteluun, mutta aiheuttaa kuten tunnettua on myös *angstia* turhautuneisuutta? epätoivoa?

suomennuksesta en ole selvillä. Nykyaika on täynnä tätä yksilökeskeisyyttä, en osaa nähdä oikeanlaista nöyryyttä suurten asioiden edessä paheena, päinvastoin viisautena.

Sitävastoin koen samoin kuin Per Pillhard kirkon olevan hieman hm,..kivettynyt seuratessaan rituaaleja. Näen kuitenkin kirkon tarpeellisuuden osana yhteiskuntaamme, monelle hartaalle ihmiselle turvapaikkana ja avunantajana, jota en itse ainakaan halua keneltäkään riistää.

Ihmettelen vaan mitä on antaa tilalle, jos ihminen katsoo olevansa kaikkeuden suurin? Miten sen taakan alla kestää itseään?

Uskonnossahan tätä tapahtuu ,jo lapsena . INDORINAATIO käytetään kun ei anneta vapautta omiin ajatuksiin . ei saa poiketa opettajan käsityksistä .
Hyi mikä sana .

naapuriensa valloittaman maan, Suomen, ihmisillä ollut monen vuosisadan ajan vv. 1155 - 1917, se tekee 762 vuotta,
ja senkin jälkeen eräänlaisena suomettumisena.

Tämä on hyvä tiedostaa ja ymmärtää.

Samoin,..kiitos :D

Tuo indoktrinaatiohan on selvällä suomen kielellä aivopesu. Neuvostoliitossa aikoinaan iskostettiin ihmisten mieliin kommunismin ideologia ja kiellettin uskonto tyystin.

Samoin esim. jehovalaiset aivopesevät lahkoon eksyvät "karitsat". Ajattele niinkuin me opetamme, älä pidä muita ajatuksia mielessäsi.

Olihan tämä jo selostettu eri viesteissä, mutta hieman mutkallisemmin.

Texsanell puhui tuosta kirkon tärkeydestä ja olen hänen kanssaan ajatuksineni
samansuuntainen. Meidän kirkkomme ei aivopese. Siellä saa kirkon penkissä istua omine ajatuksineen hiljentymässä.

Samoin toivoisin, että kouluissa olisi uskonnon opetus vielä opetusohjelmassa.
Ei mitenkään uskontoon painostamismielessä, mutta raamatun kertomuksiin olisi lastenkin hyvä tutustua. Niiden myötä oppisi etiikkaa ja empatiaa. En ymmärrä, miksi jotkut vanhemmat kieltävät lapsiltaan uskonnonopetuksen ja millä oikeudella he sen tekevät.

Ymmärrän kyllä eri uskontokuntiin kuuluvat, jotka eivät halua olla luterilaisen
uskonsuunnan opetuksessa mukana. Heillä on kuitenkin omat uskontotuntinsa.

Luin vasta jälkeen päin eri tekstejä tässä ketjussa ja huomaan, että joku olikin maininnut tuon aivopesun, joten tuo minun kirjoitukseni olikin turha asiaan puuttuminen. Olisin voinut pysyä poissa.

Kyllä kristinusko käyttää "aivopesua " myös " - Aina oma usko on se ainoa . Niinhän sitä opetetaan että älä pidä muita jumalia minu rinnallani , vai kuinkase oli.
Tapetaan parasta aikaa uskontakia---ja tehdään haureutta --uskonvarjolla .
Onneksi olen jo lapsesta asti saanut kotikasvatuksen , niin että on itse harkittava asiat ,ja toimittav rehellisesti itseään ja muita kohtaan.

Aihe on hyvä ja aloittajalle kaikki kiitos .
Tähän vaikeaan sanaan voi sisällyttää vaikka mitä