turbo vai ei

> kun turbomoottori sanoo: put, put ja poks....

Tämähän on toilootan turbomoottorien, erityisesti surullisenkuuluisan 2,2 l dieselin omistajille tuttu tilanne. Ei siis vika, vaan ominaisuus.

Ei ihme, etteivät bensakoneisiin uskallakaan turboja ruuvata - ei paikat kestäisi - vaikka autot ovat jääneet suorituskyvyltään ihan mummon torikassi kategoriaan.

Jos on lämmintalli talveksi, voi turbokoneellakin pärjätä. Ne kun vaatii sulatusta pakkasella, jotta jäätymis ongelmilta välttyisi.
Itse jouduin vaihtamaan vaparibensakoneeseen, kun ei ole kuin yksi talli ja kaksi autoa. vaimo ajaa työkseen Tdi :lla ja perhesovun ylläpitämiseksi hävisin äänestyksen tallipaikasta ( ent. dieselinini vm-08 hinattiin takuuseen joka talvi sulatettavaksi, kun jäätyi imuputkisto umpeen).

Tämä herra ei kyllä edes tunne kondensioilmiötä, oli puheet sitä laatua

jkktgff kirjoitti:

Tämä herra ei kyllä edes tunne kondensioilmiötä, oli puheet sitä laatua

No, minäpä hieman avitan herraa. Ilman kyky sitoa vesihöyryä itseensä riippuu ilman lämpötilasta. Mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän ilmassa voi olla vesihöyryä. Ns. suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka suuri osa tästä "kosteudensitomiskapasiteetista" on käytetty.

Em. lämpötilariippuvuudesta johtuen ilman suhteellinen kosteus nousee sen jäähtyessä. Lopulta voi tulla eteen tilanne, jossa suhteellinen kosteus on 100 %. Jos lämpötila edelleen laskee, ilma ei enää kykene "pidättämää" vettä höyrynä, vaan osa siitä tiivistyy vedeksi.

Kondenssivettä ei kerry ilmajäähdytteisiin välijäähdyttimiin - eihän niissä lämpötila millään voi olla ympäristön lämpötilaa alempi. Mutta VAGinoissa onkin ilma-vesi lämmönsiirrin ts. välijäähyssä kiertää moottorin jäähdytysneste. Nesteellä on hurjasti suurempi lämmönvarauskyky kuin pelkällä alumiinikennolla (ilma-ilma lämmönsiirrin), joten voi syntyä tilanne, missä ilma jäähtyy välijäähdyttimessä ympäristön lämpötilaa viileämmäksi, jopa niin, että 100 % suhteellinen kosteus saavutetaan & välijäähdyttimeen kertyy kondenssivettä. Mahdollinen tilanne on esim. ajettaessa auto kovalla pakkasella lämpimään ja kosteaan pysäköintihalliin.

tojoteerolle oppia kirjoitti:

No, minäpä hieman avitan herraa. Ilman kyky sitoa vesihöyryä itseensä riippuu ilman lämpötilasta. Mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän ilmassa voi olla vesihöyryä. Ns. suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka suuri osa tästä "kosteudensitomiskapasiteetista" on käytetty.

Em. lämpötilariippuvuudesta johtuen ilman suhteellinen kosteus nousee sen jäähtyessä. Lopulta voi tulla eteen tilanne, jossa suhteellinen kosteus on 100 %. Jos lämpötila edelleen laskee, ilma ei enää kykene "pidättämää" vettä höyrynä, vaan osa siitä tiivistyy vedeksi.

Kondenssivettä ei kerry ilmajäähdytteisiin välijäähdyttimiin - eihän niissä lämpötila millään voi olla ympäristön lämpötilaa alempi. Mutta VAGinoissa onkin ilma-vesi lämmönsiirrin ts. välijäähyssä kiertää moottorin jäähdytysneste. Nesteellä on hurjasti suurempi lämmönvarauskyky kuin pelkällä alumiinikennolla (ilma-ilma lämmönsiirrin), joten voi syntyä tilanne, missä ilma jäähtyy välijäähdyttimessä ympäristön lämpötilaa viileämmäksi, jopa niin, että 100 % suhteellinen kosteus saavutetaan & välijäähdyttimeen kertyy kondenssivettä. Mahdollinen tilanne on esim. ajettaessa auto kovalla pakkasella lämpimään ja kosteaan pysäköintihalliin.

