Yhden selityksen mukaan se johtui siitä että vironruotsalaiset olivat pelkkiä mitättömiä maalaisia joilla ei ollut vaikutusta Viron hallintoon. Toinen selitys on myös se että sekä saksalaiset että virolaiset pitivät heitä epäluotettavina sosialismiin taipuvaisina pelkureina.
Mistä vironruotsalaisten katoaminen johtui?
11
134
Vastaukset
- 1944
Viron ruotsalaiset pakenivat 1944 syksyllä Ruotsiin! Munsalan soutumaraton Uumajan lohkolle oli pientä verrattuna joukkopakoon Virosta Ruotsiin 1944 syksyllä. Silloinhan kymmenet tuhannet Virolaiset, ja tuhannet rosvoruotsalaiset kolonialistit, pakeni Ruotsiin ja ruotsalaissukuiset siis takaisin lähtömaahansa. Heidän sukunsahan oli satojen vuosien ajan loisinut Virossa, mutta siihen se loppui kun NL:n joukot lähestyivät.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vironruotsalaiset- nooh nooh
Eipä sotketa kunnollisia virolaisia näihin roskaläjöihin. Esimerkiksi täällä ollut Johan Pitka meni Viroon etsimään poikaansa kun oli kuullut että se oli tapettu. Hätä oli suuri. Väinö Valve muisteli Pitkaa mukavana kunnon tyyppinä.
- Kelpaisko faktat??
WIKI: "Toinen maailmansota osoittautui kohtalokkaaksi Viron ruotsalaisvähemmistölle. Neuvostoliitto miehitti Viron vuonna 1940 ja Pakrin saaret, Naissaari ja Osmussaar tyhjennettiin ruotsalaisasukkaista Neuvostoliiton sotilastukikohtien tieltä. Vuoden 1941 karkotuksissa karkotettiin virolaisten ohella monia vironruotsalaisia. Saksalaisten hyökätessä samana vuonna Neuvostoliitto mobilisoi 300 vironruotsalaista, joista noin kolmannes säilyi hengissä sodan jälkeen. Saksalaisten valloitettua Viron ruotsalaiset pääsivät takaisin saarille, joilta heidät oli siirretty pois. Saksan sotaonnen kääntyessä vironruotsalaisia alkoi paeta Virosta neuvostojoukkojen tieltä. Pakeneminen alkoi vuonna 1943 ja tapahtui veneillä. Suuri osa pakeni Suomenlahden yli Suomeen, josta he jatkoivat matkaansa Ruotsiin. Vormsi oli ainut alue, josta monet ruotsalaiset lähtivät suoraan Ruotsiin. Vuonna 1943 Ruotsi sopi Saksan kanssa 780 sairaan vironruotsalaisen siirtämisestä Ruotsiin, ja vuonna 1944 sovittiin kaikkien vielä jäljelle jääneiden vironruotsalaisten siirtämisestä. Viimeisessä vaiheessa Ruotsiin tuli vielä 3 335 ruotsalaista.[4] Yhteensä vironruotsalaisia lähti Ruotsiin noin 7 000, ja heidän mukanaan lähti myös virolaisia[1]."
- 1944
Kelpaisiko sinulle? Olisiko 45 000 mitään?
http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-neuvosto/pohjoismaiden-neuvoston-palkinnot/nordisk-raads-litteraturpris/palkinnonsaajat/1969
http://www.balticwriterscouncil.info/visby2007_saxell.html
Enquistiä ei voi ainakaan syyttää lähihistorian vähättelystä ja Neuvostoliiton yliymmärtämisestä. Hänen dokumenttiromaaninsa Legionärerna(suom. Miehet ilman isänmaata, WSOY 1969) käsittelee yhtä Ruotsin historian arkaa pistettä.
Talvella 1944-45 Gotlantiin rantautui liki 45000 balttipakolaista. Siviilien, naisten ja lasten joukossa tuli 167 latvialaista SS Waffen –sotilasta. Osalla oli musta menneisyys Liettuan natsimiehityksen ajoilta, osa oli 17-vuotiaita nuoria miehiä.
