Itellä siis nyt vihdoin lopullinen ero tulossa ja yhteiset lapset on 4 ja 5v ja musta tuntuu aivan kauhealta olla heistä erossa kun ovat isällään! =( tiedän että kumpikin vanhempi on lapselle tärkeä ja olen onnellinen että heillä on isä joka haluaa olla. Mutta silti. Raastaa, oksettaa ihan tämä paha olo.. Lisänä on vielä paha olla kun mies syyllistää ihan kokoajan vaikka ero on vuosien tulos eikä mikään yhtäkkiä tullut ratkaisu.. 5vuotta meni niin huonosti (yhdessä oltu vasta 7v) että ei enää jaksa ja kun hänen lapsipuoli sai eri kohtelun kuin omat niin se vaan söi tunteet lopulta.. Mutta siis miten jaksaa se lasten vaihtelu, miten lapset sen jaksaa?? tuntuu että ihan hyvin, JOS vanhemmat ovat ok eikä riitele mutta on vaikeaa kun toinen ei edes halua yrittää olla väleissä eikä halua puhua minulle jne...
50/50 huoltajuus,miten kestätte?
mamma vaan
561953
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Ja lässyn lässyn...!
Vai että raastaa ja oksettaa, ja höpö höpööö..
Sä et tiedä mitään raastavan oksettavasta pahasta olosta!
Mieti et oisitki isä ja erossa sulta viedään käytännössä kokonaan lapset pois elämästäs sossujen äitimyytin turvin.
Saisit olla lapsilles vanhempi kaks krt kk pari kokonaista päivää kerrallaan ja kun sekään älytön elämän tärkeimpien ihmisten riisto pois sinulta ei jo yksinään riittäis niin kunnon lopullinen niitti elämääs leimataan sossussa elarisopparilla joka takaa sen että sulla ei oo enää sen jälkeen rahahuolia, katsos kun latiakaan ylimääräistä rahaa ei sen jälkeen sulle jää!
Tollanen sun lässytys vihtuttaa kun kitiset sellasesta asiasta josta sulla ei oo hajuakaan!!!!!
Arvaas mitä? Samoja tunteita saa kokea sekä miehet että naiset. Se ei ole mikään myytti.
Samaa vitutusta pettävistä puolisoista.
Samaa pelkoa tulevaisuutta kohtaan eron tullessa.
Samaa kaipausta ja huolta lapsistaan.
Haista sinä jo p***a sossutanttojes ja äitimyytties kanssa ja tule ulos omasta ahteristas katselemaan oikeaa maailmaa!!
TUOLLAINEN lässytys ja kitinä se vasta vihtuttaakin!!
Ja lässyn lässy se vaan jatkuu....
Etkö sä satanan putkiaivoinen tajua että sillä on vissi ero olla omalle lapselle "kokopäiväinen" vanhempi (siis normi lähihuoltajuusmuoto) kuin että olet omalle lapselles hänen koulukavereitaankin vieraampi "vkl lastenhoitaja"!!!!!
Niin ja yritä jo lopulta tunnustaa ääneen se tosiseikka et sossujen äitimyytti on täyttä totta!!!!!!
Tasa-arvoa te ruikut ootte aina vinkumas mut ihmeesti tossa lapsen huoltajuudessa se tasa-arvo onkin sitä et lapsi pelataan melkeen aina sossujen tuella äidille.
Eikös vain ookkin yyberjännä juttu että varsinki teille eronneille/eroamassa oleville äideille se tasa-arvo onkin se että väkisin hamuatte lähiksi ja sitten ruikutatte kuinka kovaa ja ankeeta se on ja isä se vaan pääsee rilluttelemaan ja rallatelemaan.
"tule ulos ahterista katseleen oikeaa maailmaa" hah hah!!!
Sä ruikku oisit kusisukassa jos tajuisit mitä elo täällä oikeassa maailmassa on!!!!!!!!!!!!!
Mitäs jos menisit ulos leikkimään? On niin nätti ilmakin.
,Käyttämästäsi värikkäästä ja voimakkaasta itseilmaisusta päätellen olet sangen yksinkertainen mies. Sivistystasosi on alhainen. Vihainenkin voi olla sivistynyt.
hohhoijaa miten aikuista väkeä.... kiitti vaan arvaa tuliko paha mieli ? -EI. jos haen ihan oikeasti ihmisten kokemusta niin ei tuollasien dorkien tarvi tulla vastaileenkaan. ja olinko jossainvaiheessa sanonut että isä jäisi ilman lapsia? katsotko otsikon uusiksi..... puhuin vaan omista oloista ja kestämisistä ja vertaistukea haeskelin.
Voi voi tuliko taas lisää pahaa mieltä kun et heti saanutkaan vertaistukea vaan joku pamautta oikean elämän faktaa tiskiin.....
