Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Soittajalle

    Tässä runo kauniille, ihanalle pianonsoittajalle tänään :)

    Tulit tuulena läpi elämän,
    riivit puustani jokaisen lehden.
    Muita halusit minua enemmän,
    minut täyden tyhjäksi tehden.

    Sinun huultesi hento kuiskaus,
    koko maailma minulle huusi.
    Tuo käsi ja kätesi huiskaus,
    tuo karmiinin punainen suusi.

    Sinut jälleen kerran unessa näin,
    sinä tummasilmäinen nainen.
    Minä kysyin sitä silloin,
    minä kysyin itseltäin:
    Miksi sinua saanut mä en?

    Jäit sisälleni sinä elämään,
    niin kuin lyhdyssä elää sen henki.
    Tuskin ilman halusin elääkään,
    minä toimeton herra ja renki.
    Sinä katsoit minua katsoen,
    vain sen yhden ja ainoan kerran.
    Muiden katseita enää katso en,
    sydän sukelsi syvään sen verran.

    Sinut jälleen kerran unessa näin,
    sinä tummasilmäinen nainen.
    Minä kysyin sitä silloin,
    minä kysyin itseltäin:
    Miksi sinua saanut mä en?

    Oli aamu ja ilta ja vapaus,
    olla yksin ja ulvoa kuuta.
    Olin tuttu ja toivoton tapaus,
    sinä jossain maailmaa muuta.
    Joskus kuulen rapussa askeleet,
    sinun korkosi rytmissä soivan,
    ehkä muistot ne kulkevat itsekseen,
    toivoo katseesi palata voivan...
    01251
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    BLG kirjoitti:

    Tässä runo kauniille, ihanalle pianonsoittajalle tänään :)

    Tulit tuulena läpi elämän,
    riivit puustani jokaisen lehden.
    Muita halusit minua enemmän,
    minut täyden tyhjäksi tehden.

    Sinun huultesi hento kuiskaus,
    koko maailma minulle huusi.
    Tuo käsi ja kätesi huiskaus,
    tuo karmiinin punainen suusi.

    Sinut jälleen kerran unessa näin,
    sinä tummasilmäinen nainen.
    Minä kysyin sitä silloin,
    minä kysyin itseltäin:
    Miksi sinua saanut mä en?

    Jäit sisälleni sinä elämään,
    niin kuin lyhdyssä elää sen henki.
    Tuskin ilman halusin elääkään,
    minä toimeton herra ja renki.
    Sinä katsoit minua katsoen,
    vain sen yhden ja ainoan kerran.
    Muiden katseita enää katso en,
    sydän sukelsi syvään sen verran.

    Sinut jälleen kerran unessa näin,
    sinä tummasilmäinen nainen.
    Minä kysyin sitä silloin,
    minä kysyin itseltäin:
    Miksi sinua saanut mä en?

    Oli aamu ja ilta ja vapaus,
    olla yksin ja ulvoa kuuta.
    Olin tuttu ja toivoton tapaus,
    sinä jossain maailmaa muuta.
    Joskus kuulen rapussa askeleet,
    sinun korkosi rytmissä soivan,
    ehkä muistot ne kulkevat itsekseen,
    toivoo katseesi palata voivan...

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu