hei!
kirjoittelin tossa aiemmin oik. puolisesta vatsakivusta, mutta nyt asiat ovat edenneet jo hieman:)
olisi tosi kiva saada neuvoja, mitä mun pitäisi tehdä tässä tilanteessa. kävin pari päivää sitten gynellä, joka teki uätutkimuksen. totesi ettei mun oikea munasarja ole normaali vaan vähän outo, koska siinä näkyi jotain kystamaista. kohtua aristi tutkimuksessa, jonka vuoksi otettiin verikokeista CRP ja raskaustesti. raskaustesti sen takia, että epäili kohdun ulkopuolista raskausta, kun kohtua aristi. arvot kuitenkin olivat normaalit, eli ei tulehdusta eikä myöskään raskautta. syöpääkään se ei kuulemma ole.
gyne totesi ettei mun juttu nyt vaadi mitään hoitoa, vaan määräsi mut tarkkailtavaksi koska "siellä kuitenkin on jotain". seuraava aika on 9.8, jolloin taas uusi uätutkimus. kivut kuitenkin jatkuvat ja alavatsa on kipeä ollut tutkimuksesta lähtien. oikeata puoltakin on vihlonut.
taustaa:
heräsin 5.6 yöllä siihen kun mun oikeata puolta vatsaa vihloi tosi pahasti. kipu jatkui seuraavan päivän, ja sitten koko sen viikon mutta ei enää niin pahasti. 14.6 menin omalääkärille, joka epäili umpparia. tulehdusarvot otettiin verestä ja virtsasta. myös pieniverenkuva mitattiin. näytteissä ei kuitenkaan mitään erikoista ollut, että normaaleja olivat. kipu kuitenkin jatkunut edelleen. työterveyslääkäri nosti kädet pystyyn ja sanoi suoraan, että ei voi auttaa. "tilaa yksityiselle aika", oli tarkat sanat häneltä.
anyway, on jo pitempään silleen pikaisesti aina nauraessa tai aivastaessa vihlaissut oikealta puolelta viimeisen vuoden ajan, mutta nyt kesäkuun 5. päivän jälkeen kivut ovat olleet lähes päivittäisiä. sukupuolitautia ei ole ja papa-luokka on 1. testit tehty tämän vuoden keväällä kun alavatsaa kipuili. istuessa kipu tuntuu enemmän kuin esim. seisoessa tai maatessa.
vihlova kipu oikealla puolella vatsaa on kuin jotain kudosta repeäisi ja alavatsakipu muistuttaa menkkakipuja. kuukautiskierrot viimeisten kolmen kuukauden ajalta ovat: 34, 30 ja 39. tää viimeisin kierto oli pitkä, ja ei normaalia mulle. normaalisti vuoto ois alkanut siinä 31. kiertopäivän aikana, mutta nyt vasta 39. päivänä. viikon kesti menkkakipuja ennen kuin vuoto alkoi. ruokahaluttomuutta, väsymystä ja palelua on päivittäin. väsymys pelottaa kaikkein eniten, sillä nukun kyllä tarpeeksi joka yö. syön terveellisesti. en tupakoi, ja juon minimaalisesti.
joten mitä mun nyt pitäisi tehdä? odottaa 9.8 asti vai mennä toiselle yksityiselle? pelkään aivan sairaasti, että se on niin vakavaa, että tää juttu mitä nyt mulla sit onkaan, aiheuttaa lapsettomuutta tai sit on sitä syöpää! tiedän, että on hyvä seurata tilannetta, jospa uusi kuukautiskierto veisi kivun pois ja palauttaisi tilanteen normaaliksi, mutta pelkäänpä vain että tässä menee aikaa hukkaan ja sit kaikki on liian myöhäistä. esim. jos todetaan, että on endometrioosia ja joudutaan ottamaan munasarjat ja kohtu pois pahimmassa tapauksessa. siinä ei sitten lapsia hankita! mitä mä teen?!