Et sä täältä mitään vertaistukea saa kun meidän muutaman silloin tällöin vierailevan etä isän lisäksi tällä foorumilla roikkuu kymmenittäin 24/7 joutilaita yhäriruikkuja joilla tärkeimmät asiat on se raha, sit tulee lapsen isän haukkuminen, sit taas raha, sit ittensä kehuminen, sit taas raha.... (lapsi on noille ruikuille keino, ei se tärkein asia niinkuin pitäisi... ei lähellekään tärkein..)
Kannattaa lukea muutamaa foorumin keskustelua niin tajuat mistä puhun...
Onhan se hienoa kohdallasi että lapsillas on elämässä kumpikin vanhempi yhtälailla läsnä ja sehän on kaikista oikeudenmukaisin ja paras asia lapsille eron jälkeen, mutta todellakin kannattaa unohtaa höpötykset jossa kuvittelet tietäväs hitustakaan mitä oikeasti on raastava ja oksettavan paha olo sillä siitä sä et tiedä pintaraapaisuakaan.....
On se kumma, että ainoastaan sinulla on "oikeita" ajatuksia. Itse vedät rahan joka paikkaan (eli kelle se mahtaa tärkeintä olla, vaikuttaa ihan että sinulle). Tämä on keskustelupalsta, eikä keskustelu ole sitä, että yksi vitun katkera äijä haukkuu kaikki muut tänne kirjoittajat.
Mistä vitusta sinä kuvittelet tietäväsi toisten ihmisten pahoista oloista? Menepä hankkimaan jo elämä, se että sun lapset jäi erossa äidilleen on varmaan tosi ikävää, mutta jumalauta se on arkea tuhansille muillekin. Vituttaa kun yks kitisee jatkuvasti, jos ei rahasta niin sitten äitimyytistä ja sossutädeistä. Mene jumalauta hakemaan apua jos on noin hankala olla.
Just noin!
Tämä on keskustelupalsta ja voi voi että se ottaa sinua ruikkua pattiin kun yksi vitun katkera äijä haukkuu "muut" tänne kirjoittajat. Oi oi oiiii....
Asia on täysin sisäistetty että sinua ahnasta ruikuttajaa vituuuttaa lukea tällasta tekstiä jossa pureudutaan sinua kaivertavaan ja näivertävään aiheeseen eli RAHAAN!!!!! (tämän PITÄISI olla keskustelupalsta mutta käytäntö on näyttänyt että tämä on juuri laistesi 24/7 yhäriruikuttajien kokoontumispalsta jossa te säälittävyyden ruumiillistumat ette hyväksy mitään muuta kuin sitä missä teitä surkuperseitä ylistetään yli kaiken mahdollisen vaikka elämä on "vähän" muuta... ;)
Eikä siinä, vedin rahan mukaan aiheeseen ja kun luet tätä niin mietippä KENEEN se raha-aihe taas kolahti kun älähdit? ;) ;)
Raha.... sepä se.... se on se sinun mittapuu ja voi että se joka uskaltaa kertoa faktaa laisesi loisen himoitsemasta rahasta niin jopahan se kertoja on katkera vitun äijä..... ;)
Ihanko tosissaan aikuinen ihminen kirjoittaa tuollaista tekstiä. Ei hyvänen aika..
Ei kyllä ihmetytä lainkaan että sinulta on muksut otettu pois. Ihan kaikella ystävyydellä, aikuiseksi kasvaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Etenkin jos on ehtinyt jo lapsiakin laittaa. Sinä nolaat itsesi ja myöhemmin lapsesikin tuolla idiotismillasi.
Eikö kukaan tuulipukuinen kaljaalitkivä yhäriplösö lähtenyt syn mukaan paikallisesta kun noin ahistaa? :D
.ikyflyrfluirfklutr Kirjoittaa asiaa. Juurikin lasten äidillä on "päätösvalta" sossuntätien silmissä. Tiedän monia eronneita pareja, jossa lasten äidit ovat "sanelleet ehdot".
Lapset ovat vain "lyömä ase" millä koitetaan lypsää rahaa mieheltä ja evätä lapsien tapaaminen.
Kyllähän se ajan kanssa menee.
Mut tollanen asumisjärjestely vaatii kylläkin niitä puhevälejä.
Koska teillä täytyy olla paljon yhteistyökykyä. Varatkaa perheneuvolasta aikaa ja koittakaa jättää kaikki riitely välistä pois.
Muista että ainoa asia mistä teidän täytyy puhua on lastenasiat. Kaikki vanha ja kaikki muu täytyy unohtaa keskusteluista pois.
niin,ja kun mä puhun niistä lasten asioista, toinen jauhaa ikävä kyllä ihan muusta.. =( syyllistää syyllistää ja syyllistää
perhenlassa ravattu jo... ja vaikea olla riitelemättä jos toinen ei vaan ole. mutta katsotaan nyt sitten. itse en ainakaan riitele ellei hän vedä tahallaan kiusakseni lasten arkirutiineja sekaisin..
ja siitä pahasta olosta, tiedän aika paljonkin mutta ei minun tarvitse kaikkia henk.koht asioitani täällä tilittää, jos nyt vaan halusin lukea muilta vastaavassa tilanteessa olevilta kokemuksia/miten mikäkin järjestely on sujunut ja onko ok lapsille jne.
