one night in N Y

solidlove

Me asuttiin samassa rapussa, 10 kerrosta yhteistä matkaa joka aamu alas. Sinä joskus viivyttelit hissin ovella että ehtisin, se tuntui melkein halaukselta. Ensin matkustettiin niin kuin kaikki, kumpikin omalla seinustalla, sitten minä tulinkin sinun puolelle, etkä väistänyt. Vierekkäin käsivarret toisiaan koskien me kuunnelttiin toistemme hengitystä lähempänä kuin koskaan ennen.
Meidän talon lähellä oli kahvila, hain sieltä aina iltapäivällä jotain mukaani kun tulin kotiini, näin sinut välittömästi istuvan nurkkapöydässä kun astuin sisään. Olit surullisen näköinen ja pitelit päätäsi. Otin ostokseni ja käännyin, katsoit suoraan minuun. Tulin luoksesi ja vaihdoimme ensimmäiset sanat. Kerroit ikävästä tapahtumasta suvussasi ja minä kuuntelin, puhuimme iäisyyden, ja kun kahvilanomistaja yskäisi pienesti merkiksi että olisi aika poistua, ei tarvinnut kummankaan sanoa mihin menisimme.
Asunnollani sinä kiertelit huoneet, katselit maisemat jotka oli samat kuin sinulla, tuoksutit kukkiani ja kosketit jokaista esinettä. Sinun liikkumista oli ihana katsella, sulavasti, pehmeästi, sinä jätit itsesi minun kotini jokaiseen paikkaan. Istuessamme sohvalle, kumpikin teki liikkeen samanaikaiseti korjatakseen asentoaan lähemmäs toista. Kahvikupit kädessä me katselimme toisiamme silmiin, sinun ruskeat silmäsi jatkoivat juttelua minulle vaikka suumme oli hiljaa.
Sanoit että huomenna olisi firmassa isot juhlat, jos haluaisin tulla kanssasi olisit enemmän kuin iloinen, lupasin tulla. Sovimme ajan milloin nähdään ja kiitit tästä illasta. Ojensit kahvikupin ja pitelimme sitä hetken yhdessä aivan kuin pitäisimme toisiamme kädestä. Hymyilit ja lähdit.
Minä istuin puoliyötä siinä missä sinä istuit, huumaantuneena sinun läsnäolosi vahvasta jäljestä.
Sitten tapasimme juhlissasi, ne oli hyvät ja hauskat juhlat. Paikkana oli hulppea kattohuoneisto jonka isolla terassilla oli uima-allas. Loppuillasta istuimme altaan vieressä ja heiluteltiin jalkoja vedessä. Se oli lämmintä ja kietoi meidät omaan kuplaamme. Puhuimme aivan kaikesta, naurettiin ja nojailtiin toisiimme. Aamuyöstä ihmiset alkoi poistua, osa jäi ja niin mekin. Moni sujahti uimaan, me katsoimme toisiamme ja teimme saman. Sinun pitkät mustat hiukset olivat kuin lautta, ripsiisi tarttui vesipisaroita enkä ole ikinä nähnyt kauniimpaa kuin sinä olit juuri siinä.
Uimme toisiamme ympäri, koko aika lähemmän ja lähemmäs. Sitten olimme siinä, aivan kasvotusten. Sinä ojensit kätesi ja vedit minut itseesi kiinni ja suutelimme. Se oli täydellinen suudelma, lämmin, pehmeä, pitkä. Aika ja paikka katosivat ympäriltä, näimme vain toisemme. Enää mikään ei saanut pysymään meitä erossa, pidimme käsistä kiinni koko aika, suutelimme. Sanoimme hyvää yötä isännälle ja emännälle. Menimme kotiin, astuimme hissiin ja kun ovi sulkeutui tulit syliini. Märät vaatteet tippuivat hissin lattialle, 10 kerrosta me etsimme ja löysimme toisistamme ihania paikkoja, kun meidän kerros kilahti menimme sinun luoksesi. Hetkeksikään emme päästäneet irti toisiamme, me valvoimme aamuun asti, rakastellen ja hellien toisiamme. Uudestaan ja uudestaan. Sitten nukahdimme sylikkäin.
Aamulla heräsin kun suutelit poskeani, minuun tulvi valoa, tunsin sellaista onnea joka ei edes mahtuisi minuun kokonaan, sitä tulvi minusta yli. Kipaisimme katsomaan onko vaatteitamme vielä hississä, vain lakanat ympärillämme, joku oli ystävällisesti nostanut märän vaatemytyn käytävälle. Meitä nauratti mitähän ajatuksia löytö oli herättänyt. Istuimme kuin muinaiset kreikkalaiset lakanoihin kietoutuneina ja söimme aamupalaa. En tiennyt että ihminen voi olla niin kotona jonkun toisen kanssa, niin yhtä ja sellaisen onnentunteen huumaamana.
Iltapäivällä maltoimme päästää toisistamme irti, minun oli lähdettävä käymään töissä ja sanoit odottavasi minua kun palaan. Annoimme suudelman ovella kuin vuosia naimisissa ollut pariskunta ja minä juoksin sinulta lainaamissa vaatteisa hissille ja hymyilin koko päivän. Illalla hissi tuntui matelevan yläkertaan, laskin kerroksia ja hoputin mielessäni. Tulin ovellesi pienen iäisyyden kestävän ajan kuluttua ja soitin kelloa. Soitin uudelleen, kuuntelin kuuluiko askeleita. Soitin vielä ja koputin. Oli hiljaista. Nojasin oveesi, olo tuntui epäuskottavalle. Menin kotiini joka tuntui vähän vieraalle, se ei näyttänyt sinun kodille. Istuin keittiönpöydän ääreen ja koitin soittaa sinulle. Puhelimesi ei vastannut. Koko ajan oli vaikemapi hengittää, jokainen liike tuntui raskaammalle ja raskaammalle. Kävin muutaman kerran ovesi takana mutta ei vastausta, kävin ulkonakin katsomassa näkyisikö sinulla valoja. Kaikki turhaa. Olit kuin sinua ei olisi ollut olemassakaan.

