Hiihtäjälegenda Mika Myllylään kohdistunut tietourkinta poliisissa ei ollut yksittäistapaus. Nelosen uutisten selvitys paljasti, että Anneli Auerin tiedot ovat kiinnostaneet kymmeniä poliiseja. Aueriin kohdistuvien tutkintojen salaamisen takia uteliaat eivät kuitenkaan ole päässeet katsomaan tietoja.
Myös verottaja jäi Nelosen uutisten selvityksessä kiinni julkkisten tietojen urkinnasta. Sen sijaan Kela selvisi testistä puhtain paperein.
Selvityksen tarkoituksena oli testata, kuinka paljon viranomaisissa urkitaan tietoja. Lain mukaan virkamiehet saavat käsitellä ihmisten tietoja vain, jos siihen on virkaan liittyvä syy. Nelosen uutiset pyysi koehenkilöiksi kolme julkisuuden henkilöä. Mukaan lupautuivat kirjailija Jari Tervo, kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) ja Anneli Auer.
Ennen testiä koehenkilöt luottivat viranomaisiin, vaikka muun muassa Myllylän tapaus oli herättänyt epäluuloja.
– Vaikea tietysti uskoa, että kovin paljon näitä tietoja nyt oltaisiin siellä selailtu, mutta toisaalta tässä on eri harjoitusten kautta nähnyt elämää ja maailmaa sen verran, että hirveästi ei enää yllättyisi mistään, Kaikkonen arvioi ennen testiä.
Jari Tervon mukaan lainvastaiseen urkintaan pitää puuttua.
– Pitää ehdottomasti olla nollatoleranssi, koska kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että viranomaiset tekevät sitä, mitä heidät on palkattu tekemään. Se on demokratian kulmakivi, Tervo painotti.
Koehenkilöt allekirjoittivat tietopyynnön, jossa pyydettiin selvittämään, kuinka moni virkamies oli viime vuoden aikana käsitellyt koehenkilön tietoja ilman virkaan liittyvää syytä. Tietopyyntöjen kohteiksi valittiin kolme yhteiskunnan tukipilaria, Kela, verottaja ja poliisi.
Koehenkilöillä oli aavistus siitä, mikä on heikoin lenkki.
– Poliisi kenties. En tiedä", Anneli Auer veikkasi.
Miksi arvelet, että poliisi voisi olla heikoin lenkki?
– No siellä päässä varmaan on kovasti uteliaisuutta.
Myös Kaikkonen ja Tervo uskoivat, että poliisi pärjäisi testeissä heikoimmin.
– Ei tässä nyt haluaisi poliisia ensimmäisenä epäillä, mutta valitettavasti mielessä on kyllä käynyt jossain kohtaa sekin, että sekin voi olla mahdollista, että poliisista on vuodettu tietoja julkisuuteen. Jos näin on, se on kyllä hyvin valitettavaa, Kaikkonen sanoi.
– Kuvittelisin, että suurin hittiluku olisi poliisissa, koska olen kuullut kaupungilla kerrottavan, että jotkut poliisimiehet ehkä jopa rahan toivossa myyvät tietoja, Tervo muotoili.
Tietopyynnöt jätettiin viranomaisille joulukuussa. Toukokuun puolivälin paikkeilla viimeinenkin viranomainen, poliisi, oli valmis.
Kela selvisi testistä liehuvin lipuin: kenenkään tietoja ei ollut urkittu.
Verottaja ei pärjännyt yhtä hyvin. Yksi verovirkailija oli katsellut luvatta Jari Tervon tietoja.
– Sehän on ikävä tieto, Tervo kommentoi.
– Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on tietenkin tottunut siihen, että ihminen voi luottaa siihen, että viranomaiset käsittelevät kansalaisten tietoja heille suotujen valtuuksien perusteella. Siksi yksikin tapaus on erittäin huono uutinen.