"itse en ainakaan riitele ellei hän vedä tahallaan kiusakseni lasten arkirutiineja sekaisin.."
Voi ZIISUS!!! Siis KUN SINÄ olet päättänyt että lapsilla on jotain arkirutiineja jotka menee SINUN tahtosi mukaan niin sen lastesi isän omat mielipiteet kasvatuksen suhteen on riitelyä ja "riitelijänä" on vain se lastesi isä!!!!
Katso nyt peiliin RUIKUTTAJA ja totea: "olisinko sittenkin se itse ONGELMA jota yritän sysätä pois shittttttttiä jauhamalla!!!!"
Kun lukee kirjoituksiasi, niin ainakin niistä paistaa kilometrien päähän, että sinä olet iso ONGELMA tällä palsatalla. Jankkaaat omiasi ja nimittelet muita.
Minkälainen ihminen rääpii päätään yhteis- ja yksinhuoltajuuspalstalla puoli neljältä aamuyöllä? Säälittävä.
dodii käy toki kuumana vaan ei mulle tee mitään mutta mä en oo aikeissa hiiltyä missään netin palstoilla... ME olemme ne rutiinit yhdessä luoneet aikanamme ja niistä yhdessä kii pidetty ja toinen muuttaa niitä vaan kiusaks, joten pelaa lapsilla mitä en hyväksy.
Minusta erittäin hankalaa ja varsinkin lapsille epämukavaa ap tilanne, Minun exä erittäin mukava mutta kun joku nainen kuvioissa käytös muuttuu. Tällä hetkellä just aktuelli tilanne...exä ei tietenkään kerro mitään (kuten aina) mutta käytös ja suhde lapsiin paljastaa taas tilanteen ( kertoo kyl sit myöhemmin). Sit taas ku naikkonen häipyy kuvioista ei ole mitään riitoja käytännön asioista ja elatusmaksukin tulee viivestä huolimati perille. Näin meillä ja asiaan yritän edelleen sopeutua.erosta noin 6v.
Isäjärjestöt ovat vaatineet tasa-arvoa vanhemmuuteen.
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen tiedote.
Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen
17.02.2011
- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.
Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.
Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.
- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.
Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.
Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
------------
en jaksa edes lukea tuota, edelleenkin, mietiskelin tässä miten sitä jaksaa, miten lapset jaksaa ja selviää ja mikä on hyväks ja mikä ei. en ole siis missään nimessä isää sysäämässä syrjään ja hän on yhtä tärkeä lapsille kuin äitikin.
Ap älä välitä näistä katekrista isistä, ei niillä ole mitään tekemistä tämän sinun aloituksen kanssa. Anna räyhätä vaan, juttu ei meille muille kuulu. Jos on ollut niin typerä et tehnyt lapsia jonku hirmuliskon kanssa joka ei anna isän olla lasten kanssa ja vonkaa rahaa, niin oma on asiansa.
Itselläni on yksi lapsi ja miehen kanssa kaikki todella hyvin. Mutta ymmärrän sinua! Minustkin tuntuisi kamalalta jos lapsi joutuisin olemaan lapsesta erossa vuoroviikottain.Ihan mistä tahansa syystä. Olisi kyllä kamala ikävä ja huoli vaikka isä olisi ihan täysin yhtä pätevä hoitamaan ja pitämään huolta. Tsemppiä!
Kiitos!! =)
Miten sulla voi olla miehen, jonka kanssa on mennyt 5 vuotta huonosti, 4- ja 5-vuotiaat lapset? En ymmärrä...
Ja miten niin "vihdoin lopullinen ero". Melko lyhytjännitteistä minusta...
no ei me alettu lasta odottamaan heti kun tavattiin! 7v yhdessä, niistä 5 mennyt huonosti. ja eroa tehnyt siis pitkään. ja siihen on olemassa ihan hyvät syyt.
ja vielä siis, jos 5v on ahdistavaa pääosin elämä/suhde, ja tulee myös fyysisiä oireita, kyllä se vaan aika pitkältä ajalta tuntuu. Lisänä siinä minun tyttäreni (joka oli 2v kun tapasin miehenkanssa, kärsi tästä tilanteesta/hänen ja isäpuolen välit olivat huonot kun eka vuosi oli ollut loistavaa).. Vai onko ehkä olemassa jokin tietty aika, jonka "pitää katsella muuttuisiko kaikki hyväksi" ennenkuin tekee eropäätöksen..? ja edelleen tässä puhelin jo tehdystä päätöksestä, joten ei tarvitse enää lähteä edes jauhamaan siitä erotakko vai ei ja miksi tai miksi ei.