Lue lisää

Mietis nyt torspo asia uudestaan ennen kun tulet antamaan tojoteroille yhtään mitään oppia, sillä sinusta ei ole sitä antamaan edes kahdenvanhalle.

Ahdin runnoo ilman puristuksiin ja se lämpiää, samaten suhteellinen kosteus voi olla huipussaan ahtoputkien ja välijäähdyttimen sisällä. Sitten sä sammutat sen auton, ilma jäähtyy ja ilmankosteus putkiston sisällä muuttuu nesteeksi, jäähtyy lisää ja muuttuu kiinteäksi. Pikkuhiljaa sinne kertyy vettä ja sitten tulee se päivä kun ei moottori saa henkeä.

jkktgff kirjoitti:

Mietis nyt torspo asia uudestaan ennen kun tulet antamaan tojoteroille yhtään mitään oppia, sillä sinusta ei ole sitä antamaan edes kahdenvanhalle.

Ahdin runnoo ilman puristuksiin ja se lämpiää, samaten suhteellinen kosteus voi olla huipussaan ahtoputkien ja välijäähdyttimen sisällä. Sitten sä sammutat sen auton, ilma jäähtyy ja ilmankosteus putkiston sisällä muuttuu nesteeksi, jäähtyy lisää ja muuttuu kiinteäksi. Pikkuhiljaa sinne kertyy vettä ja sitten tulee se päivä kun ei moottori saa henkeä.

Lue lisää

> Ahdin runnoo ilman puristuksiin ja se lämpiää, samaten suhteellinen kosteus voi olla huipussaan ahtoputkien ja välijäähdyttimen sisällä.

AAAAHHH. Taas tuli todistetuksi, että toilootalla ajaa vain ne, jotka eivät tekniikasta mitään ymmärrä!

Kun ahdin puristaa ilmaa kasaan, sen lämpötila nousee, mutta ilman sisältämä vesimäärä (absoluuttinen kosteus, g/kg) EI muutu. Lämpötilan noususta johtuen suhteellinen kosteus laskee.

Välijäähdyttimessä ilma jäähtyy -> suhteellinen kosteus nousee. Mistään ei kuitenkaan ole tullut lisää vettä, joten absoluuttinen kosteus on ennallaan eikä kosteutta voi tiivistyä, vaikka ilma saataisiin jäähdytettyä samaan lämpötilaan kuin ennen ahdinta. Käytännössä tämäkään ei onnistu - välijäähdytin ei ole ikinä ihan näin tehokas.

Volkkarin systeemissä on se ero, että nestejäähdytteisessä välijäähdyttimessä se neste toimii "kylmävaraajana" eli ajettaessa vaikka lämpimään ja kosteaan pysäköintihalliin tämä välijäähdytin kykeneekin jäähdyttämään ilman kylmemmäksi kuin imuilma (ennen ahdinta), jolloin voikin tapahtua kondenssia.

...ja kohta nähdään, oliko rautalanka tarpeeksi paksua tojoteerolle. Tuskin.

tojoteero on tyhmä kirjoitti:

> Ahdin runnoo ilman puristuksiin ja se lämpiää, samaten suhteellinen kosteus voi olla huipussaan ahtoputkien ja välijäähdyttimen sisällä.

AAAAHHH. Taas tuli todistetuksi, että toilootalla ajaa vain ne, jotka eivät tekniikasta mitään ymmärrä!

Kun ahdin puristaa ilmaa kasaan, sen lämpötila nousee, mutta ilman sisältämä vesimäärä (absoluuttinen kosteus, g/kg) EI muutu. Lämpötilan noususta johtuen suhteellinen kosteus laskee.

