Onko taloyhtiö millään tavoin ”velvoitettu” käyttämään edes osan ”pahan päivän varalle” säästössä olevista varoista huoneistoihin tehtäviin pieniin korjauksiin/parannuksiin?
Asumme pienessä taloyhtiössä, jossa on joka vuosi hoitovastiketta korotettu (vaikka säästössä on ilmeisesti jo ”joitain kymmeniä tuhansia”) mutta koskaan koko taloyhtiössä ei ole kuitenkaan tarvinnut mitään isompaa remonttia tehdä.
Nyt koko taloyhtiön jokaiseen asuntoon on tulossa täsmälleen samanlainen korjaus/remontti (valokatteen vaihtoa, lumiestettä katolle ym) mutta yht´äkkiä onkin tehty muiden osakkaiden pihaparlamentissa päätös, että tätäkään korjausta ei oteta taloyhtiön säästössä olevista varoista, vaan jokaisen osakkaan pitäisi maksaa se hetipian ”erillisen laskun mukaan”.
Juuri ennen kesälomia ei ole mukavaa laittaa suurta osaa matkakassasta korjauskuluihin, jotka olisi voinut tehdä myöhemminkin, ja etenkin kun tilillä makaa rahaa jota on HOITOVASTIKKEELLA kerätty nimenomaisesti taloyhtiön korjauskuluja ja yhtiön omaisuuden hoitamista varten...
Eli kysymys vielä lyhyesti: voimmeko vaatia/velvoittaa, että ainakin osa korjauskustannuksista katetaan jo säästössä olevilla varoilla?
VAI voiko taloyhtiö kerätä loputtomiin ”säästövastiketta” hoitovastikkeen nimekkeellä ja jemmata rahaa sukanvarteen, ja kaikki korjaukset maksetaan vielä erikseen vastikkeen päälle??
Tämä viesti tulee sekä isännöinti- että pari/rivitalo –ryhmiin, sillä en tiennyt kumpaan kuuluisi enemmän. Kiitokset avusta.
Asumme pienessä taloyhtiössä, jossa on joka vuosi hoitovastiketta korotettu (vaikka säästössä on ilmeisesti jo ”joitain kymmeniä tuhansia”) mutta koskaan koko taloyhtiössä ei ole kuitenkaan tarvinnut mitään isompaa remonttia tehdä.
Nyt koko taloyhtiön jokaiseen asuntoon on tulossa täsmälleen samanlainen korjaus/remontti (valokatteen vaihtoa, lumiestettä katolle ym) mutta yht´äkkiä onkin tehty muiden osakkaiden pihaparlamentissa päätös, että tätäkään korjausta ei oteta taloyhtiön säästössä olevista varoista, vaan jokaisen osakkaan pitäisi maksaa se hetipian ”erillisen laskun mukaan”.
Juuri ennen kesälomia ei ole mukavaa laittaa suurta osaa matkakassasta korjauskuluihin, jotka olisi voinut tehdä myöhemminkin, ja etenkin kun tilillä makaa rahaa jota on HOITOVASTIKKEELLA kerätty nimenomaisesti taloyhtiön korjauskuluja ja yhtiön omaisuuden hoitamista varten...
Eli kysymys vielä lyhyesti: voimmeko vaatia/velvoittaa, että ainakin osa korjauskustannuksista katetaan jo säästössä olevilla varoilla?
VAI voiko taloyhtiö kerätä loputtomiin ”säästövastiketta” hoitovastikkeen nimekkeellä ja jemmata rahaa sukanvarteen, ja kaikki korjaukset maksetaan vielä erikseen vastikkeen päälle??
Tämä viesti tulee sekä isännöinti- että pari/rivitalo –ryhmiin, sillä en tiennyt kumpaan kuuluisi enemmän. Kiitokset avusta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Osakkaathan, eli myös sinä, päätätte rahojen käytöstä yhtiökokouksessa.
Enemmistöpäätöksellä.
Ei tuollaista asiaa missään "pihaparlamentissa" voi päättää.
Kaikista perusparannustyyppisistä remonteista pitää päättää yhtiökokouksessa. Ja myös remontin rahoituksesta. Edes hallitus ei voi tuollaista päättää, ellei edellisessä yhtiökokouksessa ole remonttia budjetoitu.
Joten jos asiaa ei ole yhtiökokouksessa päätetty, niin keräämällä vähintään 10% yhtiön osakkeista, ei siis osakkaista, asian taakse, voitte vaatia ylimääräistä yhtiökokousta päättämään tuosta rempasta ja sen rahoituksesta.