Niin, että tekemällä kuopuksesi aioit siis paikata välit mieheesi?
Noh, silloin vielä rakkauteni häntä kohtaan ei ollut kuollut ja uskoin hänen lupauksiaan.
"Meillä" lapset 4 ja 6-vuotiaat ja erosta on nyt reilu 2.5 vuotta. lapset ovat sen ajan olleet yhteisjuoltajuudella molemmilla viikko/viikko systeemillä ja ihme kyllä homma on pelittänyt aika kivasti.
Ensimmäiset kuukaudet ovat lapsille ( vanhemmille) vaikeita ja kiukuttelua, uhittelua, pahanolon purkamista esiintyy, mutta pikkuhiljaa se tasoittuu jos vaan vanhemmat pystyvät keskustelemaan edes jotenkin keskenään ja sopimaan asioista.
Vaikka meillä on tähän asti mennyt ok, niin viimeistään siinä vaiheessa kun lapset menevät kouluun tulee ongelmia varsinkin jos lapset asuvat eri osoitteissa kuten meillä..(kumpikaan ei halua maksaa elaria toiselle)
tai jos toinen haluaa muuttaa asuinkuntaa kuten minä, niin se ei mitenkään onnistu kun ex laittaa hanttiin kaikilla narsistin voimavaroilla jotka on multa imenyt vuosien ajan, saaden itseluottamukseni todella alhaiseksi :/
Tilanteeni on se että olen kotoisin paikkakunnalta A, exän kanssa ja nyt edelleen asun paikkakunnalla B mutta työpaikkani on paikkakunnalla C ja tahtoisin muuttaa lähemmäksi työpaikkaani kun tuo bensa ei järin halpaa ole ja matkaa kertyy 100km/pvä! ja samalla matka A:n lyhenisi.
Olisin jo löytänyt talon jonka haluaisin ostaa, mutta exäni pitää "kahletta jalassani" eikä suostu siihen että lapset muuttaisivat kanssani asumaan sinne tai edes se joka on kirjoilla kanssani. Yhteishuoltajuuden nurjapuoli :(
Onko muilla ollut vastaavaa tilannetta että toinen vanhemmista ei anna suostumusta lasten muuttamiseen yhteishuoltajuudessa ja toisen on jäätävä samaa kaupunkiin kuin lapset,että tulee ajatelleeksi lasten parasta??
kuulostaa kurjalta! =( Mutta positiivista oli kuulla että vuorottelu mennyt sitten ihan ok. itse pelännyt just että miten lapsiin sellanen vaikuttaa vaikkakin varmaan sopeutuvat ihan ok jos vanhemmat käyttäytyy mahd hyvin,ei riitoja. Me asutaan lähekkäin, tosin itsekin mietin muuttoa mutta vain 10km päähän. Vaikea tilanne sulla, jaksamista!
eikös ole aika itsekästä edes ajatella tuota sinun otsikkoasi "50/50 huoltajuus,miten kestätte?"..Eikö olekkin hienoa, että lapsesi saanat tavata molemia vanhempiaan tasapuolisesti ja jne.
miten tuo kysymyksesi liittyy minun kysymykseeni vastauksena? miten se helpotttaa tai kertoo vastaavista tilanteista? kysyinkin että miten kestätte sen, elikkä miten siinä tilanteessa olleet ihmiset ovat jakselleet, mistä voimaa, onko lapsilla mennyt kaikki ihan ok, mitä tietenkin haluan enemmän ku mitää muuta maailmassa!! musta voi yrittää tehdä jotain mitä en ole, mutta et nyt vaan saa musta sitä pahaa ihmistä kun en ole kiero ja haluan todellakin lastenparasta. sitä tässä pohdiskelenkin että mitä se on. ja KOKOAJAN olen halunnut että lapset saavat ollakummankin vanhemmankanssa!!!!!! se on eri asia millä tavalla se on, onko se vko ja vko tai onko se iltapvät isänkanssa jne. hohhoijaa...
Lapsilla pitäisi olla yksi pysyvä koti jossa viettevät suurimman osan ajasta. Viikko/viikko systeemi on lapsille liian raskasta. Heillä tulee tunne etteivät kuulu mihinkään ja ei ole pysyvää turvallista kotia vaan kaksi joide välillä sahataa jatkuvasti. Lapsilla täytyy olla turvalliset olot. Joka toine viikonloppu isän luona on paras vaihtoehto ja tietysti isä voi tulla lapsia katsomaan useemminki jos haluaa.
Niin ja tämä ei ole vain mun mielipide vaan myös ammattilaisten näkemys asiasta.