Ruotsi kyyditti sotilaat Neuvosto-Latviaan. Vähältä piti, ettei samoin käynyt myös siviileille. Sodan jälkeisissä, sekavissa tunnelmissa hallitus oli suostua Stalinin vaatimukseen. Ruotsalaislehdistön raivokas reaktio ja kansalaiskeskustelu estivät siviilien karkotuksen.
Legionärerna ilmestyi vuonna 1968, kaksi viikkoa Prahan kevään tukahduttamisen jälkeen. Kolkytjarisat-ikäinen, Vietnamin sodan ja suurvaltapolitiikan kriitikko Enquist
ei ollut varustautunut myrskyyn.
- Kirja voitti Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon, sitä rakastettiin ja vihattiin. Osa balttipakolaisten yhteisöstä irtisanoutui kirjasta.
Enquistia oli etukäteen neuvottu kertomaan aikeistaan Neuvostoliiton viranomaisille. Muuten kirjanteko olisi voinut olla haastateltavien kannalta hengenvaarallista. Osa balttipakolaisista piti kirjailijaa petturina, quislingmaisena miehittäjän kanssa veljeilijänä.
- Haastateltavani eivät voineet puhua täysin vapaasti, mikrofoneja ja seuraajia oli. Mutta kaikkien elämä oli pilalla, monet olivat viruneet vuosia leireillä. Heillä ei ollut enää paljon menetettävää, Enquist muistelee.
Perjantain retkiohjelmaan kuuluivat balttipakolaisten rantautumispaikka, Katthammarsvikin rannat Itä-Gotlannissa ja Närsholmenin luonnonsuojelualue. Andrei Tarkovski ohjasi majakan, niemen, kalkkikivien ja hiekkadyynien maisemissa viimeiseksi jääneen elokuvansa Uhrin !1986). - Ei kelpaa!!
1944 kirjoitti:
Kelpaisiko sinulle? Olisiko 45 000 mitään?
http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-neuvosto/pohjoismaiden-neuvoston-palkinnot/nordisk-raads-litteraturpris/palkinnonsaajat/1969
http://www.balticwriterscouncil.info/visby2007_saxell.html
Enquistiä ei voi ainakaan syyttää lähihistorian vähättelystä ja Neuvostoliiton yliymmärtämisestä. Hänen dokumenttiromaaninsa Legionärerna(suom. Miehet ilman isänmaata, WSOY 1969) käsittelee yhtä Ruotsin historian arkaa pistettä.
Talvella 1944-45 Gotlantiin rantautui liki 45000 balttipakolaista. Siviilien, naisten ja lasten joukossa tuli 167 latvialaista SS Waffen –sotilasta. Osalla oli musta menneisyys Liettuan natsimiehityksen ajoilta, osa oli 17-vuotiaita nuoria miehiä.
Ruotsi kyyditti sotilaat Neuvosto-Latviaan. Vähältä piti, ettei samoin käynyt myös siviileille. Sodan jälkeisissä, sekavissa tunnelmissa hallitus oli suostua Stalinin vaatimukseen. Ruotsalaislehdistön raivokas reaktio ja kansalaiskeskustelu estivät siviilien karkotuksen.
Legionärerna ilmestyi vuonna 1968, kaksi viikkoa Prahan kevään tukahduttamisen jälkeen. Kolkytjarisat-ikäinen, Vietnamin sodan ja suurvaltapolitiikan kriitikko Enquist
ei ollut varustautunut myrskyyn.
- Kirja voitti Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon, sitä rakastettiin ja vihattiin. Osa balttipakolaisten yhteisöstä irtisanoutui kirjasta.
Enquistia oli etukäteen neuvottu kertomaan aikeistaan Neuvostoliiton viranomaisille. Muuten kirjanteko olisi voinut olla haastateltavien kannalta hengenvaarallista. Osa balttipakolaisista piti kirjailijaa petturina, quislingmaisena miehittäjän kanssa veljeilijänä.