Jos teitä vaaditaan maksamaan jokin summa "pihaparlamentin" päätöksellä, voit aivan hyvin kieltäytyä maksamasta, ja vaatia, että asia käsitellään joko ylimääräisessä yhtiökokouksessa, tai seuraavassa varsinaisessa.
Yksi kysymys: Olethan osallistunut yhtiökokouksiin, ettei siellä vain ole tehty asiasta päätöstä. Ja myös ollut yhtiökokouksessa mukana päättämässä niistä vastikekorotuksista? Nekin nimittäin päätetään yksinkertaisella enemmistöllä samaisissa kokouksissa.
Herää kysymys, onko sitä rahaa todella varastoitu pahan päivän varalle, ja missä se raha näkyy. Rakennus- ym. rahastot ovat menneitä aikoja ja jos rahaa todella on näkyy se taseessa tilillä.
Rahasuorituksia eli vastiketta osakkailta voidaan kerätä vain yhtiökokouksen päätöksellä. Millään pihaparlamentin päätöksillä ei ole merkitystä.
Onkohan siellä sukanvarressa nyt tosiasiallisesti mitään? Mistä päättelet, että kymmeniä tuhansia olisi säästössä?
Itselläkin heräsi kysymys, että onkohan tuo "säästö" jokin rakennusrahasto, eli sitä rahaahan ei todellisuudessa ole missään, vaikka tilinpäätöksessä se näkyykin.
Meilläkin on taseessa pyörinyt yli 30.000€ jo varmaan 10 vuotta, vaikka rahaa ei todellisuudessa missään ole.
Rahasto vain puretaan muutaman vuoden välein, ja perustetaan uusi.
Nuo rahat ovat "leikkirahaa", vaikka meilläkin jotkut osakkaat luulevat sen olevan käytettävissä olevaa rahaa.
Alkuperäisen kysymyksen tehneenä kiitän vastauksista.
Voi olla että termit menevät sekaisin, kun asiantuntemusta ei ole, mutta selitin asiaa mahd.kansanomaisesti ja niin kuin itse olin asian ymmärtänyt ;)
Mutta vastauksia;
Yhtiökokouksiin on osallistuttu, ja meno on suht´ jäätävää, sillä ainoina taloyhtiön ei-eläkeläisinä tuntuu että vanhukset vie ja me "edes vähän vielä nuoret" vikistään.
Ylimääräinen raha näkyy taseessa (?) "hoitoylijäämänä", ja sitä näytti olevan viime vuoden päätteeksi n. 13 000 eur. Eli käsittääkseni tämä on nimenomaisesti rahaa, joka on vastikkeilla kerätty, ja kulujen jälkeen jäänyt yli, joten en käsitä miten se voisi olla "leikkirahaa"?
Jos kyseessä olisi "rahasto", niin pitäisikö se olla merkitty myös taseeseen nimellä "(joku)rahasto", vai voiko rahasto olla myös nimellä "hoitoylijäämä"?
Ja alkuperäistä kysymystä mukaillen, JOS taloyhtiöllä on "hoitoylijäämää" noin paljon, niin voiko se edes yhtiökokouksen päätöksellä ryhtyä veloittamaan remontin kuluja "erillisellä hankerahoituksella"?
Yhä edelleen pistää vi...maan, että maksamme kovaa vastiketta, jota riittää joka vuosi yli pakollisten kulujen, ja sitten jos taloyhtiö vihdoin johonkin remonttiin rahaa tarvisi, niin se nyhdetään erillisenä suorituksena juuri ennen kesälomia...
Kyseessä on siis remontti, joka on samansuuruinen kaikissa asunnoissa. Silloin yhtiökokouksen päätöksellä voidaan poiketa normaalista vastikeperusteesta. Esimerkiksi meidän taloyhtiömme uusi asuntojen ovet, ja niitähän on tasan yksi per asunto. Remontista perittiin erikseen jokaisen asunnon osalta samansuuruinen kertavastike, vaikka normaali hoitovastike riippuu pinta-alasta. Rahaakin olisi ollut yhtiön tilillä riittävästi.
Taloyhtiö voi päättää rahoituksesta melkein miten haluaa. Ei rikkaan yhtiön ole pakko käyttää varojaan remonttiin vaan se voi aivan hyvin kerätä osakkailtaan lisää vastiketta. Kaikki riippuu osakkaiden itse yhtiökokouksessa tekemistä päätöksistä. Taloyhtiö olette te.