Ruotsissa äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan nimenomaan viikko/viikko on paras vaihtoehto lapsen kannalta.
tiiätkö mihin tää perustuu,miten asiaa on tutkittu ja miten todettu että on lapsenkannalta paras vaihtoehto?
Viikko-Viikko on loistava ratkaisu, näin lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Tosin tämä edellyttää molempien vanhempien täydellista sitoutuneituutta lapsiin..
No voit kokeilla viikko-viikko-systeemiä tapauksessa, jossa äidillä on säännöllinen päivätyö ja isällä kolmivuorotyö sen lisäksi kausiluontoisesti lisätöitä. Ei siinä auta isän sitoutuneisuus, kun jostain pitää repiä leivän päälle särvintäkin. Lasten etu on kuitenkin se, että etäisällä on katto pään päällä ja raha-asiat kunnossa. Lapsien oikeus molempiin vanhempiinsa säilyy, kunhan on ylipäätään jonkinlainen säännöllinen tapaamisrytmi etävanhemman kanssa.
Totta, mut periaatteen ymmärrät..
en tiiä kun musta vaan tuntuu ihan kauheelta ajatus että lapsi on vuorovko systeemillä....mielummin se 1 koti ja tapaamista isänkanssa arkisin parina iltapvänä ja vloppuisin... mutta miksi tähän on niin vaikea suostua..!!?
Tai sitten lapset isällä ja vastaavasti sulla parina iltapäivänä ja viikonloppuisin?
Voi vi..tu..miten kestätte, tämän on pakko olla pila, tai sit yyh yyh, apua, miten kestän! Nyt jotain ryhtiä madam!
En jaksanut lukea kaikkia noita juttuja, etenkään katkerien isien kirjoittamaa höpöä.
Omalta kohdaltani osaan kertoa jotain matkalla tullutta tietoa.
Ensinnäkin viikko/viikko tms. systeemi, joka Ruotsissa toimii kuulemma hyvin, josta on kirjoitettu paljon; systeemi toimii vain mikäli vanhemmat ovat hyvissä tai edes kohtalaisen hyvissä väleissä. Siis siten että keskustelu- ja yhteistyöyhteys löytyy helposti.
Lisäksi monet jotka puoltavat tätä seikkaa, unohtavat mainita että vuoroviikkosysteemi on havaittu toimivaksi hyvissä väleissä olevien vanhempien lapsille jotka ovat kouluikäisiä. Ei siis pikkulapsia.
Pikkulapset tarvitsevat ympärilleen pysyvyyttä koska se luo heille perusturvan.
Perheneuvolasta on minulle valoitettu asiaa että perusturvallisuuden luo pysyvyys, säännöt ja se tylsä oravanpyörä-arki. Omaminän rakentuminen vaikeutuu ja häiriintyy mikäli perusturvallisuudessa on liikaa haittatekijöitä.
Omalla kohdallani istuimme oikeudessa lasten asioista. Lastensuojelun olosuhdeselvityksessä oltiin kannalla, että vanhempien välit tulee olla hyvät ja lapset ovat liian pieniä pitkiin eroihin (taaperoikäisiä) päähuoltajastaan.
En missään nimessä suosittelisi tuollaista ratkaisua kenellekään. Jos aikuisen on vaikea olla erossa lapsistaan viikkoa, mieti miltä se tuntuu lapsesta jolla ei ole ymmärrystä ajan määritteestä.
Mikset vain sanonut totuutta että ohitit kaikki ne kirjoitukset jotka sotivat sinun omaa "totuuttasi" vastaan?
Tuollaisen palstan vakioruikuttajayhärin koottuihin selityksiin kuuluu nimenomaan se hupaisa selitys: " vanhempien välit tulee olla hyvät ja lapset ovat liian pieniä pitkiin eroihin (taaperoikäisiä) päähuoltajastaan."
Voi hyvä hel***ti taas sanon minä!
Kun sinä palstan yhäriruikuttajana olet tottakai (luonnollisesti) se osapuoli joka EI aiheuta mitään riitaa ja vastaavasti (tietenkin, miten muutenkaan) se lapsesi/lastesi isä on se hankalimmista hankalin niin vetoat tuollaiseen omaan älyttömään teoriaasi jonka mukaan lapsella ei ole hyvä olla jos ÄIDILLÄ ei ole hyvä olla!
Ai niin, eihän se ole oma teoriasi vaan jonkun sossutantan tms. femakon kirjoittamaa "faktaa" ja näinollen se on sinulle vain ja ainoastaan se kiveen hakattu fakta ja mitään muuta et voi hyväksyä.
Tuollainen on surkuhupaisaa selittelyä jonka mukaan 50/50 huoltajuus toimii vain jos vanhemmat ovat hyvissä tai edes kohtalaisissa väleissä keskenään.