Anneli Auerin tietoja oli katsonut luvatta viisi verovirkailijaa. Auer on hämmästynyt siitä, ettei urkkijoita ollut tämän enempää.
Antti Kaikkosen tietoja ei verottajalla ole urkittu. Loppusaldo, kuusi kiinni jäänyttä urkkijaa, oli kuitenkin verottajalle ikävä yllätys.
– Peruslähtökohta on ja pitääkin olla minun mielestäni se, että me luotamme meidän henkilökuntaamme ja siihen, että henkilökunta pääsääntöisesti aivan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta toimii erittäin luotettavasti ja asiantuntevasti, sanoo viestintäjohtaja Martti Lahti verohallinnosta.
– Olen todella pahoillani organisaationi puolesta. Ei ole hyväksyttävää toimintaa.
Kaikki testissä kiinni jääneet verovirkailijat ovat saaneet kirjallisen huomautuksen.
Poliisissa kenenkään koehenkilön tietoihin ei onnistuttu pääsemään käsiksi. Yritystä oli kuitenkin runsaasti.
Jari Tervo ei ole ollut poliisitutkinnan kohteena. Hänen nimellään oli tehty yksi haku, mutta se on poliisihallituksen mukaan kohdistunut toiseen samannimiseen. Jari Tervo kertookin, että hänellä on parikymmentä kaimaa.
Anneli Aueriin ja Antti Kaikkoseen kohdistuneet esitutkinnat taas ovat salattuja. Tämän takia poliisihallituksesta pyydettiin tiedot myös niin sanotuista koputtelijoista eli ihmisistä, jotka ovat yrittäneet päästä katsomaan tietoja.
Jatkotuloksista selvisi, että Antti Kaikkosen nimellä tietoja on hakenut neljä virkamiestä. Toisaalta Kaikkosellakin on muutamia täyskaimoja, joten haku on voinut kohdistua johonkuhun heistä.
Myös verottaja jäi Nelosen uutisten selvityksessä kiinni julkkisten tietojen urkinnasta. Sen sijaan Kela selvisi testistä puhtain paperein.
Selvityksen tarkoituksena oli testata, kuinka paljon viranomaisissa urkitaan tietoja. Lain mukaan virkamiehet saavat käsitellä ihmisten tietoja vain, jos siihen on virkaan liittyvä syy. Nelosen uutiset pyysi koehenkilöiksi kolme julkisuuden henkilöä. Mukaan lupautuivat kirjailija Jari Tervo, kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) ja Anneli Auer.
Ennen testiä koehenkilöt luottivat viranomaisiin, vaikka muun muassa Myllylän tapaus oli herättänyt epäluuloja.
– Vaikea tietysti uskoa, että kovin paljon näitä tietoja nyt oltaisiin siellä selailtu, mutta toisaalta tässä on eri harjoitusten kautta nähnyt elämää ja maailmaa sen verran, että hirveästi ei enää yllättyisi mistään, Kaikkonen arvioi ennen testiä.
Jari Tervon mukaan lainvastaiseen urkintaan pitää puuttua.
– Pitää ehdottomasti olla nollatoleranssi, koska kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että viranomaiset tekevät sitä, mitä heidät on palkattu tekemään. Se on demokratian kulmakivi, Tervo painotti.
Koehenkilöt allekirjoittivat tietopyynnön, jossa pyydettiin selvittämään, kuinka moni virkamies oli viime vuoden aikana käsitellyt koehenkilön tietoja ilman virkaan liittyvää syytä. Tietopyyntöjen kohteiksi valittiin kolme yhteiskunnan tukipilaria, Kela, verottaja ja poliisi.
Koehenkilöillä oli aavistus siitä, mikä on heikoin lenkki.
– Poliisi kenties. En tiedä", Anneli Auer veikkasi.
Miksi arvelet, että poliisi voisi olla heikoin lenkki?
– No siellä päässä varmaan on kovasti uteliaisuutta.
Myös Kaikkonen ja Tervo uskoivat, että poliisi pärjäisi testeissä heikoimmin.