Välijäähdyttimessä ilma jäähtyy -> suhteellinen kosteus nousee. Mistään ei kuitenkaan ole tullut lisää vettä, joten absoluuttinen kosteus on ennallaan eikä kosteutta voi tiivistyä, vaikka ilma saataisiin jäähdytettyä samaan lämpötilaan kuin ennen ahdinta. Käytännössä tämäkään ei onnistu - välijäähdytin ei ole ikinä ihan näin tehokas.

Volkkarin systeemissä on se ero, että nestejäähdytteisessä välijäähdyttimessä se neste toimii "kylmävaraajana" eli ajettaessa vaikka lämpimään ja kosteaan pysäköintihalliin tämä välijäähdytin kykeneekin jäähdyttämään ilman kylmemmäksi kuin imuilma (ennen ahdinta), jolloin voikin tapahtua kondenssia.

...ja kohta nähdään, oliko rautalanka tarpeeksi paksua tojoteerolle. Tuskin.

Lue lisää

> Sitten sä sammutat sen auton, ilma jäähtyy ja ilmankosteus putkiston sisällä muuttuu nesteeksi

Tojoteerolle tiedoksi: pakkasilma sisältää vesihöyryä alle 5 g/m³. Koska välijäähdyttimen tilavuus lasketaan litroissa eikä kuutioissa, kuvaamallasi menetelmällä kertyvän jään määrä laskettaisiin milligrammoissa. Aika kaukana ollaan useista desilitroista, mitä tarvitaan vaginoiden kiertokanget banaaniksi tms. ilmiöihin.

Ja ne milligrammat haituisivat kuin tuhka tuuleen seuraavalla ajokerralla, kun välijäähyn läpi taas virtaa ahtimen lämmittämä (=kuivaa) ilmaa.

teron laskutaito kirjoitti:

> Sitten sä sammutat sen auton, ilma jäähtyy ja ilmankosteus putkiston sisällä muuttuu nesteeksi

Tojoteerolle tiedoksi: pakkasilma sisältää vesihöyryä alle 5 g/m³. Koska välijäähdyttimen tilavuus lasketaan litroissa eikä kuutioissa, kuvaamallasi menetelmällä kertyvän jään määrä laskettaisiin milligrammoissa. Aika kaukana ollaan useista desilitroista, mitä tarvitaan vaginoiden kiertokanget banaaniksi tms. ilmiöihin.

Ja ne milligrammat haituisivat kuin tuhka tuuleen seuraavalla ajokerralla, kun välijäähyn läpi taas virtaa ahtimen lämmittämä (=kuivaa) ilmaa.

Lue lisää

Minä olen The aito ja alkuperäinen ToyoTero, mutta en osallistunut keskusteluun ennen tätä inserttiä. Toisaalta on hyvä että pidät ToyoTeroa referenssinä.

tojoteero on tyhmä kirjoitti:

> Ahdin runnoo ilman puristuksiin ja se lämpiää, samaten suhteellinen kosteus voi olla huipussaan ahtoputkien ja välijäähdyttimen sisällä.

AAAAHHH. Taas tuli todistetuksi, että toilootalla ajaa vain ne, jotka eivät tekniikasta mitään ymmärrä!

Kun ahdin puristaa ilmaa kasaan, sen lämpötila nousee, mutta ilman sisältämä vesimäärä (absoluuttinen kosteus, g/kg) EI muutu. Lämpötilan noususta johtuen suhteellinen kosteus laskee.

Välijäähdyttimessä ilma jäähtyy -> suhteellinen kosteus nousee. Mistään ei kuitenkaan ole tullut lisää vettä, joten absoluuttinen kosteus on ennallaan eikä kosteutta voi tiivistyä, vaikka ilma saataisiin jäähdytettyä samaan lämpötilaan kuin ennen ahdinta. Käytännössä tämäkään ei onnistu - välijäähdytin ei ole ikinä ihan näin tehokas.