Siis kun etenkin Suomessa äiti haluaa erossa lapsen itselleen niin ilmoittaa ettei tule toimeen edes välttävästi sen lapsen isän kanssa niin sossutanttojen yhtäköyttä -yhdistys hoitaa loput.... lapsesta välittämättä! Näin se vaan menee!
njaa-a, ei helpottanu... meillä on siis tosiaan tällä hetkellä vaan 3 tai 4vrk kun lapset ovat 4 ja 5vuotiaat. ja joo en haluaisi isälleen pääosin, koska hän majailee silloin vanhemmillaan, jossa eri kasvatussysteemit kuin meillä, kauhea hälinä kokoajan (sukua) ja lapset ovat olleet todella väsyneitä joka kertä sieltä tullessaan!!! ja myös syödään mitä sattuu jolloin lasten ihottumat pahenevat. ja vielä, esikoinen (joka on miehen tytärpuoli ollut 2vuotiaasta saakka) ei mahdu mukaan sinne, enkä siis haluaisi myöskään sisaruksia pitää erossa toisistaan 50/50.
ja siis tällöin isä ei elä sitä normi arkea heidänkanssaan, ei osta ja valmista itse lasten ruokia/ joudu siivoomaan ja pyykkäämään jne, arjen perus asioita.. tasavertaista? tokihan tää on tilapäistä koska asunnossamme ei nyt voi asua, mutta tiä sitten onko aikomustakaan viedä asiaa johonkin suuntaan vai onko mummulassa vaan helppo elellä...
Tämä ns. "keskustelu" on niin tyypillinen esimerkki yhäriruikuttajan tavasta toimia: Kerjätään sääliä ja yritetään keksiä perusteluja minkä vuoksi lasta ei saa millään antaa olla isänsä luona kuin niin vähän mitä vain on mahdollista!
Tuo oli niitä ruikuttajien älyttömättömimpiä "perusteluja" oman kannan tueksi:
"ja vielä, esikoinen (joka on miehen tytärpuoli ollut 2vuotiaasta saakka) ei mahdu mukaan sinne, enkä siis haluaisi myöskään sisaruksia pitää erossa toisistaan 50/50." heh heh....
Ei voi kuin ihmetellä miten sekaisin päänuppi on sellaisella joka yrittää estää lasten ja heidän isänsä välistä kanssakäymistä "perustelemalla" ettei lasten isä halua ottaa hänelle täysin ulkopuolista lasta kylkiäisenä!
Et tainnut tuota "perustelua" väsätessäsi tajuta kuinka paljon on olemassa sisarpuolia jotka asuvat eri osoitteissa ja eivät välttämättä ole ikinä tekemisissä keskenään..
Tuo oli erittäin hyvä asia kun mainitsit että sinulla oli noiden kahden lapsen isän tavatessasi jo aiempi lapsi ;)
Missä on hänen isänsä? ;)
Jotenkin höpötyksistäsi päätellen voisi hyvinkin olettaa että olet tuon esikoisesi isän pelannut ulos lapsen elämästä aiemmin ja nyt saman kohtalon kokevat sinun viimeisimmät lapset jos vain se sinusta on kiinni.....
Ja on se oikeasti kumma juttu, että asiasta "perheneuvolasta kuulleet" ja lukeneet jaksavat antaa kärkeviä kommenttejaan ja ehdottomia mielipiteitään asiasta, joista heillä ei ole käytännön kokemusta.
Asiahan PITÄISI ajatella näin:
-vanhempien ikävä, yksinäisyys, hössötys ym. ovat yksi ja sama SIVUSEIKKA
-lapsen paras, lapsen etu ON SE KAIKEN LÄHTÖKOHTA
Kokemuksella voin sanoa, että kouluikäisen on jopa vaikeaa lähteä tuohon viikko-viikko vuoroasumiseen kuin pienemmän lapsen! Kouluikäisellä on vakiintuneempi ystäväpiiri jne.
Meillä on ollut vuoroasumista nyt 3,5 vuotta, suoraan erosta lähtien. Lapset olivat eron hetkellä vajaa 9v, 6v ja 3v. Ja yhä edelleenkin, tänäkin päivänä lapsemme eivät ymmärrä MIKSI heidän eroperheistä tulevat ystävänsä EIVÄT SAA olla molempien vanhempien kanssa yhtä paljon. He eivät vielä vuosi sitten todella tajunneet miksi tämä käytäntö ei ole vakio kaikilla.
Kaikillahan se ei ole töidenkään puolesta mahdollinen, mutta siis niillä, jotka asuvat vaikka max. 10km säteellä toisistaan ja ovat päivätöissä tai lasten hoito ja jousto järjestyy. Meillä välimatkaa nyt noin 3km. Lapsilla on kahdet lelut,kahdet vaatteet, kahdet kaikki- ja kyllä kaksi KOTIA. Molempien luona asutaan kotia, ei vain olla kylässä.
