Päätit lähteä pois,
mikäpä siinä sitten.
Menneet ovat ilot
yhteiset unelmat
kaikki tulevat illat.
Ajan pellolle lantaa, äestän maat
istutan perunat, ruokin kantturat.
En virka mitään, tuumaanpa vaan
että jos avaisin suuni siihen
mitä mielessä liikkuu
rappaukset seiniltä lentäisivät
ja kylänämmät juoksisivat naapuripitäjään asti.
mikäpä siinä sitten.
Menneet ovat ilot
yhteiset unelmat
kaikki tulevat illat.
Ajan pellolle lantaa, äestän maat
istutan perunat, ruokin kantturat.
En virka mitään, tuumaanpa vaan
että jos avaisin suuni siihen
mitä mielessä liikkuu
rappaukset seiniltä lentäisivät
ja kylänämmät juoksisivat naapuripitäjään asti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin...elämä jatkuu, vaikka Hän on poissa.Mutta sisikunnassa kuohuu ja lujaa, kun seinätkin siitä hajoaisivat jos ääneen sanoo miltä tuntuu.
Hyvin kuvattu suomalaisen miehen tuntoja.
Mutta toisaalta...sanon näin kaupunkifilosohvina ja kaiken kokeneena...ei yhden ihmisen lähtö elämää kaada. Ei kenenkään pitäisi niin kovin toiseen takertua, että luhistuu toisen menetykseen. Näin on!!
Kiitos. Samaa mieltä ettei yhden ihmisen lähtö koko elämää sotke.Tarina oli ennemminkin kuvitteellinen eläytyminen. Yritin tavoittaa tunnetta, niin että tunnetilaa ei tarkemmin määrittelemättä. Olenkin ihmetellyt miksi jonkun oma elämä olisi riippuva toisen lähdöistä tai tekemisist.ä. Jos ei ole, niin onko se pinnallisuutta bvai enemmänkin syvällisyyttä. Kyky kohdata erotkin on osoitus tunne-elämän kypsyydestä.
Jos joku lähtee menköön. Jossain on olemassa ihminen, joka pysyy.
Ruoki kantturat. Hoida tila.
Unelmat ovat unelmia, mutta ne eivät elätä.
Kiitos. Samaa mieltä, Suomi on vapaa maa. Vaikkakaan ei omassa henkilökoht. elämässä ole kukaan lähtemässä saati saapumassakaan. Eikä ole kantturoita eikä tilaa, unelmaako nekin vaan? Jos omasta elämästä kirjoittaisin niin tarinan kehittely keskittyisi enemmänkin kukkien kasteluun ja Ajankohtaisen Kakkosen katseluun. Mutta jokainen elämä on arvokas, sitä kai tässä yritän sanoa.