Volkkarin systeemissä on se ero, että nestejäähdytteisessä välijäähdyttimessä se neste toimii "kylmävaraajana" eli ajettaessa vaikka lämpimään ja kosteaan pysäköintihalliin tämä välijäähdytin kykeneekin jäähdyttämään ilman kylmemmäksi kuin imuilma (ennen ahdinta), jolloin voikin tapahtua kondenssia.

...ja kohta nähdään, oliko rautalanka tarpeeksi paksua tojoteerolle. Tuskin.

Lue lisää

Vaikka sä oletkin olevinas noin kamalan viisas niin kyllä niitä kaikenlaisia turbokoneita on tuotu sulamaan, niin ja ihan kuorma-autoista lähtien.

PS. Vänkää yksinäs

jkktgff kirjoitti:

Vaikka sä oletkin olevinas noin kamalan viisas niin kyllä niitä kaikenlaisia turbokoneita on tuotu sulamaan, niin ja ihan kuorma-autoista lähtien.

PS. Vänkää yksinäs

Lue lisää

PPS. Paitsi semmosia missä ei ole välijäähdytintä ollenkaan.

teron laskutaito kirjoitti:

> Sitten sä sammutat sen auton, ilma jäähtyy ja ilmankosteus putkiston sisällä muuttuu nesteeksi

Tojoteerolle tiedoksi: pakkasilma sisältää vesihöyryä alle 5 g/m³. Koska välijäähdyttimen tilavuus lasketaan litroissa eikä kuutioissa, kuvaamallasi menetelmällä kertyvän jään määrä laskettaisiin milligrammoissa. Aika kaukana ollaan useista desilitroista, mitä tarvitaan vaginoiden kiertokanget banaaniksi tms. ilmiöihin.

Ja ne milligrammat haituisivat kuin tuhka tuuleen seuraavalla ajokerralla, kun välijäähyn läpi taas virtaa ahtimen lämmittämä (=kuivaa) ilmaa.

Lue lisää

Näpertelette aivan epäolennaisten argumenttien parissa kondenssivesiongelmasta puhuttaessa. Ettekö tosiaan tiedä mikä on suurin kosteuslähde välijäähdyttimen kannalta ja vielä niin, että ympäröivän ilman kosteudella ei ole kuin marginaalinen merkitys kondenssiveden muodostumiselle. Minäpä kerron: Huohotin!
Huohotuskaasuissa on runsaasti vettä. Tämän voitte lukea mistä tahansa polttomoottoritekniikan opuksesta. Kaikissa ahdetuissa nykymoottoreissa huohotuskaasut johdetaan imuilmaan ennen ahdinta ja välijäähdytintä. Kaikissa ahdetuissa moottoreissa, joissa on ilmajäähdytteinen välijäähdytin, huohotuskaasujen sisältämä kosteus voi kondensoitua välijäädyttimeen ja sen mitoituksesta ja pakkasesta riippuen jäätyä sinne. Jos välijäähdyttimessä on lämpimään talliin ajettaessa kuuraa tai jäädä, se sulaa ja seuraavalla kerralla käynnistettäesssä voi joutua vetenä palotilaan, joka monessa tapauksessa on liikaa moottorin kestävyydelle. Näin etenkin dieselmoottorissa, jossa palotila on äärimmäisen pieni männän ollessa yläkuolokohdassa.
Yksi kirjoittaja ylempänä jeesustelee vesijäähdytteisen ja ilmajäähdytteisen välijäähdyttimien erolla kondenssivesiasiassa ja on siinä täysin pihalla. Vesijäähdytteinen välijäähdytin, joka toimii siis moottorin jäähdytysnesteellä, ei voi ajaessa missään oloissa olla niin kylmä, että sinne voisi kuuraa muodostua. No tarkkaan ottaen voi ehkä juuri kylmäkäynnistyksen jälkeen kun jäähdytysneste on vielä pakkasen puolella, mutta haitallisia määriä kuuraa ei millään ehdi muodostua ennen kuin moottori lämpiää plussan puolelle.

intercooler kirjoitti:

Näpertelette aivan epäolennaisten argumenttien parissa kondenssivesiongelmasta puhuttaessa. Ettekö tosiaan tiedä mikä on suurin kosteuslähde välijäähdyttimen kannalta ja vielä niin, että ympäröivän ilman kosteudella ei ole kuin marginaalinen merkitys kondenssiveden muodostumiselle. Minäpä kerron: Huohotin!
Huohotuskaasuissa on runsaasti vettä. Tämän voitte lukea mistä tahansa polttomoottoritekniikan opuksesta. Kaikissa ahdetuissa nykymoottoreissa huohotuskaasut johdetaan imuilmaan ennen ahdinta ja välijäähdytintä. Kaikissa ahdetuissa moottoreissa, joissa on ilmajäähdytteinen välijäähdytin, huohotuskaasujen sisältämä kosteus voi kondensoitua välijäädyttimeen ja sen mitoituksesta ja pakkasesta riippuen jäätyä sinne. Jos välijäähdyttimessä on lämpimään talliin ajettaessa kuuraa tai jäädä, se sulaa ja seuraavalla kerralla käynnistettäesssä voi joutua vetenä palotilaan, joka monessa tapauksessa on liikaa moottorin kestävyydelle. Näin etenkin dieselmoottorissa, jossa palotila on äärimmäisen pieni männän ollessa yläkuolokohdassa.
Yksi kirjoittaja ylempänä jeesustelee vesijäähdytteisen ja ilmajäähdytteisen välijäähdyttimien erolla kondenssivesiasiassa ja on siinä täysin pihalla. Vesijäähdytteinen välijäähdytin, joka toimii siis moottorin jäähdytysnesteellä, ei voi ajaessa missään oloissa olla niin kylmä, että sinne voisi kuuraa muodostua. No tarkkaan ottaen voi ehkä juuri kylmäkäynnistyksen jälkeen kun jäähdytysneste on vielä pakkasen puolella, mutta haitallisia määriä kuuraa ei millään ehdi muodostua ennen kuin moottori lämpiää plussan puolelle.

Lue lisää

Nokkapeitto on tarpeen juuri monissa ilmajäähdytteisiä välijäähdyttimiä käyttävissä moottoreissa ettei pakkasen puolella oleva ajoviima jäähtytä välijäähdytintä liikaa. Uusimpia sovelluksia tämän ongelman hoidossa on termostaattiohjattu välijäähdyttimen ohitus ahtoilmalle.

intercooler kirjoitti:

Näpertelette aivan epäolennaisten argumenttien parissa kondenssivesiongelmasta puhuttaessa. Ettekö tosiaan tiedä mikä on suurin kosteuslähde välijäähdyttimen kannalta ja vielä niin, että ympäröivän ilman kosteudella ei ole kuin marginaalinen merkitys kondenssiveden muodostumiselle. Minäpä kerron: Huohotin!
Huohotuskaasuissa on runsaasti vettä. Tämän voitte lukea mistä tahansa polttomoottoritekniikan opuksesta. Kaikissa ahdetuissa nykymoottoreissa huohotuskaasut johdetaan imuilmaan ennen ahdinta ja välijäähdytintä. Kaikissa ahdetuissa moottoreissa, joissa on ilmajäähdytteinen välijäähdytin, huohotuskaasujen sisältämä kosteus voi kondensoitua välijäädyttimeen ja sen mitoituksesta ja pakkasesta riippuen jäätyä sinne. Jos välijäähdyttimessä on lämpimään talliin ajettaessa kuuraa tai jäädä, se sulaa ja seuraavalla kerralla käynnistettäesssä voi joutua vetenä palotilaan, joka monessa tapauksessa on liikaa moottorin kestävyydelle. Näin etenkin dieselmoottorissa, jossa palotila on äärimmäisen pieni männän ollessa yläkuolokohdassa.
Yksi kirjoittaja ylempänä jeesustelee vesijäähdytteisen ja ilmajäähdytteisen välijäähdyttimien erolla kondenssivesiasiassa ja on siinä täysin pihalla. Vesijäähdytteinen välijäähdytin, joka toimii siis moottorin jäähdytysnesteellä, ei voi ajaessa missään oloissa olla niin kylmä, että sinne voisi kuuraa muodostua. No tarkkaan ottaen voi ehkä juuri kylmäkäynnistyksen jälkeen kun jäähdytysneste on vielä pakkasen puolella, mutta haitallisia määriä kuuraa ei millään ehdi muodostua ennen kuin moottori lämpiää plussan puolelle.

