Tämä on lähtökohtana hallituksen päätöksille vuosille 2012-2013.
Suomessa ei ole aiemmin laadittu kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa.
Lisätietoja oikeusministeri Anna Maija Henriksson.
Uusi oikeusministeri Henriksson on puuttunut useisiin epäkohtiin, jotka ovat jääneet toteuttamatta edellisen oikeusministerin Tuija Braxin kaudella.
Myös kansanedustaja Kari Tolvanen, vankilapsykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerma on puuttunut useisiin epäkohtiin, kuten esimerkiksi lasten parissa työskntelevien taustojen selvittämiseksi.
Näiden puutteiden vuoksi satoja, jos ei tuhansia lapsia on käytetty seksuaalisesti hyväksi uskonyhteisöissä, rippileireillä, sijaisperheissä, ratsastusleireillä, tanssikouluissa.
Lisätietoa 22.3.2012 julkaistusta tiedotteesta.
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330603106164
---------
Suomessa ei ole aiemmin laadittu kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa.
Lisätietoja oikeusministeri Anna Maija Henriksson.
Uusi oikeusministeri Henriksson on puuttunut useisiin epäkohtiin, jotka ovat jääneet toteuttamatta edellisen oikeusministerin Tuija Braxin kaudella.
Myös kansanedustaja Kari Tolvanen, vankilapsykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerma on puuttunut useisiin epäkohtiin, kuten esimerkiksi lasten parissa työskntelevien taustojen selvittämiseksi.
Näiden puutteiden vuoksi satoja, jos ei tuhansia lapsia on käytetty seksuaalisesti hyväksi uskonyhteisöissä, rippileireillä, sijaisperheissä, ratsastusleireillä, tanssikouluissa.
Lisätietoa 22.3.2012 julkaistusta tiedotteesta.
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330603106164
---------
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kopio kansalaisten ihmisoikeudet toimintaohjelmasta.
Hallitus laati kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman Tekstiversio
Regeringen utarbetade en nationell handlingsplan för grundläggande och mänskliga rättigheter
22.03.2012
Perus- ja ihmisoikeuksien pitää myös toteutua. Tämä on lähtökohtana toimintaohjelmalle, josta hallitus päätti tänään istunnossaan. Vuosille 2012-2013 laaditun kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman tarkoituksena on konkretisoida perustuslain säännöstä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ohjelma painottuu selkeisiin hankkeisiin, joilla tätä tehtävää edistetään.
Suomessa ei ole aiemmin laadittu kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Päätös ohjelman valmistelusta sisältyy hallitusohjelmaan. Eduskunta edellytti ohjelman laatimista käsitellessään valtioneuvoston vuonna 2009 antamaa ihmisoikeuspoliittista selontekoa. Hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden lopulla hallitus antaa eduskunnalle selonteon, jossa arvioidaan nyt asetettujen tavoitteiden toteuttamista.
Toimintaohjelmassa tarkastellaan Suomen keskeisiä ihmisoikeushaasteita sekä eri viranomaisten roolia perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Tavoitteena on sekä kehittää hallinnon toimintaa tiedostamaan ihmis- ja perusoikeusnäkökulmat työssään että kehittää työvälineitä, indikaattoreita, oikeuksien toteutumisen tarkasteluun.
Toimintaohjelmaan on koottu joukko hankkeita, joilla hallitus vuosina 2012 ja 2013 pyrkii edistämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Lista ei ole tyhjentävä, vaan oikeuksien toteutumista edistetään monilla muillakin lainsäädäntö- ja kehittämishankkeilla. Toimintaohjelman pyrkimyksenä on rakentaa toimintatapoja, joiden avulla perus- ja ihmisoikeustilannetta seurataan systemaattisesti ja joiden kautta havaittuihin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti ja johdonmukaisesti.
Yksittäiset hankkeet on ohjelmassa kytketty perustuslain perusoikeussäännöksiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja koottu temaattisiksi kokonaisuuksiksi 12 eri elämänalueen ympärille. Kaikkiaan ohjelma sisältää 67 erillistä hanketta, ja kaikki ministeriöt ovat mukana niiden toteuttajina. Hankkeet muodostavat laajan kokonaisuuden erityyppisiä toimenpiteitä, jotka kattavat niin perus- ja ihmisoikeuksien alalla toimivien viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyön kehittämistä kuin yksittäisten ryhmien oikeuksien edistämistäkin.
