Lapsuuteni kodissa minun huoneessani oli iso, jämäkkä kirjoituspöytä, jonka erinäisissä laatikoissa isäni säilytti tärkeitä perheemme asiapapereita ja muutakin, mutta myös käsiasetta eli pistoolia, mutta lukitussa laatikossa.
Nukuin siis lapsuuteni kodissa pistooli laatikossa metrin päässä sängystäni.
Isäni ja veljeni harrastivat aikoinaan tauluun ampumista, ja joskus kävivät myös luvallisilla aseillaan ampumaradoilla ampuilemassa tauluihin.
Kissan tappoon isäni käytti asetta, mutta muuten en kyllä ikinä ole vaan käsittänyt, mikä vimma joillakin ihmisillä on ylipäätänsä harrastaa ammuntaa?
Ymmärrän kyllä jos ammatti sitä vaatii, kuten poliisin tai teurastajan tai sotilaan, mutta että ihan tavallisen ihmisen harrastuksena olen aina pitänyt ammuntaa sori vaan typeränä harrastuksena lukuun ottamatta metsästysharrastusta, kuten hirvien ym:den petoeläinten tappamista.
Nukuin siis lapsuuteni kodissa pistooli laatikossa metrin päässä sängystäni.
Isäni ja veljeni harrastivat aikoinaan tauluun ampumista, ja joskus kävivät myös luvallisilla aseillaan ampumaradoilla ampuilemassa tauluihin.
Kissan tappoon isäni käytti asetta, mutta muuten en kyllä ikinä ole vaan käsittänyt, mikä vimma joillakin ihmisillä on ylipäätänsä harrastaa ammuntaa?
Ymmärrän kyllä jos ammatti sitä vaatii, kuten poliisin tai teurastajan tai sotilaan, mutta että ihan tavallisen ihmisen harrastuksena olen aina pitänyt ammuntaa sori vaan typeränä harrastuksena lukuun ottamatta metsästysharrastusta, kuten hirvien ym:den petoeläinten tappamista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos isäsi pistooli oli lapsuudessasi lukitussa laatikossa, niin hyvässä paikassa se oli, mutta missä pistooli mahtaa olla nyt ?
Isäni on kuollut, ja äitini leskenä on luovuttanut aseet poliisilaitokselle, kuten ne kuuluikin luovuttaa, veljeni tietääkseni olisivat saanneet aseluvat niihin, mutta nyt en ole ihan varma, että onko osa luvallisista aseista enää kenelläkään, tietääkseni ei ole.
Patruunat olivat myös taatussa paikassa lukkojen takana, niidenkin pyssyjen, jotka roikkuivat eteisen hirven sarvessa.
Isäni oli rauhallinen mies ja reservin upseeri, rikkeetön ja mielenterveydeltään terve ihminen, joten en pelännyt, että lapsuuden kodissani oli ylipäätänsä aseita.
Onneksi ne eivät joutuneet ns. vääriin käsiin ikinä.