kirjoittelin tossa aiemmin oik. puolisesta vatsakivusta, mutta nyt asiat ovat edenneet jo hieman:)
olisi tosi kiva saada neuvoja, mitä mun pitäisi tehdä tässä tilanteessa. kävin pari päivää sitten gynellä, joka teki uätutkimuksen. totesi ettei mun oikea munasarja ole normaali vaan vähän outo, koska siinä näkyi jotain kystamaista. kohtua aristi tutkimuksessa, jonka vuoksi otettiin verikokeista CRP ja raskaustesti. raskaustesti sen takia, että epäili kohdun ulkopuolista raskausta, kun kohtua aristi. arvot kuitenkin olivat normaalit, eli ei tulehdusta eikä myöskään raskautta. syöpääkään se ei kuulemma ole.
gyne totesi ettei mun juttu nyt vaadi mitään hoitoa, vaan määräsi mut tarkkailtavaksi koska "siellä kuitenkin on jotain". seuraava aika on 9.8, jolloin taas uusi uätutkimus. kivut kuitenkin jatkuvat ja alavatsa on kipeä ollut tutkimuksesta lähtien. oikeata puoltakin on vihlonut.
taustaa:
heräsin 5.6 yöllä siihen kun mun oikeata puolta vatsaa vihloi tosi pahasti. kipu jatkui seuraavan päivän, ja sitten koko sen viikon mutta ei enää niin pahasti. 14.6 menin omalääkärille, joka epäili umpparia. tulehdusarvot otettiin verestä ja virtsasta. myös pieniverenkuva mitattiin. näytteissä ei kuitenkaan mitään erikoista ollut, että normaaleja olivat. kipu kuitenkin jatkunut edelleen. työterveyslääkäri nosti kädet pystyyn ja sanoi suoraan, että ei voi auttaa. "tilaa yksityiselle aika", oli tarkat sanat häneltä.
anyway, on jo pitempään silleen pikaisesti aina nauraessa tai aivastaessa vihlaissut oikealta puolelta viimeisen vuoden ajan, mutta nyt kesäkuun 5. päivän jälkeen kivut ovat olleet lähes päivittäisiä. sukupuolitautia ei ole ja papa-luokka on 1. testit tehty tämän vuoden keväällä kun alavatsaa kipuili. istuessa kipu tuntuu enemmän kuin esim. seisoessa tai maatessa.
vihlova kipu oikealla puolella vatsaa on kuin jotain kudosta repeäisi ja alavatsakipu muistuttaa menkkakipuja. kuukautiskierrot viimeisten kolmen kuukauden ajalta ovat: 34, 30 ja 39. tää viimeisin kierto oli pitkä, ja ei normaalia mulle. normaalisti vuoto ois alkanut siinä 31. kiertopäivän aikana, mutta nyt vasta 39. päivänä. viikon kesti menkkakipuja ennen kuin vuoto alkoi. ruokahaluttomuutta, väsymystä ja palelua on päivittäin. väsymys pelottaa kaikkein eniten, sillä nukun kyllä tarpeeksi joka yö. syön terveellisesti. en tupakoi, ja juon minimaalisesti.
joten mitä mun nyt pitäisi tehdä? odottaa 9.8 asti vai mennä toiselle yksityiselle? pelkään aivan sairaasti, että se on niin vakavaa, että tää juttu mitä nyt mulla sit onkaan, aiheuttaa lapsettomuutta tai sit on sitä syöpää! tiedän, että on hyvä seurata tilannetta, jospa uusi kuukautiskierto veisi kivun pois ja palauttaisi tilanteen normaaliksi, mutta pelkäänpä vain että tässä menee aikaa hukkaan ja sit kaikki on liian myöhäistä. esim. jos todetaan, että on endometrioosia ja joudutaan ottamaan munasarjat ja kohtu pois pahimmassa tapauksessa. siinä ei sitten lapsia hankita! mitä mä teen?!
