Vammaantunut olen,mutta en ryve itsesäälissä.
Tunnepuoli toimii hyvin.Uskon vakaasti,että joku
nainen ymmärtää sen."Jos haluu saada,on pakko antaa." Jopa minullakin on oikeus rakkauteen.Mutta jos yleinen linja on,että heti teilataan,niin pakko myöntyä tällä erää.En ole ollut mikään
luuseri,eikä ikinä sellaista tule.Osaan kyllä olla hellä ja mukautuvainen.
Tunnepuoli toimii hyvin.Uskon vakaasti,että joku
nainen ymmärtää sen."Jos haluu saada,on pakko antaa." Jopa minullakin on oikeus rakkauteen.Mutta jos yleinen linja on,että heti teilataan,niin pakko myöntyä tällä erää.En ole ollut mikään
luuseri,eikä ikinä sellaista tule.Osaan kyllä olla hellä ja mukautuvainen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tarkoituskaan järjestää mitään säälikilpailuja.
Tulen toimeen oman vammaisuuteni kanssa, en vai ymmärtänyt sitä kun esitit ettet olisi vammainen.
Onko siinä jotain hävettävää?
Mielestäni ei pitäisi olla, vaikka sorrun siihen miltei päivittäin. (Totuushan on että vammaiset on ok, niin kauan kun pysyttelevät pois oikeiden ihmisten silmistä.)
Minä taas en usko tasapuoliseen parisuhteeseen vammaisen kaa, jotain hoivaviettiä tai pervoa siihen liittyy.
Olen mielestäni skeptisen realisti.
Pidä vain mielipiteesi; totuus on subjektiivista.
... etteikö suhde vammaisen kanssa olisi mahdollista. Mutta luultavasti se toimii vain jos näkee ihmisessä muuta kuin ulkopakkauksen.
On olemassa lukuisia esimerkkejä siitä miten n.s. terveet ja n.s. vammaiset elävät onnellisessa parisuhteessa.
Jos jompi kumpi osapuolista näkee toisessa tai itsessään vain ulkokuoren tai mahdolliset vajavaisuudet on suhdet todellakin epävakaalla pohjalla. Jos vammainen parisuhteessa vain näkee tarpeensa tulla holhotuksi tai jos toinen osapuoli tahtoo tyydyttää hoitamisviettiään niin on parempi vaihtaa tuo suhde parisuhteesta joksikin muuksi.
Parisuhde on aina antamista ja ottamista. Voi siis olla että toisella on jalat kun taas toisella ei - ja toisella jotain muuta jota puolisollaan ei.
Jos onkin n.s. vammainen ei siitä mielestäni kannatakaan tehdä suurta numeroa (sinäkun kirjoitit "en vai ymmärtänyt sitä kun esitit ettet olisi vammainen"). Vammaisuus ei ole se joka kertoo sen kuka olet - se on vain yksi ulkoinen piirre, puute tms. - joka tosin asteesta riippuen ja omasta asennoitumisesta johtuen saattaa saada suurenkin tilan vammaisen elämässä.
Niin totuus on todella subjektiivista. Ei kuulosta kovin vakuuttavalta kun kirjoitat omasta totuudestasi, siitä että vammaiset ovat ok. Jos näin olisi totuutesi suhteen niin et olisi jatkanut lausettasi "...niin kauan kun pysyttelevät pois oikeiden ihmisten silmistä". Luulen, että teet n.s. vammaisille suuren palveluksen pysyttelemällä poissa heidän silmistään.
Itse näyt menettävän monta mahdollisuutta tavata mukavia ihmisiä kun rajaat ihmiskunnan "oikeisiin ihmisiin" ja niihin jotka eivät ole "oikeita" (mietin mielessäni ketkä sinun mielestäsi ovat oikeita).
Minäkään en tosin lähtisi etsimään parisuhdetta itselleni vammaisten joukosta.
Miksikö?
Siksi, että jos sen tekisin niin luultavasti todella olisin pervo, niinkuin sanot. Mutta jos sattumalta tapaisin sukulaissieluni, suuren rakkauden ei vammaisuus takuulla estäisi minua suomaan itselleni sitä suurta ja harvinaista: Rakastaa ihmistä jota rakastan.
miks sä suutuit niille ku vastas sulle ??
täällä
taitavat jotkut veijarit sekoitella noita viestiketjuja; kun ketjussa lenkki poikki, se mennä humahtaa jonnekkin *****palstalle!??
Portaali oli epäkunnossa,sen takia en ole kirjoitellut.Tarkoitus ei ollut ärsyttää ketään.
Tästä ei ollut minulle paskankaan hyötyä.Tapella osaan muutenkin,en tarvitse tällaisia palstoja.
En varmasti kanna kenellekkään kaunaa,mutta vittuilullakin pieni raja.En ehkä olekkaan niin vammainen.