– Ei tässä nyt haluaisi poliisia ensimmäisenä epäillä, mutta valitettavasti mielessä on kyllä käynyt jossain kohtaa sekin, että sekin voi olla mahdollista, että poliisista on vuodettu tietoja julkisuuteen. Jos näin on, se on kyllä hyvin valitettavaa, Kaikkonen sanoi.
– Kuvittelisin, että suurin hittiluku olisi poliisissa, koska olen kuullut kaupungilla kerrottavan, että jotkut poliisimiehet ehkä jopa rahan toivossa myyvät tietoja, Tervo muotoili.
Tietopyynnöt jätettiin viranomaisille joulukuussa. Toukokuun puolivälin paikkeilla viimeinenkin viranomainen, poliisi, oli valmis.
Kela selvisi testistä liehuvin lipuin: kenenkään tietoja ei ollut urkittu.
Verottaja ei pärjännyt yhtä hyvin. Yksi verovirkailija oli katsellut luvatta Jari Tervon tietoja.
– Sehän on ikävä tieto, Tervo kommentoi.
– Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on tietenkin tottunut siihen, että ihminen voi luottaa siihen, että viranomaiset käsittelevät kansalaisten tietoja heille suotujen valtuuksien perusteella. Siksi yksikin tapaus on erittäin huono uutinen.
Anneli Auerin tietoja oli katsonut luvatta viisi verovirkailijaa. Auer on hämmästynyt siitä, ettei urkkijoita ollut tämän enempää.
Antti Kaikkosen tietoja ei verottajalla ole urkittu. Loppusaldo, kuusi kiinni jäänyttä urkkijaa, oli kuitenkin verottajalle ikävä yllätys.
– Peruslähtökohta on ja pitääkin olla minun mielestäni se, että me luotamme meidän henkilökuntaamme ja siihen, että henkilökunta pääsääntöisesti aivan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta toimii erittäin luotettavasti ja asiantuntevasti, sanoo viestintäjohtaja Martti Lahti verohallinnosta.
– Olen todella pahoillani organisaationi puolesta. Ei ole hyväksyttävää toimintaa.
Kaikki testissä kiinni jääneet verovirkailijat ovat saaneet kirjallisen huomautuksen.
Poliisissa kenenkään koehenkilön tietoihin ei onnistuttu pääsemään käsiksi. Yritystä oli kuitenkin runsaasti.
Jari Tervo ei ole ollut poliisitutkinnan kohteena. Hänen nimellään oli tehty yksi haku, mutta se on poliisihallituksen mukaan kohdistunut toiseen samannimiseen. Jari Tervo kertookin, että hänellä on parikymmentä kaimaa.
Anneli Aueriin ja Antti Kaikkoseen kohdistuneet esitutkinnat taas ovat salattuja. Tämän takia poliisihallituksesta pyydettiin tiedot myös niin sanotuista koputtelijoista eli ihmisistä, jotka ovat yrittäneet päästä katsomaan tietoja.
Jatkotuloksista selvisi, että Antti Kaikkosen nimellä tietoja on hakenut neljä virkamiestä. Toisaalta Kaikkosellakin on muutamia täyskaimoja, joten haku on voinut kohdistua johonkuhun heistä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nimellä Anneli Auer tietoja on hakenut 74 virkamiestä. Poliisihallitus arvelee, että 50-70 heistä on ollut asialla luvatta.
Auer yllättyy urkintayritysten määrästä.
– No tämä on sitten jo vielä isompi (luku), mitä olisi odottanut. Mutta sitähän minä arvelin, että poliisissa ehkä on eniten sitä kiinnostusta ja uteliaisuutta.
Auer myöntää, että urkintayritykset tuntuvat vähän loukkaavilta.