Esikoinen (nyt 12v) haluaa itse roudata joskus jotain vaatteita ja skeittilautaansa, mutta muutoin hänelläkin on niin paljon vaatteita, että riittää molempiin koteihin. Hän saa myös ravata eestaas kahden kodin väliä kavereiden mukaan, mutta yöksi menee kotiintuloajan mukaisesti aina kuitenkin sille, kellä sen viikon asuu muuten. Mä olen lapsilta kysynyt, että mitä mieltä he ovat tästä systeemistä, miltä se tuntuu? Sama vastaus on ollut joka kerta; "Tää on hyvä näin, näkee yhtä paljon molempia" , "Mä haluun olla molempien kanssa yhtä paljon", "Ei tuu liian ikävä toista kun saa olla yhdessä yhtä paljon".
Lapsille tasavertaisuus on todella tärkeää, eikä vanhempiensa vuoksi- vaan, että hän saa kokea sen tasavertaisen oikeutensa molempiin vanhempiinsa! Ja siksi, se tulee lapselle myös suoda silloinkin kun et itse enää toista vanhempaansa rakastakaan- tai vaikka vihaisitkin. Hän ei silti lakkaa olemasta lapsesi toinen vanhempi koskaan, eikä sinulla ole oikeutta sitä häneltä riistääkään/ vieraannuttaa. Kaikki järkeväthän tietää, että mahdollisuus läheiseen suhteeseen vanhemman kanssa tulee yhteisen ajan viettämisen myötä ja mitä enemmän sitä yhteistä aikaa ja kokemuksia- elettyä elämää, on- sitä läheisempi suhde voi olla. Ainakin se mahdollisuus on annettava. Meidän lapset ainakin ovat onnellisimpia näin- ja se ON tärkeintä- huolimatta siitä, onko tämä järjestelmänä vanhemmille se kaikkein helpoin, kätevin ja omia etuja suosivin. Todellinen aikuinen laittaa lasten edun omiensa edelle ja suhteuttaa elämäänsä sitten muiden asioiden mukaan (asuminen, työkin jopa!).
Tuollaisia kirjoituksia kuten nimim.tasa-vertainen äiti kirjoitti ei montaa tältä palstalta löydy, ei vaikka etsisi monen vuoden ajaltakin kirjoitetuista keskusteluista!
Ne harvat vastaavansisältöiset kirjoitukset ovat tällä palstalla saaneet etenkin palstan 25/7 notkuvien yhäriruikuttajien puolelta normitapaan vastalausemyrskyn joidenka "perusteluina" on tyypilliseen tapaan: "lapsen isästä ei ole edes vkl. isäksi, lapsen isä ei halua 50/50 systeemiä, lapsen isä on juoppo&nisti&väkivaltainen, jne..."
Onhan toki olemassa isiä joista ei ole edes siihen vkl. tapaamiseen saatika 50/50 huoltajuuteen mutta kun on olemassa äitejä joista ei olisi edes siihen vkl. tapaamiseen lapsensa kanssa mutta silti he ovat lähejä!
Tuntuu aika hullunkuriselta se että kun nainen on tehnyt lapsen miehen kanssa ja eletään perheenä jossa kumpikin vanhempi hoitaa ja kasvattaa lasta tasavertaisesti niin erotessa se isä sitten ei kelpaa kuin maksajaksi ja vkl. lapsenvahdiksi...
Tuohonkin palstan vakiruikuttajayhäreiltä löytyy vastaus kuin apteekin hyllyltä: "MINÄ äitinä hoidin lapsen/lapset yksin monta vuotta kotona, pesin, pyykkäsin, siivosin, yms."
Nuo yhäriruikut kuitenkaan eivät suostu tunnustamaan totuutta että normaalisti lapsen syntymän jälkeen äiti jää äitiyslomalle jonka jälkeen ollaankin kotihoitovapaalla siihen asti että lapsi on kolmivuotias tai syntyy uusi lapsi jolloin koko vapaaprosessi alkaa alusta.
Lapsen isä on kuitenkin samaan aikaan työssä tienaamassa perheelle elannon ja tottakai kun eronnut äityli muistelee yhteistä eloa perheenä niin hän luo itselleen mielikuvan jonka mukaan VAIN hän ITSE hoiti lapset ja kodin samaan aikaan kun mies oli poissa ja kotiin työpäivän jälkeen palatessa oikaisi sohvalle sen jälkeen kun oli syönyt purkkihernekeittoa tai valmis einestä suoraan mikrouunista.
Millään tuo palstan vakiruikuttaja ei voi muistaa niitä kertoja kun se lasten isä töiden jälkeen korjasi autoa, kolasi lunta iltamyöhällä, leikkasi nurmikkoa jne. "mitätöntä" askaretta.
Ei, sitä ei eronnut palstan vakiruikuttaja muista mutta odota vain muistaako hän moninkertaisesti sen kun se lapsen isä ottaa pe tai la iltana alkoholia?!