"Rahat ja pankkisaamiset" kertoo, paljonko rahaa on pankkitilillä tosiasiallisesti vuodenvaihteessa ollut. Aivan nolliin tiliäkään ei voi päästää.
Hoitoylijäämä on kyllä ihan hyvä kertomaan, kuinka paljon "ylimääräistä" rahaa on. Tosin tällöin pitää katsoa nimenomaan kertynyttä hoitoylijäämää, eikä seuraavalle tilikaudelle siirtyvää ylijäämää.
"niin se nyhdetään erillisenä suorituksena juuri ennen kesälomia"
Ei sitä rahaa voi "nyhtää" ennen kesälomia, eikä niiden jälkeenkään, mikäli asiasta ei ole yhtiökokouspäätöstä.
Jos sinulta ruvetaan sitä perimään, niin voit ihan laillisesti kieltäytyä maksamasta, ja vedota siihen, että asia pitää päättää yhtiökokouksessa.
Ja jos edelliseltä vuodelta on jäänyt hoitoylijäämää, niin se pitää huomioida seuraavan vuoden talousarviossa, ja yhtiökokouksen pitää päättää sen käytöstä.
Nyt herää kysymys, onko teillä ammattilainen kirjanpitäjänä ja tilintarkastajana, koska jos yhtiökokous ei ole päättänyt tuon hoitoylijäämän käytöstä ja/tai huomioinut sitä talousarviossa, niin tilintarkastajan pitää siihen puuttua. Myöskin ammattitaitoisen isännöitsijän pitäisi tuohon puuttua, jos hallitus ei sitä tajua. Eli onko teillä myös joku asukasisännöitsijä?
Hoitoylijäämää ei tarvitse käyttää mihinkään, mutta siitäkin pitää yhtiökokouksessa päättää.
Jospa sillä hoitoylijäämällä tasoitetaan edellisten vuosien tappiota.
Hoitoylijäämä on yleisesti käytetty termi rahotuislaskelmassa.
Totuuden rahoista näkee taseen pankkitileistä.
Tuokin ihan mahdollista, mutta joka tapauksessa hoitoylijäämän käytöstä, vaikka tappiotilille olisikin siirretty, pitää olla yhtiökokouksen päätös.
Eiköhän se ole enemmänki ankkalinnan rahaa.
Katso nyt mitä siellä taseen kohdassa rahat on sitä todellista rahaa.
Jos oikein ymmärsin, niin yhtiön tilillä on 13000 €.
Summa ei ole mikään kymmeniä tuhansia vaan pienehkön yhtiön normaali muutaman kk:n yht.vastikkeet suuruinen käyttörahasto, joka menee keposesti esim. vesivahingon korjauksessa.
As.oy:n on aika hankala elää kädestä suuhun ja kerätä heti ylimääräisiä vastikkeita tai hommata lainaa, kun jotain sattuu.
Ylimääräiseen rahankeruuseen kuuluu aina hallinnollisia kiemuroita ja erikseen laskutettavaa työtä, jos on ammatti-is. vaikka valtuus ylim. vastik. keräämiseen olisikin.
Hallituksenne toimii vastuulisesti, kun pitää pienen käyttörahan tilillä.
Asuntoyhtiöissä ei voi kerätä ylijäämää ilman veroseuraamuksia. Mikäli raha ei ole korvamerkittyä johonkin hankkeeseen, vie verottaja omansa ja se ei sitten olekaan aivan vähän. Taitaa puolet ottaa. Tietenkin on mahdollista, että on voitu poistoilla osoittaa nollavoittoa.
Aina voi tehdä asuintalovarauksen, ei tarvitse edes yhtiökokuksen päätöstä!
Meidän yhtiössä menee aina kaikista eniten rahaa momentille "muut korjaukset", moninkertaisesti verrattuna putki ja sähköpuolen korjauksiin, mitähän nuo "muut korjaukset" mahtavat pitää sisällään, miksei niitä voi eritellä? :D
Lukot, ovipumput, ikkunat, tukkeutuneet viemärit, kuluneet ja / tai rikkoutuneet sähköhommelit: katkaisijat ja valaisimet, lämmitys systeemit, katto, tiivisteet, eristeet ym. valitse vapaasti ja keksi itse lisää.
Mikään ei ole ikuista.
Taitaa olla tilikartta puutteelisesti laadittu jos tileihin ei osu korjaukset.
Et huomannut että tuossa oli sähkö ja putkisto eritelty?
Meneekö talkookaljatkin tuohon "muut korjaukset" katekoriaan vai mihin?
Kohtaan muut hoitomenot , ei muihin korjauksiin.