– No ehkä jossain määrin, mutta sitten taas kun suhteuttaa siihen kaikkeen muuhun, miten minua on urkittu monella muulla vakavammalla tavalla, niin ei tämä siihen suhteutettuna niin iso asia ole. Minuahan on salakuunneltu ja tämä peitepoliisi oli, puhelut on salakuunneltu ja päiväkirjat luettu ja kaikki mahdollinen on tutkittu, Auer kuvailee.
Antti Kaikkonen pitää testin tuloksia jossain määrin yllätyksinä ja pettymyksinäkin.
– Tämä osoittaa sen, että tässä tarvitaan julkista keskustelua tästä aiheesta, jotta kaikissa viranomaistahoissa ymmärretään, että ei tämä ole asiallista.
Poliisihallituksessa koputtelijoiden suureen määrään suhtaudutaan tyynesti.
– Se (koputtelu) ei ole lainvastainen teko eli siinä ei ole rikottu lakia, mutta niin ei pidä menetellä, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo.
Onko ainoa keino estää poliisien laiton tietourkinta sitten tietojen salaaminen?
– Toivottavasti ei. Meillä on aika tiukka ohjeistus tällä hetkellä, miten saa menetellä. Jotkut pitävät sitä jo liiankin tiukkana.
Paatero muistuttaa, että poliisin pitää päästä käsiksi tiedostoihin esimerkiksi rikosten sarjoittamiseksi, koska eri paikkakunnilla tapahtuneiden samantyyppisten rikosten taustalta voi löytyä sama henkilö.
– Itse asiassa tämäkin selvitys osoitti kuitenkin sen, että näyttää siltä, että Myllylän tapaus tietyllä tapaa painii omassa sarjassaan, valitettavassa sarjassa, Paatero toteaa.
Poliisiylijohtaja myöntää, että tietopyyntöjen käsittely vei kohtuuttomasti aikaa, viitisen kuukautta. Hänen mukaansa syy on vanhentuneessa tekniikassa. Pitkä käsittelyaika ei herätä koehenkilöiden luottamusta.
– Sikäli kun minä yhtään mitään tietotekniikasta ymmärrän, niin voisin kuvitella, että tämä on pikemmin päivien kysymys kuin viikkojen saati kuukausien kysymys, Kaikkonen huomauttaa.
Tervo on samoilla linjoilla.
– Sehän kuulostaa aina hankalalta tilanteelta, jos viranomainen valvoo viranomaista, siis itse sama viranomainen. Sitä paitsi jos neljä kuukautta tehdään ahkerasti töitä ja tuloksena on nolla, niin vanhana toimittajana ei se minun luottamustani herätä.
http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/nelosen-uutisten-testi-paljasti-anneli-auerin-tiedot-kiinnostivat-kymmeniä-virkamiehiä
*****Nelosen uutisten selvitys paljasti, että Anneli Auerin tiedot ovat kiinnostaneet kymmeniä poliiseja. Aueriin kohdistuvien tutkintojen salaamisen takia uteliaat eivät kuitenkaan ole päässeet katsomaan tietoja.*****
Jos naapurissa, sukulaisissa tai tuttavissa on poliiseja, eikä tietojasi ole salattu poliisirekistereissä (heh,heh) niin kannattaa tehdä poliisihallitukselle selvityspyyntö kuka tietojasi on katsonut.
Lokitietojen tarkistus poliisihallitukselta:
Poliisilla on oikeus katsoa henkilön tietoja poliisin tietojärjestelmästä,
jos virkatehtävä sitä edellyttää.
Kansalaisella on oikeus selvittää, onko hänen tietojaan katseltu laittomasti,
jos epäilee näin tapahtuneen.
- Poliisihallitukselle voi tehdä kirjallisen pyynnön tietoliikenneajosta tietyltä ajanjaksolta, jolloin epäilee laittoman katselun tapahtuneen. Haun voi tehdä myös yksittäisen poliisin nimellä.
- Tietoliikenneajosta tulee kirjallinen vastaus, josta saa selville,kuinka usein tietoja on käyty katsomassa.