Lue lisää

Kuningaskuluttajassa esillä olleet rikkoutumistapaukset olivat nimenomaan dieseleitä (Seat) ja ilmajäähdytteisellä välijäähdyttimellä varustettuja. Ja kuten siinäkin ohjelmassa todettiin, vaivan voi ennaltaehkäistä nokkapeitolla. Nokkapeitosta lisäbonuksena moottorin nopeampi lämpiäminen ja hitaampi jäähtyminen.

intercooler kirjoitti:

Näpertelette aivan epäolennaisten argumenttien parissa kondenssivesiongelmasta puhuttaessa. Ettekö tosiaan tiedä mikä on suurin kosteuslähde välijäähdyttimen kannalta ja vielä niin, että ympäröivän ilman kosteudella ei ole kuin marginaalinen merkitys kondenssiveden muodostumiselle. Minäpä kerron: Huohotin!
Huohotuskaasuissa on runsaasti vettä. Tämän voitte lukea mistä tahansa polttomoottoritekniikan opuksesta. Kaikissa ahdetuissa nykymoottoreissa huohotuskaasut johdetaan imuilmaan ennen ahdinta ja välijäähdytintä. Kaikissa ahdetuissa moottoreissa, joissa on ilmajäähdytteinen välijäähdytin, huohotuskaasujen sisältämä kosteus voi kondensoitua välijäädyttimeen ja sen mitoituksesta ja pakkasesta riippuen jäätyä sinne. Jos välijäähdyttimessä on lämpimään talliin ajettaessa kuuraa tai jäädä, se sulaa ja seuraavalla kerralla käynnistettäesssä voi joutua vetenä palotilaan, joka monessa tapauksessa on liikaa moottorin kestävyydelle. Näin etenkin dieselmoottorissa, jossa palotila on äärimmäisen pieni männän ollessa yläkuolokohdassa.
Yksi kirjoittaja ylempänä jeesustelee vesijäähdytteisen ja ilmajäähdytteisen välijäähdyttimien erolla kondenssivesiasiassa ja on siinä täysin pihalla. Vesijäähdytteinen välijäähdytin, joka toimii siis moottorin jäähdytysnesteellä, ei voi ajaessa missään oloissa olla niin kylmä, että sinne voisi kuuraa muodostua. No tarkkaan ottaen voi ehkä juuri kylmäkäynnistyksen jälkeen kun jäähdytysneste on vielä pakkasen puolella, mutta haitallisia määriä kuuraa ei millään ehdi muodostua ennen kuin moottori lämpiää plussan puolelle.

Lue lisää

> Vesijäähdytteinen välijäähdytin, joka toimii siis moottorin jäähdytysnesteellä, ei voi ajaessa missään oloissa olla niin kylmä, että sinne voisi kuuraa muodostua.

Kumma kyllä, ongelmia on ollut nimenomaa VAGinoissa, joissa on ilmeisesti vesijäähdytteisiä (jotenkin "fiksusti" imusarjaan/sylinterikanteen integroituja) välijähdyttimiä sekä bensa- että dieselkoneissa.

Eipä vaan muutaman muun merkin osalta ole vielä vastaavia ongelmaraportteja näkynyt, vaikka ahdetuista bensakoneistakin on jo useammalta vuodelta kokemuksia & dieseleistä paljon pitemmältä ajalta.

Ei pidä vettä kirjoitti:

> Vesijäähdytteinen välijäähdytin, joka toimii siis moottorin jäähdytysnesteellä, ei voi ajaessa missään oloissa olla niin kylmä, että sinne voisi kuuraa muodostua.

