Muuttuuko mies 50-vuotiaana läpinäkyväksi?

Ja ennen sitä viidenkympin rajaa sitten et kokenut mokomaa? En ole samaa mieltä kanssasi, kyllä mä ainakin näen silmäkontakteja aivan samalla tavalla kuin ennenkin. En vain havittele itseäni kovin paljon nuorempia naisia, sillä he ovat niin kamalan kokemattomia ja typeriä.

Niin, mikäli miellät naisiksi vain alle 30-vuotiaat, voi olla, ettei enää silmä vilku, ei katse kohtaa?
Tuntevia ihmisiä ovat ikäisesi naisetkin, eivät ole tehty laavakivestä, saati järvimalmista.
Kovin kivoja huomaavuuksia kertoo mieheni saavan, vaikka on 50v. ja kalju ja tasapaksu. Rakkain minulle.
Taitaa olla lähettimessä virittämisen varaa, jos ei vastakaikua saa.
Enkä nyt puhu muusta, kuin arjen värittämisestä muutamalla katseella.

En ole huomannut. Kyllä vieraatkin ihmiset intoutuvat edelleen miun kanssani juttelemaan, jopa silloinkin kun yritän viestiä etten nyt juuri ole niin puhetuulella...

Hauska otsikko, ihan toinen puoli huulista alko nousemaan ylös.
Siis hymyhtävä tila tuli minuun:)

Olisi ikävää olla läpinäkyvä. On olemassa semmosia miehiäkin, jotka muuttavat kumppaninsa läpinäkyväksi. Tahallisesti siis. Voi kauhiaa sentään. Hyi.

50-vuotias mies ja vanhempikin, kyllä ne on semmosia, että mieluummin minä niitä kattelen, kuin jotakin 30 vuotiasta.

Kokeile vaihtaa kävelytyyliäsi:) Jos laahustaen kävelet, niska köyryssä, vaatteet päällä kuin olisivat narulla kuivumassa, niin saattanee olla, että sinut ohitetaan nopiaa.

Niin tai älä ala katselemaan lapsiesi ikäisiä tyttösiä ja tarkkailemaan, että huomaavatko he sinua. Eivät huomaa. Ja hyvä niin.

Koitas hiukan kohentaa olemustasi, jos sä olet lihava, epäsiistin näköinen turhapuro, kukaan nainen ei sinuun vilkaise, ehkä kerran säälivästi.

Parisuhteessa läpinäkyväksi voi muuttua jo paljon nuorempana. Vaikka ollaan samassa huoneessa, niin ei kuulla toista. Katsotaan läpi, kuin toista ei olisikaan.

Olisiko se läpinäkyvyys siinä kohtaa, kun tummat hiukset ovat vaalentuneet harmaiksi aivan.

Voi olla. Kuvasi kohdallakaan ei ole kuin musta varjo.

Ei muutu. Moni saa edelleen huomiota osakseen, osa ihailevia katseita, jotkut myös vähemmän positiivisia.

Jos haluat muuttua todella näkyväksi,
pukeudu huomiotaherättävästi, leikkaa vaikkapa irokeesi ja värjää hiuksesi punaisiksi tai kehittele erityisen rehvakas kävelytyyli tms. ;D

Jos haluat tulla huomatuksi sekä saada osaksesi ystävällisiä hymyjä ja ihailevia silmäyksiä aikuisilta naisilta, ala käyttäytyä herrasmiehen tavoin: anna tietä samaan aikaan paikalle osuvalle naiselle, avaa ovia ja hymyile itse kohteliaasti, tarjoa apuasi, kun näet sellaista tarvittavan. Ystävällinen hymysi ja hyvää oloa säteilevä olemuksesi saattaa parhaimmillaan piristää monen ihmisen päivää. Harmaana päivänä on kenen tahansa helppo hukkua harmaaseen massaan.

Vaikka olisit kuinka charmikas, et huomaisi ainakaan minun katsettani. Jos käyttäytyisit kohteliaasti, saisit kiitoksen ja hymyn palkaksesi. Katselen mielelläni kaikenlaisia ihmisiä tilaisuuden tullen, mutta teen sen kauempaa ja huomaamatta. Katsekontakti syntyy vain jonkin yhteisen kokemuksen, hassunkurisen tapahtuman tms. virittämänä - ellet sattuisi tervehtimään ja jäisin miettimään hetkeksi missä olemmekaan tavanneet.

Kuulun 60 -ikäluokkaan. Luulin, etten itse enää tulisi naisena huomatuksi. Erehdyin ja iloitsen siitä. Vaikken enää voisikaan aiheuttaa kolariuhkaa kaupunkiliikenteessä hiljaisempana aikana bussipysäkillä seistessäni tai itsekseni kulkiessa, eikä perääni vihelletä, saan aina välillä osakseni ystävällisiä huomionosoituksia. Positiivisia kontakteja syntyy myös entistä helpommin erilaisissa tilanteissa missä tahansa, koska en enää itse ole varautunut iskemisyritysten yms. varalta. - Tosin siitä ei ole vielä vuottakaan, kun sain kerran marketissa asioidessani kutsun lähteä kahville tai lounaalle. ;)

Hymyillään, niin elämä hymyilee! ;))

Helppo tapa testata moinen on kävellä marketissa sepalus levällään.

Tuo ei taida olla ikäkysymys muuta kuin siinä, että parikymppiset tytöt on harvemmin kiinnostuneita viiskymppisistä miehistä. Jos eivät satu siis olemaan omia tyttäriä rahapulassa.
Mutta semmoinen tuli huomattua jo nuorena miehenä että eri paikkakunnilla ihmiset suhtautuvat toisiinsa eri lailla. Jossain katsotaan ohi mutta jossain ei.

Riippuu varmaan ihmisistä tuo välinpitämättömyys. Työpaikallani olen kuin lasia kaikille, kukaan ei tunnu arvostavan mitä teen.

Toisin on kuntosalilla, siellä minua huomattavasti nuoremmat naiset katsovat viipyilevästi silmiin! Olen miettinyt, mikä minussa on katsomisen arvoista? Olemattomat lihakset, vaiko "bodarin ryhti" :-)

Kaipa kyse on vain yhteen kuuluvuudesta, vaikka monet näistä vilkuilijoista eivät edes vastaa tervehdykseeni. Tai sitten he vain ihmettelevät "mitä tuokin papparainen jatkuvasti minua tuijottaa"!

Pyrin kylläkin olemaan tuijottamatta tyttärieni ikäisiä naisia, mutta hetkittäisetkin katseet saatetaan tulkita tietysti riettaiksi, jos ikäeroa on liikaa!

Naiset ja naiset.. eikö sitä viisikymppisenä voisi vähitellen jo jotain muutakin miettiä?

Milläköhän tavalla ite katsot naisia.. millasia; ikä/koko/väri.. millä ajatuksilla, mitä mielessä?
Haluatko testata omaa puoleenvetävyyttäsi.
Naisella vois vaikuttaa, onko omissa ajatuksissaan, mitä ne sitte milloinkin.
Jos oot vetävän näköinen (muidenkin kuin omasta mielestäsi) ;)
Mun kohdalla vois olla, että jäisi vilkaisuksi.. Omahyväisyys ei iske..