- Jos vastauksesta selviävien kyselyjen määrä epäilyttää,voi asiasta tehdä rikosilmoituksen paikalliselle poliisille.
- Rikosilmoituksen jälkeen selvitetään syy, miksi tietoja on katsottu.
Jos perusteita kyselyille ei löydy, tapauksessa epäillään virkavelvollisuuden
rikkomista sekä henkilörekisteririkosta ja asia etenee syyteharkintaan.
Postiosoite:
Poliisihallitus
Vuorikatu 20
00100 HELSINKI
naapurissa asuu kyttä. ihan täys paska vitun kyyllä,aina ikkunnassa ku o kotona. pitää laittaa tuo juttu menee. vanha paskahan tuo kyttä jo on mutta kuitenkin
Sisäministeri uskoo, että kyse on inhimillisestä uteliaisuudesta.
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan viranomaisille on tarpeen täsmentää, mikä ihmisten tietojen käsittelyssä on luvallista. Räsäsen mukaan poliisijohdon on pidettävä huolta siitä, että toiminta on asianmukaista.
Räsäsen mukaan pelisäännöt ovat periaatteessa selvät ja lainsäädäntö on selkeä. Viranomaiset saisivat katsoa vain niitä tietoja, jotka ovat viran hoidon kannalta olennaisia.
Räsänen uskoo, että tietojen katselun taustalla on inhimillistä uteliaisuutta.
"Tässä voi olla osin sellaista ajatusta, että tietoja voisi käydä katsomassa huomaamatta", Räsänen sanoo.
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan pelkkä yritys nähdä tietoja ei varsinaisesti riko lakia. Hän kuitenkin sanoo, että niin ei pidä menetellä. Paateron mukaan poliisilla on jo nykyisin melko tiukka ohjeistus asiasta.
http://www.hs.fi/kotimaa/Sisäministeri uskoo että kyse on inhimillisestä uteliaisuudesta/a1305571969865
===========================
Toisille se on uteliaisuutta, normikansalaiselle laitonta ja rikollista, mutta kuka yllättyi? Poliisit vain jatkavat rikollista toimintaansa ja varastavat suomen kansalta:)
näillä poliisirikollisilla ei mitään rajaa
ERI MIELTÄ. Olisko tuo paaterolta hätäpäissään lausuttu sammakko?
Jos oikein ymmärrän niin nimenomaan kiellettyä on henkilön tietojen haku ellei liity yksittäiseen virkatehtävään. Sillä ei ole merkitystä mitä tietoja haulla saa tai voi saada.
"– Se (koputtelu) ei ole lainvastainen teko eli siinä ei ole rikottu lakia, mutta niin ei pidä menetellä, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo."
"Nelosen uutisten selvitys paljasti, että Anneli Auerin tiedot ovat kiinnostaneet kymmeniä poliiseja."
Miten toimittajat saavat tietoonsa kuka kenenkin tietoja poliisirekistereistä on katsonut, kun henkilö itsekään ei sitä saa tietoonsa ilman että ensin tekee rikosilmoituksen poliisille???
Olen useita kertoja pyytänyt poliisihallinnolta tietoja kuka/ketkä poliisit ovat laittomasti tietojani tutkinut, mutten ole saanut muuta vastausta, kuin että minun pitäisi tehdä asiassa rikosilmoitus, jonka jälkeen asiaa ehkä tutkittaisiin.
Onko joku saanut jollain keinoin omat tietonsa ilman rikosilmoituksen tekoa?
http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/nelosen-uutisten-testi-paljasti-anneli-auerin-tiedot-kiinnostivat-kymmeniä-virkamiehiä
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/nelonen-selvitti-nain-virkamiehet-urkkivat-julkkisten-henkilotietoja/art-1288473206549.html
Tiedustelupyyntö "lokitiedoista" pitää tehdä poliisihallitukselle KIRJALLISESTI, niitä ei saa paikalliselta poliisiasemalta, muiden rekisteritietojen tarkistuksen yhteydessä.
