en mä mitään neuvoa tarvi..... tai en mä tiiä....mä oon ihan hukassa.
mä ja mun poikaystävä, aleksi, ollaan seurusteltu nyt vuoden ja yhen kuukauden. meillä on ollut ihan älyttömästi hyviä hetkiä, mutta nyt on alkanut tulla myös niitä huonoja hetkiä.
ensinnäki, aleksi tappelee. siis sellasta jengi juttuu. sil oli riitaa yhen jätkän kanssa pari kuukautta sitten, ja yhtenä päivänä se jätkä tuli jonku toisen kanssa ja hakkas aleksin. iski kivillä päähän niin et aleksi kaatu ja sen jälkeen hakkas kunnolla.
Siitä lähti kierre... tietysti aleksin kavereineen piti mennä kostamaan, hakkaamaan takaisin. vähitellen muodostui "jengit", missä liikutaan. yhtenä päivänä, kun oltiin ulos menossa aleksin kanssa, se pyys että mä ottaisin jonkun ihan pienen terä-aseen mukaan. ihan vaan varmuuden vuoks. se oli kova paikka mulle. oma poikaystävä sanoo että ota terä-ase mukaan. en kyllä koskaan tarvinnut sitä, luultavasti aleksi oli vaan liian ylihuolehtiva.
ja nykyään mä oon pelänny joka ilta kun se menee kavereiden kanssa ulos, missä kunnossa se tulee takasin, vai tuleeko ollenkaan. pari kertaa se on tullut naama veressä, mutta onneksi ei mitään pahempaa. kuullut olen että ainakin yksi ihminen on kai joskus siellä kuollut, se on varmaa, mutta muuten en tiiä. ja se tappo tapaus ei liittynyt aleksin porukkaan mitenkään.
ollaan juteltu tästä aleksin kanssa, ja se sanoo et haluis muuttaa yhden asian elämässään, ja se olis se että se meni turvautumaan väkivaltaan. mut se on paikassa, missä ei oo ulospääsyä.
paitsi ehkä yksi. nimittäin..... aleksi harrastaa myös tanssimista, ja se pääsi sisälle yhteen tanssikouluun lontoossa, mihin kukaan suomalainen ei oo koskaan päässy. joten, kohta on muutto edessä, lontooseen. mä oon rakastanu sitä ihmistä enemmän kun mitään muuta vuoden, ja kohta se kaikki on poissa. mä tiiän että se koulu on aleksin unelmien täyttymys, mutta että se on niin kaukana... se pääsis pois täältä, pois kaikista tappeluista, pois kaikesta. mä voisin mennä mukaan sinne, ollaan puhuttu siitä, mutta mä oon vasta 15, niin en pääse lähtemään ilman vanhempien lupaa. aleksi on ite 18, joten vuoden päästä mä voisin muuttaa sen luokse. mutta sitä pitää katsoa sitte.
anteeksi, tästä tuli hirveä romaani, mutta tuntu vaan siltä että mä haluisin kirjottaa. kiitos kaikille jotka vaivautu lukemaan!
mä ja mun poikaystävä, aleksi, ollaan seurusteltu nyt vuoden ja yhen kuukauden. meillä on ollut ihan älyttömästi hyviä hetkiä, mutta nyt on alkanut tulla myös niitä huonoja hetkiä.
ensinnäki, aleksi tappelee. siis sellasta jengi juttuu. sil oli riitaa yhen jätkän kanssa pari kuukautta sitten, ja yhtenä päivänä se jätkä tuli jonku toisen kanssa ja hakkas aleksin. iski kivillä päähän niin et aleksi kaatu ja sen jälkeen hakkas kunnolla.