5

193

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sloidlove

      Meni päiviä, viikkoja, en ymmärtänyt mitään mistään. Ovesi oli ja pysyi kiinni, aamuisin hissi oli tyhjä ja kahvilassa ei näkynyt ketään. Sinun ihosi tuoksu minussa oli lähtenyt, huuliesi pehmeys hävinnyt huuliltani, minä tunsin olevani yksinäisempi kuin koskaan.
      Yli vuosi kului aikaa, oli kesäinen aamu, kiireinen päivä edessä ja astuin aamulla hissiin. Hei, sinä sanoit.

      • 12+9

        Miten jatkuu???


    • ipyp

      .. ja mitä sen hein jälkeen on tapahtunut?? Ihana tarina.. voisin melkein kertoa omanikin..

    • solidlove

      Hissin ovi sulkeutui takanani enkä osannut kuin katsoa sinuun. Ojensit kätesi ja taruit minuun, melkein kipeästi pidit käsivarrestani kiinni. Siinä sinä olit, yhtä kauniina yhtä todellisena kuin silloinkin, mutta minä en tuntenut sinua. Oli kuin vieras olisi puhunut minulle, näytit sormusta sormessasi, puhuit suvustasi ja siitä mistä silloin kahvilassa kerroit. Hissin ovi aukesi, pidit yhä kiinni minusta, en ollut sanonut sanaakaan. Astuin askeleen taaksepäin, ja käänsin selkäni sinulle. En tiedä miten sain avaimeni lukkoon ja oveni auki, sisällä kävelin suoraan sänkyni luokse ja kaaduin sille. Tuijotin kattoa, ja kyyneleet alkoivat valua niin kuin ne olisi vuoden odottanut lupaa tulla.