Poliisithan eivät tätä kerro ja syykin on selvä, pelottaa liikaa että omat laittomat poliisirekisteritarkistukset paljastuu!
Lokitietojen tarkistus poliisihallitukselta:
Poliisilla on oikeus katsoa henkilön tietoja poliisin tietojärjestelmästä, jos virkatehtävä sitä edellyttää.
Kansalaisella on oikeus selvittää, onko hänen tietojaan katseltu laittomasti, jos epäilee näin tapahtuneen.
- Poliisihallitukselle voi tehdä kirjallisen pyynnön tietoliikenneajosta tietyltä ajanjaksolta, jolloin epäilee laittoman katselun tapahtuneen. Haun voi tehdä myös yksittäisen poliisin nimellä.
- Tietoliikenneajosta tulee kirjallinen vastaus, josta saa selville, kuinka usein tietoja on käyty katsomassa.
- Jos vastauksesta selviävien kyselyjen määrä epäilyttää, voi asiasta tehdä rikosilmoituksen paikalliselle poliisille.
- Rikosilmoituksen jälkeen selvitetään syy, miksi tietoja on katsottu. Jos perusteita kyselyille ei löydy, tapauksessa epäillään virkavelvollisuudenrikkomista sekä henkilörekisteririkosta ja asia etenee syyteharkintaan.
- Tarkistamiseen tarvitaan täydelliset henkilötiedot. Nimet, osoite, sotu, kansallisuus ja jne…
Postiosoite:
Poliisihallitus
Vuorikatu 20
00100 HELSINKI
Ei kuulema riitä että tekee tiedustelupyynnön lokitiedoista, vaan ensin pitää tehdä rikosilmoitus, joka pitää perustella!
"JOS epäilet, että tietojasi on katsottu luvattomasti, niin sinun pitää tehdä siitä rikosilmoitus ja perustella epäilysi. Tällöin epäilysi selvitetään rikosilmoituksen tutkinnan yhteydessä, kuten Poliisihallinnosta on kerrottu."
Olen tehnyt KIRJALLISEN lokitietojen tiedustelupyynnön poliisihallintoon jo useita kertoja, ilman että olen saanut pyydettyjä tietoja!
"Olette esittänyt pyynnon tietoliikenneajosta, joista selviää ketkä ja milloin tietojanne ovat katselleet"
"Poliisihallitus on antanut asiaan/tiedusteluun liittyen neuvontaa vaihtoehtoisista menettelytavoista."
"Poliisihallitus on ilmoittanut, ettei poliisin tietojärjestelmien erityispiirteista johtuen asianosaisella ole oikeutta suoraan saada lokitietoja itselleen."
"Poliisin tietojärjestelmiin rekisteröity henkilö voi tilanteessa, jossa on PERUSTELTU syy epäillä rikosta tai väärinkäytöstä, saattaa asian tietosuojavaltuutetun tai poliisin tutkittavaksi taikka tehdä asiasta kantelun esimerkiksi rekisterinpitäjälle." (Kuka tuo rekisterinpitäjä on?)
"Tutkinanjohtaja tai toiminnan lainmukaisuuden valvonnasta vastaava taho pyytää edellytysten täyttyessä tarpeellisten lokitietojen tarkastamista." (Mitkä edellytykset täytyy täyttyä jotta lokitiedot suostutaan tarkistamaan?)
Ongelmana onkin että jos kyseisen poliisilaitoksen poliisit ovat ITSE syyllistyneet tietojen urkintaan, niin miten muka heidän itse suorittama rikostutkinta voisi olla puolueeton? Tämä on syynä siihen miksen halua mennä kyseiselle poliisilaitokselle tekemään ensin rikosilmoitusta ennenkuin tiedän kuka tietoja on luvattomasti urkkinut ja levittänyt!
Eikö kukaan voi auttaa? Suomenko pitäisi muka olla oikeusvaltio???