Kumma kyllä, ongelmia on ollut nimenomaa VAGinoissa, joissa on ilmeisesti vesijäähdytteisiä (jotenkin "fiksusti" imusarjaan/sylinterikanteen integroituja) välijähdyttimiä sekä bensa- että dieselkoneissa.

Eipä vaan muutaman muun merkin osalta ole vielä vastaavia ongelmaraportteja näkynyt, vaikka ahdetuista bensakoneistakin on jo useammalta vuodelta kokemuksia & dieseleistä paljon pitemmältä ajalta.

Lue lisää

"Kumma kyllä, ongelmia on ollut nimenomaa VAGinoissa, joissa on ilmeisesti vesijäähdytteisiä (jotenkin "fiksusti" imusarjaan/sylinterikanteen integroituja) välijähdyttimiä sekä bensa- että dieselkoneissa."

Taidat olla juuri sellainen tollo joka lukee keskustelupalstoja kuin piru raamattua, ymmätämättä kuitenkaan mitä lukee.

Kondenssiveden takia on joissakin Volkswagen-konsernin autoissa tapahtunut moottoririkkoja vain dieselmoottoreissa, joissa on pelkästään ilmajäädytteisiä välijäähdyttimiä. Bensa-autojen palotilat ovat niin tilavia ettei vastaavia rikkoja ole edes sattunut, eikä varsinkaan pienissä TSI-moottoreissa joissa noita vesijäähdytteisiä välijäähdyttimiä on. TSI-moottorien ongelmat ovat aivan muunlaisia.

Taitaa ongelma olla VAG,illa olla ihan kotikutoinen. Turboja ja
välijäähdyttimiä on ollut toimivana maailmalla muilla valmistajilla
jo ties kuinka kauan. Mieluummin ajan ilman välijäähdytintä kuin
makselen koneremppoja. Omassa Mesessäni kyllä sekin toimii
jäätymättä mutta se ei olekkaan mikään kansanauto.

adolf... kirjoitti:

Taitaa ongelma olla VAG,illa olla ihan kotikutoinen. Turboja ja
välijäähdyttimiä on ollut toimivana maailmalla muilla valmistajilla
jo ties kuinka kauan. Mieluummin ajan ilman välijäähdytintä kuin
makselen koneremppoja. Omassa Mesessäni kyllä sekin toimii
jäätymättä mutta se ei olekkaan mikään kansanauto.

Lue lisää

Ilman välijäähdytintä ei voi rakentaa nykyisten tehoista dieseliä joka täyttäisi Euro5 päästönormit, tuskin edes Euro4:ä

Toyotalla on jo tuotantovalmiina n. 1,3-litrainen turbomoottori. Samoin DSG-tyyppinen automaattivaihteisto tulee varmasti, kunhan ehtii. Tulevat myyntiin myös Suomessa ja terot ovat nolona hiljaa.

kukapa sitä omiaan kirjoitti:

Toyotalla on jo tuotantovalmiina n. 1,3-litrainen turbomoottori. Samoin DSG-tyyppinen automaattivaihteisto tulee varmasti, kunhan ehtii. Tulevat myyntiin myös Suomessa ja terot ovat nolona hiljaa.

Lue lisää

Patenttien vanhenemistako ne odottaa?

kukapa sitä omiaan kirjoitti:

Toyotalla on jo tuotantovalmiina n. 1,3-litrainen turbomoottori. Samoin DSG-tyyppinen automaattivaihteisto tulee varmasti, kunhan ehtii. Tulevat myyntiin myös Suomessa ja terot ovat nolona hiljaa.