Siitä lähti kierre... tietysti aleksin kavereineen piti mennä kostamaan, hakkaamaan takaisin. vähitellen muodostui "jengit", missä liikutaan. yhtenä päivänä, kun oltiin ulos menossa aleksin kanssa, se pyys että mä ottaisin jonkun ihan pienen terä-aseen mukaan. ihan vaan varmuuden vuoks. se oli kova paikka mulle. oma poikaystävä sanoo että ota terä-ase mukaan. en kyllä koskaan tarvinnut sitä, luultavasti aleksi oli vaan liian ylihuolehtiva.
ja nykyään mä oon pelänny joka ilta kun se menee kavereiden kanssa ulos, missä kunnossa se tulee takasin, vai tuleeko ollenkaan. pari kertaa se on tullut naama veressä, mutta onneksi ei mitään pahempaa. kuullut olen että ainakin yksi ihminen on kai joskus siellä kuollut, se on varmaa, mutta muuten en tiiä. ja se tappo tapaus ei liittynyt aleksin porukkaan mitenkään.
ollaan juteltu tästä aleksin kanssa, ja se sanoo et haluis muuttaa yhden asian elämässään, ja se olis se että se meni turvautumaan väkivaltaan. mut se on paikassa, missä ei oo ulospääsyä.
paitsi ehkä yksi. nimittäin..... aleksi harrastaa myös tanssimista, ja se pääsi sisälle yhteen tanssikouluun lontoossa, mihin kukaan suomalainen ei oo koskaan päässy. joten, kohta on muutto edessä, lontooseen. mä oon rakastanu sitä ihmistä enemmän kun mitään muuta vuoden, ja kohta se kaikki on poissa. mä tiiän että se koulu on aleksin unelmien täyttymys, mutta että se on niin kaukana... se pääsis pois täältä, pois kaikista tappeluista, pois kaikesta. mä voisin mennä mukaan sinne, ollaan puhuttu siitä, mutta mä oon vasta 15, niin en pääse lähtemään ilman vanhempien lupaa. aleksi on ite 18, joten vuoden päästä mä voisin muuttaa sen luokse. mutta sitä pitää katsoa sitte.
anteeksi, tästä tuli hirveä romaani, mutta tuntu vaan siltä että mä haluisin kirjottaa. kiitos kaikille jotka vaivautu lukemaan!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koittakaa nyt pärjätä...ja koita sä pitää huoli siit sun jätkäst..
Onko tästä sulle nyt mitään apua, mut mun tilanne on tämä: oltiin yhdessä mun kundin kans jonkun aikaa, se oli kyl aika vakavaa koska asuttiin yhdessä. Tä kundi oli entinen narkomaani ja sil oli vaikeuksia sopeutua normaaliin elämään stadissa kun kaikki vanhat kuviot pyöri sen ympärillä. Noh, se sai duuni paikan Norjasta. Se sanos mulle, että jos mä haluan niin hän ei ota sitä paikkaa vastaan. Tietenkään mä en halunnut, mutta kellään ihmisellä ei ole oikeutta pyytää niin suurta palvelusta toiselta ihmiseltä, että tämä toinen joutuis uhraamaan tulevaisuutensa toisen takia.. U know... Mä luovuin meistä, koska tiesin että toi duuni olis mun kundini pelastus. Se ei pystyis saamaan elämäänsä täällä kuntoon vaikka mä kuinka sitä tukisin, niinpä mä annoin sen lähteä, en estänyt sitä mitenkään.Ja kun mä näin sen silmistä että se halus lähteä, en mä voinut mitenkaan murskata sen elämää, että voi olla eetä se Lontoo olis ihan hyvä vaihtoehto, sun täytyy vaan ajatella epäitsekkäästi nyt.
kiitos ihan hirveesti.... toi sun viestisi jotenkin pisti mut taas kerran miettimään. mätiedän että se olisi aleksille tosi tärkeetä että se pääsisi pois. mun vaan tosiaan pitää ajatella epäitsekkäästi....
Mutta, KIITOS oikeesti, mya!!!!
että sä päästät vaa aleksis meneen Lontooseen :) toisaalta jos rakastat sitä iiihan älyttömästi ni voittehan te päätyy johonki kivaan ratkasuun et voisitte olla yhes ;) niin mä tekisin jos mun rakkaani lähtis pois!!!