Ohjelmaa on pyritty valmistelemaan mahdollisimman avoimessa vuoropuhelussa sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, kanssa. Valmistelutyöryhmän tukena on ollut paneeli, jossa mukana oli ihmisoikeusjärjestöjä sekä perus- ja ihmisoikeustutkimuksen ja -valvonnan edustajia. Kansalaiskommentteja saatiin Otakantaa-verkkofoorumin kautta.
Lisätietoja:
oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin erityisavustaja Robin Harms, puh. 09 1605 67506,
valmistelutyöryhmän puheenjohtaja, yksikön johtaja Johanna Suurpää, OM, puh. 09 1606 7800, ja
työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen, OM, puh. 09 1606 7953,
sähköposti: [email protected]
Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2012-2013 (PDF-tiedosto, 49 sivua, 278 kt)
-----------
Kansanvalta ja Demokratia seminaari ihmisoikeuksista.
Lue ja kuuntele eri kansanedustajien puheenvuoroja.
http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Seminaarit/Ihmisoikeusseminaari
-------
Oikeusministeriön Kansanvalta ja Demokrtiapolitiikkaseminaari 18.11.2009.
Puheenvuoroja ja kannaottoja.
Taitaa olla meneillään "täysremontti".
Liekkö taustalla uusi oikeusministeri ja muita uusia kansanedustajia?
Toivottavasti palaamme takaisin demokraattisempaan yhteiskuntaan, mielivallan, fasismin, ja diktatuurin, rotusyrjinnän ajoista.
Onko uudella prsidentillä ollut vaikutusta nyt tapahtuviin muutoksiin?
Seminaariohjelma 18.9.2011.
http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Demokratiapolitiikka
-------
Demokratiapoliittinen asiakirjakokonaisuus oikeusministeriön ja eduskunnan seminaarissa 18.11.2009
Oikeusministeriön johdolla on vuonna 2009 valmisteltu demokratiapoliittista asiakirjaa, jonka tavoitteena on muodostaa yleiskuva suomalaisen demokratian tilasta sekä tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Asiakirjatyö on jatkoa viime hallituskaudella toteutetulle kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalle.
Demokratiapolitiikan suuntaviivat -keskusteluasiakirjassa tarkastellaan kansalaisten osallisuutta sekä edustuksellisen demokratian että kansalaisyhteiskunnan ja omaehtoisen kansalaistoiminnan näkökulmasta. Keskeisiä teemoja ovat osallistumisen muutos, nuorten ja erityisryhmien osallisuuden vahvistaminen, uusien osallistumis- ja vaikutuskanavien avaaminen sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen. Tarkoituksena on, että valtioneuvosto keskusteluasiakirjan pohjalta linjaisi näkemyksensä tarvittavista toimenpiteistä kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi.
Osana asiakirjavalmistelua eduskunnan perustuslakivaliokunta ja oikeusministeriö järjestävät demokratiapoliittisen seminaarin 18.11.2009. Seminaarissa tarkastellaan kansalaisten osallisuuteen liittyviä muutostrendejä Suomessa ja kansainvälisesti sekä arvioidaan keinoja kansanvallan vahvistamiseen. Case-esimerkkinä kuullaan katsaus Yhdysvalloissa käynnissä olevaan demokratiapoliittiseen valmistelutyöhön.Seminaariin on kansanedustajien ohella kutsuttu kansalaisyhteiskunnan, hallinnon, tutkimuksen ja median edustajia.
Seminaariaineistot:
Demokratian suuntaviivat - demokratiapoliittinen keskusteluasiakirja (luonnos 10.11.2009)
Valtioneuvoston periaatepäätös demokratian edistämisestä (luonnos 10.11.2009)
Lausuntoyhteenveto (luonnos 10.11.2009)
Kimmo Grönlund: Osallistumisen murros Suomessa
Sari Aalto-Matturi: Demokratiapolitiikan suuntaviivat
Sini Korpinen: Osallistuminen nuorten näkökulmasta
-----------