Lue lisää

Jos näin on niin luotamme siihen että Toyota on testannut niitä kunnolla eikä maksata keskeneräisten autojen vikoja asiakkailla. Lisäksi uskoisin että toteutus on täysin erilainen, tiedättehän että Japanissakin on oikea talvi. Itse lähtisin mieluummin korottamaan puristussuhdetta, automaatteja konsernilla kyllä on valikoimissa, nimenomaan hyviä sellaisia ja jos niitä ei halvalla saa kunnollisia niin onko tuo mikään synti olla laittamatta niitä kuluttajahintaisiin autoihin.

hfdruöälyf kirjoitti:

Jos näin on niin luotamme siihen että Toyota on testannut niitä kunnolla eikä maksata keskeneräisten autojen vikoja asiakkailla. Lisäksi uskoisin että toteutus on täysin erilainen, tiedättehän että Japanissakin on oikea talvi. Itse lähtisin mieluummin korottamaan puristussuhdetta, automaatteja konsernilla kyllä on valikoimissa, nimenomaan hyviä sellaisia ja jos niitä ei halvalla saa kunnollisia niin onko tuo mikään synti olla laittamatta niitä kuluttajahintaisiin autoihin.

Lue lisää

Mitäpä ajattelet Toyotan 2.0 bensamoottorin nykimisistä? Toyota-Infossakin todetaan että nykiminen on ko. moottorin ominaisuus. Ei Toyota testaa markkinoile tuotavia autoja sen kummemmin kuin mikään muukaan halpamerkki. Jarrujen jumiminen on vaivannut suomalaisia tojotoita vuodesta 2003 tai 2004. Koskee koko mallisarjaa ja vika on vielä ainakin 2008 Priuksissa ja 2010 Auriksissa.

Toyota Nation kirjoitti:

Mitäpä ajattelet Toyotan 2.0 bensamoottorin nykimisistä? Toyota-Infossakin todetaan että nykiminen on ko. moottorin ominaisuus. Ei Toyota testaa markkinoile tuotavia autoja sen kummemmin kuin mikään muukaan halpamerkki. Jarrujen jumiminen on vaivannut suomalaisia tojotoita vuodesta 2003 tai 2004. Koskee koko mallisarjaa ja vika on vielä ainakin 2008 Priuksissa ja 2010 Auriksissa.

Lue lisää

Itse en ole moiseen ongelmaan törmännyt, en omissa enkä lähipiirin Toyotissa. Luulen että volkkariville on taas käynyt poimimassa jonkin vian ihan oikeelta Toyota foorumilta ja paisuttelee sitä suoli palstoilla kuin se koskisi jokaista Toyotaa. Kun esim. Auris tuli oli esisarjan prototyyppejä liikenteessä muistaakseni pitkälti toistasataa. Jos jotakin vikoja on jäänyt tuotantoversioon on ne yleisesti ottaen olleet aika pieniä eivätkä VW tyyliin välttämättä keskeytä matkantekoa ja aiheuta omistajalleen useiden tuhansien eurojen laskua.

Toyota Nation kirjoitti:

Mitäpä ajattelet Toyotan 2.0 bensamoottorin nykimisistä? Toyota-Infossakin todetaan että nykiminen on ko. moottorin ominaisuus. Ei Toyota testaa markkinoile tuotavia autoja sen kummemmin kuin mikään muukaan halpamerkki. Jarrujen jumiminen on vaivannut suomalaisia tojotoita vuodesta 2003 tai 2004. Koskee koko mallisarjaa ja vika on vielä ainakin 2008 Priuksissa ja 2010 Auriksissa.

Lue lisää

Itse en ole moiseen ongelmaan törmännyt, en omissa enkä lähipiirin Toyotissa. Luulen että volkkariville on taas käynyt poimimassa jonkin vian ihan oikeelta Toyota foorumilta ja paisuttelee sitä suoli palstoilla kuin se koskisi jokaista Toyotaa. Kun esim. Auris tuli oli esisarjan prototyyppejä liikenteessä muistaakseni pitkälti toistasataa. Jos jotakin vikoja on jäänyt tuotantoversioon on ne yleisesti ottaen olleet aika pieniä eivätkä VW tyyliin välttämättä keskeytä matkantekoa ja aiheuta omistajalleen useiden tuhansien eurojen laskua.