mieli piteitä!

Jos suhde toimii ja todellakin rakastat miestäsi, nii mikäs kiire teillä on? :) Ei se rinkula muuta sitä sitoutumisen laatua suuntaan ja toiseen. Kannattaa odottaa muutama vuosi ja katsoa, vieläkö täysi-ikäisenä homma kiinnostaa saman henkilön kanssa, kun tuossa iässä tapahtuu vielä niin paljon henkistä kehitystä ja muutosta maailman avartumisen myötä.

Ei kannata mennä vielä kihloihin, mutta jatkakaa seurustelua. Todennäköisyys että jommankumman mieli muuttuu, on kuitenkin siinä iässä aika iso ja ei sitten tarttis purkaa kihlausta. Kyllähän seurustella voi samalla tavalla vaikkei oliskaan kihloissa.

Itse menin 15-vuotiaana kihloihin vuoden seurustelun jälkeen.
"Teinikihlat" olivat tuolloin muotia, niin mikäs siinä oli, sormus sormessa ollessa kun monella muullakin oli...
Jälkeenpäin naurattaa koko homma, mutta minkäs sitä nuoren ihmisen voimakkaille tunteille mitään voi. Kestihän sitä "onnea" kuitenkin kokonaisuudessaan 3 vuotta, mutta suosittelen kyllä menemään ns. perinteisen kaavan mukaan: seurustellaan aikansa, muutetaan yhteen ja totutellaan ARKEEN ja sitten mietitään sitä kihlautumista.
Enkä nyt kannusta muuttamaan heti pois kotoa ja kokeilemaan sitä arkea. Onhan sitä aikaa :)

Komppaan ehdottomasti Damdididei:ta! Voihan se olla hienoa esitellä sitä sormusta, mutta se ei kerro mitään kyvystänne elää yhdessä.

Aloin olla "itseni" joskus 18-20 vuotiaana, ja silloin rupesi kyllä nuo teini-ihastukset ihmetyttämään, että mitä semmosiin itsekeskeisiin/keskenkasvuisiin on tuhlannut kyyneleitä, menettänyt kavereita ja tilaisuuksia elämässä.