      Heräsin myöhään illalla. Mietin oliko koko asiaa edes tapahtunut, turvonneet silmäni todistelivat toista. Keitin ison kupin kahvia, avasin parvekkeeni oven ja kuuntelin ääniä ja mietin miksi nyt, miksi juuri kun osasin taas seisoa jotenkin vahvana taas. Ovelle koputettiin, sitten kuulin nimeäni kutsuttavan. Se olit sinä. En olisi halunnut avata ovea, olisin halunnut että koet sen miltä tuntuu kun se ei aukea. Näitä ajatellessa olin jo avannut oven.
      Tulit syliini, kiedoit kätesi kuin lukon ympärilleni. Nostit katseesi ja pyysit minua suutelemaan sinua. Ja minä suutelin, riisuimme toisemme hitaasti, tuskin koskimme muualle kuin toistemme vaatteisiin. Asetimme ne nätisti tuolille ja menimme sängylle. Sinä oikealle, minä vasemmalle puolelle. Nojasimme sängynpäätyyn, otin sinua kädestä kiinni. Kerroin kuinka vaikea minun oli koota kaikki uudelleen, vaikea nähdä mitään kaunista kenessäkään muussa, hyväksyä kenenkään muun kosketus tai ääni korvaani. Enkä ollut valmis siinä vieläkään. Puhuimme ja itkimme, suudelmat maistuivat suolaisilta ja syvenivät. Se lämpö jonka sinä veit mukanasi, palasi minuun. Ihoni tunnisti sinut ja paloi kosketuksesi alla.

      .

      • solidlove

        Suihkussa mietin mihin tämä kaikki päätyy, tiesin ettei tämä toimi, sinulla oli velovoitteesi muualla enkä minä halunnut olla salainen rakastajasi.
        Tulin takaisin sänkyyn, sinä olit melkein unessa. Kysyin voitko jäädä yöksi ja nyökkäsit, painauduin selkääsi vasten ja upotin kasvoni hiuksiisi. En nukkunut koko yönä, valvoin ja mietin kaikkea sinussa. Painoin mieleeni jokaisen sentin sinussa, jotta muistaisin kaiken kun olen yksin. Kuuntelin hengitystäsi, sen rytmiä. Mietin mitä unta näet kun ripsesi värähtelivät.
        Kun aamulla kello soi, en painanut sitä kiinni, katsoin kun nostit kätesi ja kuin jokaisena aamuna olisit niin tehnyt, painoit sen kiinni. Käännyit minua kohti ja suutelit. Kaivauduit syliini ja pyysit etten menisi töihin, että viettäisimme päivän tehden yhdessä kaikkea.

        Se kuulosti ihanalle, se olisi ollut parasta mitä ikinä olisin ajallani voinut tehdä. Mutta se olisi tehnyt tulevasta myös vaikeampaa. Minä olin hyvästellyt sinua vuoden, viimeyönä minä sain sen päätökseen. Minä muistan sinut ikuisesti, rakastan sinussa kaikkea ikuisesti, minä en vain olla sinun ikuisesti.

        Seisoit ovella, pyysit minua harkitsemaan vielä, sanoit että ehkä asiat muuttuu joskus, ehkä joskus me voimme olla yhdessä. Minä sanoin ettei minun sydämeni ole ikinä enään kokonaan minun, sen kanssa minä opin elämään, ehkä-lauseiden kanssa en koskaan.

        Katselin kun painoit hissin ylös. Katsoit minua. Sanoit että uskot meidän joskus jossain vielä kohtaavan, minä sanoin juuri kun astuit hissiin että me teimme jo juuri niin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1967
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      959
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      866
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      260
      740
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      726
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      709
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      680
    8. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      79
      665
    9. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      659
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      205
      652
    Aihe