Vastaukset 8
Vanhimmat
katsomassa lähimmässä kanalassa,siellä näät munia tosi pitkissä sarjoissa.
näin "hyvän" neuvon antajalla käynyt mielessä että jonain päivänä sinunkin terveytesi voi pettää. Miltä tuntuu silloin kun huoliisi ja kysymyksiisi vastataan näin kun sinä nyt viisaudessasi väläytit?? Pysy muilla areenoilla, sinua ei täällä tarvita!
jollakin tavalla vastauksellani loukannut jonkun tunteita?Tarkoitus oli hieman keventää munasarjojensa kamppailevan kolleegan mieltä.
ikävää kun et saanut heti tarkkaa selvyyttä tilanteestasi. Olen siinä mielessä samanlaisessa tilanteessa, että minunkin kystiani (sekä myös kohdun myoomia) seurataan syksyyn saakka ja sitten katsotaan mitä pitää tehdä. Siinä asiassa olen onnekkaammassa tilanteessa, että minun lapseni on jo tehty, ja ei ole suurtakaan väliä vaikka kohtu ja munasarjat saisivatkin lähteä.
Jotenkin tuntuisi että lääkärisi olisi toiminut kiireellisemmin jos olisi nähnyt siellä jotain hälyyttävää - vakavaa. Onko hän kokenut gynegologi?
En todellakaan osaa antaa sinulle neuvoa, odotatko vielä kolmisen viikkoa, vai menetkö toiselle lääkärille. Minä luotan omaan gyneeni, kun hän sanoi, "ei mitään pahanlaatuisuuteen viittaavaa". Minun kipuni ovat olleet viime aikoina ehkä vähän lievempiä kuin aikaisemmin. En tiedä mikä vaikutus on hormonikierukalla....
En tiedä, mutta uskon että tämän päivän lääketieteestä löytyy sinulle vaivaasi hoito, jonka jälkeen voit vielä saada lapsiakin.
Valitset kumman tien tahansa, toivon sinulle voimia, sillä tiedän mitä pelko ja epävarmuus on. Kerro myöhemmin mitä vaivasi oli ja mitä sitten tapahtui.
Odota, ei kolme viikkoa kuitenkaan niin pitkä aika ole. Jos siellä olisi ollut jotain vakavalta näyttävää olisi sinun gynesi toiminut eritavalla.
Itselläni oli vaivoja ja kipuja munasarjoissa, erityisesti vasemmalla puolella, mutta mulla oli myös "jatkuvaa" vuotoa, meningynelle, joka teki tutkimúksen ja antoi lähetteen sairaalaan. Sanoi että hänellä on omat epäilyksensä vaivastani (minulla oli siis pitkä historia erilaiset vuotovaivojen ja kipujen sekä parin kystan verran), mutta hän sanoi ettei halua sanoa mitä epäilee, koska ei ollut varma, vaan lähettää minut sairaalaan tutkimuksiin, siellä on parempaa tietoa asiasta ja saan kunnon hoidon. Onneksi tähän perään gyne sanoi että kyse ei ole mistään vakavasta, että ei hän epäile mitään kasvainta tms, mutta kaikki tullaan varmistamaan.
Jouduin odottamaan aikaa sairaalaan 2 kuukautta. ja sitten siellä käytyäni kokeiden tuloksia vielä kuukauden. Kyllä noissa odotusajoissa välillä tunsin epätoivon hetkiä ja pelkäsin. Diagnoosi oli PCO eli munasarjojen monirakkulasairaus. Toki asialle tullut nimi helpotti, mutta eihän sitä iloinen ole, kun on joku sairaus joka ei parane ja voi aiheuttaa lapsettomuutta (minulla ei ole vielä lapsia ja niitä kovasti haluaisin).
Sitten minulla alkoi hoitojakso tähän vaivaan ja kontrolli käynti sairaalaan puolen vuoden päähän.
Hoito auttoi lievittämään pco:n tuomia ongelmia, mutta toi minulle migreenikohtaukset entistä kovempina ja lisäksi nosti verenpaineeni pilviin joten hoito jouduttiin lopettamaan. Nyt en siis voi syödä lääkkeitä vaan "ainoa" toivoni on saada paino putoamaan normaalipainoon, koska ylipaino joka on sekä syy että seuraus pco:lle vaikeuttaa oireita. Normaalipainoisena kuulemma vaivani häviävät tai ainakin helpotuvat. no kymmenen kiloa olen saanut 8 kk:n aikana pois, mutta vielä olisi paljon pudotettavaa, ainakin 15 kg.
