Oli yksi syksy kuin tuulen puhallus. Näytti yhtäkkiä ne värit elämän. Olin ne täysin unohtanut.
Nyt se on ohi ja kaukana. Minne se hävisi? Hyvä tunne sielustani. Aiheutti mikä? En tarkkaan tiedä. Et ainakaan sinä. Veit mut takaisin arkeen harmaaseen. Tylsiin päiviin jokaiseen betonin harmaaseen. Kun, mikään ei saa aikaan mitään, eikä se tunnu miltään. Vain pieniä onnen hetkiä luonasi. Isojakin. Silti. Kuka vei sen päivän paisteen. Varasti tunteen.
Nyt se on ohi ja kaukana. Minne se hävisi? Hyvä tunne sielustani. Aiheutti mikä? En tarkkaan tiedä. Et ainakaan sinä. Veit mut takaisin arkeen harmaaseen. Tylsiin päiviin jokaiseen betonin harmaaseen. Kun, mikään ei saa aikaan mitään, eikä se tunnu miltään. Vain pieniä onnen hetkiä luonasi. Isojakin. Silti. Kuka vei sen päivän paisteen. Varasti tunteen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nuo kaksi runoasi olivat kiinnostavia. Tutunomaisia.
Jotenkin kuitenkin epäjohdonmukaisia??