Kävin istuttamassa isän haudalle kukkia ja semmoinen pisti hautausmaalla silmään, että kyllä suomalaiset huolehtivat hyvin vainajistaan. Hautausmaa oli todella upea, kukat hehkuivat ja nurmikot olivat paremmin ajetut kuin golfkentillä. Luulisi siellä parin metrin syvyydessä viihtyvän, kun ainoastaan hiukan ylempänä ruusut rönsyää ja perennat pöhöttää.
Mikähän siinä lienee että se kuoleminen lisää usein arvostusta, vaikka onkin varsin tavallinen asia jonka jokainen osaa ja tulee tekemään?
Mikähän siinä lienee että se kuoleminen lisää usein arvostusta, vaikka onkin varsin tavallinen asia jonka jokainen osaa ja tulee tekemään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä huomio! Kannattaisi viedä kukkia jo eläessä!
kuolleena niitä onki vaikee viedä
Jaa arvostus.
Kyse huonosta omastatunnosta ja tekopyhyydestä.
En erityisemmin viitsisi kommentoida asiaa, mutta sen verran. Hautuumaat on ekologisesti typerin tapa hävittää raatoja. Etenkin nykyaikana. Ihmisen kalma on niin täynnä kemikaaleja, mitä lie lääkejäämiäkin ja sitten on tekonivelet, sydämentahdistimet sun muut, mitkä eivät edes kompostoidu. Onneksi hautuumaat on täyttymässä ja jo pakostakin on siirryttävä polttohautaukseen. Krematorioissa hyvät puhdistimet savupiipuissa ja tuhkasta seulotaan hammaspaikat ja muu turha roju pois. Tuhka vaaratonta ympäristölle ja sen voi kipata melkein minne tahansa, maanomistajan luvalla. Kiertokulku toimii, lannoite takaisin maaperään tai mereen. "Maasta olet sinä tullut , plaaplaaplaa" Se toteutuu kyllä usein polttohautaamisessa, mutta hautuumailla ihmisen raaro muuttuu ongelmajätteeksi.
=DW=