Tarkoitan tällä kirjoituksellani sitä että minä ainakin uskoin gyneeni ja odotin sen aikaa mitä oli pakko, vaikka pää pyöri kaikkia ajatuksia... tämä paikka on hyvä käydä purkamassa niitä ajatuksia ja pelkojaan. Eli jos siellä olisi näkynyt jotain tosi vakavaa niin aika olisi ollut nopeammin... voitko soittaa gynellesi ja kysyä häneltä puhelimessa asiasta, kertoa huolestasi ja kivuistasi? ja jos olisi jotain vakavaa,joka vaatisi vaikka leikkauksen niin ei niihin leikkauksiinkaan taida ihan heti päästä, että odottaan joutuu joka välissä. Koita jaksaa!
no nyt ei kipuja enää ole ollut yhtä samanlaisena kuin viikko sitten. suuri helpotus. lääkärini on erikoistunut naistentauteihin, että ammattitaitoa kyllä löytyy.. mukava ois saada diagnoosi suoraan eikä odotella tuloksia. kuitenkaan en tiedä mikä mua oikein vaivaa, kun lääkäri vain sanoi "että siellä on jotain" joka sit vaatii seurantaa. tietty sekin vielä että mun kohtu aristi tutkimuksessa..
sanoi kyllä että ei ole mitään syöpää, joten ei kai tässä hätää ole. eniten mua huolestuttaa se, että jos sit ilmeneekin jokin sairaus, josta seuraa lapsettomuutta. vaikka olenkin vaikka 21v enkä vielä suunnittele lapsia, tulevaisuudessa niitä haluaisin:) että tällaista.
Tuossa on jo aika paljon tehtykin, jos verikokeet, papa ja raskaustesti on tehty.
Vaikka endometrioosia olisikin, ei pahassakaan tapauksessa ensimmäisenä aleta kohdun tai munasarjojen poistoa suunnittelemaan. Kyllä ensin kokeillaan hoitoa lääkkeillä tai hormoneilla (esim e-pillerit), vaihtoehtoja on paljon. Ja munasarjoistakin voidaan poistaa vain vioittunut osa, jolloin raskaus on vielä mahdollinen.
Endometrioosi voidaan varmasti todeta vain laparoskopiassa, eli tähystysleikkauksella, jonne pääsee vain lääkärin lähetteellä. Sitä ei luonnollisesti tehdä, ellei oireet riittävän vahvasti viittaa endometrioosiin.
Seuraile kuinka kivut seuraavat kuukautiskiertoa, endossa kuukautiskivut saattavat alkaa muutaman päivän ennen vuotoa, ja jatkua kuukautisten jälkeen.
Jos kuitenkin päätät mennä toiselle lääkärille, pyydä kopiot laboratoriotuloksista ja lääkärissä käynnistä, niin on näyttää mitä on jo tehty.
Mulla on kanssa toisessa munasarjassa paljon rakkuloita..lääkäri sanoi, että mulla on multippelikystarakkuloita, mut se sano että ne ei oo vaarallisia..vai onko? No mun kierto on kanssa ollut noin 34 kieppeillä, vaikka joskus oli aina tasan 28..lääkäri sano, että jos menkat alkaa jäämään pois niin ettei tuu kuukaudes ollenkaan niin sitte meen uudestaan ja sit se määrää mulle keltarauhashormooneja,jotka auttaa. Laihduttaminen kuulemman auttais myös. Mulle tuli viimevuonna reilut 10kg enemmän painoa ja en oo saanu sitä kyllä tippakaan vähenemään, saataa olla että on tullut vaan lisää. No kuitenkin viimeks oli jo pari kertaa niin että oli 28 päivänkierto...toivottavasti se on merkki parantumisesta..Mä oon vasta kakskymppinen ja toivoisin että sairastelisin vasta mummona, mieluiten en silloinkaan.