Kyllä muistaa ja siitäkin huolimatta että itse äitikin otti alkoholia ihan samallalailla kuin se isä mutta siitä äidin alkoholin ottamisesta ei luonnollisesti puhuta ääneen koska sehän loisi illuusion tilalle faktaa... ;)
Näin se vaan menee että palstan valloittaneiden yhäriruikuttajien mielestä se sossutanttojen suoltama "fakta" on sitä ainoaa ja oikeaa eikä se lapsen edun ja parhaan mukainen huoltajuus yms. toteudu ennenkuin äidin omat ehdot on täytetty!
ja jos puhut minusta vakiruikuttajana???-voin sanoa että tää on ainoa teksti mitä minä olen tänne kirjoittanut.. eikä isiäkään yleistää täydy, kun meillä lapset oli pienempiä, iskä oli 2h pvässä kotona.....koska töidenjälk oli treenejä jokaisena pvänä ja vloput pelireissuja...että vasta vuoden verran on sitten oltu isää enemmän..
kiitos vastauksesta, näitä kokemuksia juuri kaipasinkin! En vaan ymmärrä miksi ne pitää laittaa agressiiviseen sävyyn..
Enkö minä sanonutkin että eron tullessa se "muisti" valikoituu juuri noin...
Isä se vaan oli joka päivä poissa kuvioista ja oli se niin surkea tapaus ja vastuuntunnoton ja oma elämä meni kaiken edelle ja MINÄ, MINÄ se vain yritin ja sinnittelin kotona lasten eteen....
Erityisesti tuo on sitä palstalaisten normikamaa että se esikoisen isä oli (tietenkin) pettäjä ym. ja sen lisäksi ei tullut tapaamisiin "vaikka MINÄ yritin oikein että TULISIT"
Ok, olisihan tuo helppo uskoa jos tilanne olisi ollut JUURI niinkuin SINÄ sen annat ymmärtää muttakun sen esikoisesi "pettäjä"-isän näkemystä asioista ei ole käytettävissä niin miksiköhän nuo jutut eivät uppoa meihin jotka emme elä siinä illuusiomaailmassa jonka eronneet äidit tekemällä tekevät "todistaakseen" "paremmuutensa"??????
Lue tuo tekstisi uudelleen ja totea että se ei ole se koko totuus, se on vain se mitä SINÄ haluat luoda mielenrauhasi turvaksi.....
siis argh, mähän nimenomaan halusin KOKEMUKSIA kuulla että miten homma on toiminut ja onko lapset olleet ihan ok vuoroasumisjärjestelyissä! ja mitä tuohon "näin se vaan menee" kommentteihin tulee, niin joo tiän, ja ymmärrän, että on paljo lapspuolia jotka ei niin sitten tekemisissä sen "arkivanhemman"kans oo jos ero tulee MUTTA miksi tämä aikuinen ITSE LUPAA ottaa lapsen "omakseen" ja väittää tämän merkitsevän sen mitä omatkin ja kaikki menee pari vuotta tosi hienosti mutta tunteet tätä yhtä kohtaan ja kohtelu, muuttuu kun biologiset omat tulee jne jne!!! Kun isä pitäisi kiinni sovituista, YHDES sovituista kasvatustavoista ja arjen rutiineista ja hoitais lapsia ITSE eikä hänen äitinsä jne niin mikäs siinä sitten ois sehän ois hienoa!! JOS SE ON tosiaan lapsille ok ! Eli kyselin kokemuksia, faktoja, tutkimuksia yms nimenomaan LAPSIANI ajatellen ja joo, miksi en saisi myös tällaisella palstalla purkaa omaa ikävääni ja pahaa oloani!?!?!?!?!??! outoa käytöstä aikuisilta ihmisiltä tulla tänne hyökkäämään vastaan ihmisiä joista ei tiedä mitään.. no eipä siinä mitään jos se teitä helpottaa.. ja mitä tulee esikoisen isään, petti ym aikansa ja kun lopetin tämän suhteen, jätti tulematta lastaan tapaamaan ja ihan kyllä yritin ja yritin pitkään soitella että TULISIT kattomaan lasta mutta EI . ja nyt on vuosienjälkeen taas tekemisissä ja luvannut ettei enää elämästä katoa mutta se on satunnaista hänen puoleltaan. Ei mull tulis mieleenkää isältä lapsia ja lapsilta isää riistää tässä ei ollut kyse sellaisista asioista.
Toi vko / vko toimii meillä hyvin. Se on kaikkien etu. Lapsi saa olla kummankin vanhemman kanssa ja kunpikin vanhempi saa "omaa aikaa" joka toinen vko.
Meillä homma toimii moitteettomasti, vaikka ei olla tekemisissä muuten kuin lapsen vaihtotilanteessa. Silloin vaihdetaan lapsen asioihin liittyvät asiat.