- Haastateltavani eivät voineet puhua täysin vapaasti, mikrofoneja ja seuraajia oli. Mutta kaikkien elämä oli pilalla, monet olivat viruneet vuosia leireillä. Heillä ei ollut enää paljon menetettävää, Enquist muistelee.
Perjantain retkiohjelmaan kuuluivat balttipakolaisten rantautumispaikka, Katthammarsvikin rannat Itä-Gotlannissa ja Närsholmenin luonnonsuojelualue. Andrei Tarkovski ohjasi majakan, niemen, kalkkikivien ja hiekkadyynien maisemissa viimeiseksi jääneen elokuvansa Uhrin !1986)."Kelpaisiko sinulle? Olisiko 45 000 mitään?
Talvella 1944-45 Gotlantiin rantautui liki 45000 balttipakolaista. Siviilien, naisten ja lasten joukossa tuli 167 latvialaista SS Waffen –sotilasta. Osalla oli musta menneisyys Liettuan natsimiehityksen ajoilta, osa oli 17-vuotiaita nuoria miehiä."
Vironruotsalaiset ovat täysin eri asia kuin balttipakolaiset SS-sotilaineen.
Koeta edes hieman erotella asioita toisistaan. - tox rk dean ilt
Ei kelpaa!! kirjoitti:
"Kelpaisiko sinulle? Olisiko 45 000 mitään?
Talvella 1944-45 Gotlantiin rantautui liki 45000 balttipakolaista. Siviilien, naisten ja lasten joukossa tuli 167 latvialaista SS Waffen –sotilasta. Osalla oli musta menneisyys Liettuan natsimiehityksen ajoilta, osa oli 17-vuotiaita nuoria miehiä."
Vironruotsalaiset ovat täysin eri asia kuin balttipakolaiset SS-sotilaineen.
Koeta edes hieman erotella asioita toisistaan.Ja mitenkä nämä idiootti olivat eri maata jos osa tuli "alempien" matkassa. Vihjaatko että sisäsiittoiset kalastajat olisivat olleet jotenkin ihmisinä parempia kuin muut Viron, Latvian ja Liettuan kansalaiset. Tarkkaa tilastoa minulla ei siitä ole miten kävi rotupuhtaimpien virolaisten mutta tuskinpa hyvin. Jumaloimasi Puna-Armeijahan tuhosi virolaiset maalaiskylät käytännössä kokonaan.
- blakc rapp bundy tar
Niin sanotun sopimuksen lähteeksi annetaan vironruotsalaisten Ruotsissa ylläpitämä nettisivu. Kuinka uskottavaa. Mitään mainintaa saksalaisten kanssa tehdystä sopimuksesta ei jokatapauksessa asiakirjoita joita Lennart Meren johdolla tutkittiin löytynyt. Olipa sopimus totta tai ei, teko oli yhtä pelkurimainen kuin toisen kuuluisan vironruotsalaiset Arnold Meren edistämät naisten ja lasten karkoitukset Siperiaan kuolemaan.
- tarkka tilasot
1944 kirjoitti:
Kelpaisiko sinulle? Olisiko 45 000 mitään?
http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-neuvosto/pohjoismaiden-neuvoston-palkinnot/nordisk-raads-litteraturpris/palkinnonsaajat/1969
http://www.balticwriterscouncil.info/visby2007_saxell.html
Enquistiä ei voi ainakaan syyttää lähihistorian vähättelystä ja Neuvostoliiton yliymmärtämisestä. Hänen dokumenttiromaaninsa Legionärerna(suom. Miehet ilman isänmaata, WSOY 1969) käsittelee yhtä Ruotsin historian arkaa pistettä.
Talvella 1944-45 Gotlantiin rantautui liki 45000 balttipakolaista. Siviilien, naisten ja lasten joukossa tuli 167 latvialaista SS Waffen –sotilasta. Osalla oli musta menneisyys Liettuan natsimiehityksen ajoilta, osa oli 17-vuotiaita nuoria miehiä.
Ruotsi kyyditti sotilaat Neuvosto-Latviaan. Vähältä piti, ettei samoin käynyt myös siviileille. Sodan jälkeisissä, sekavissa tunnelmissa hallitus oli suostua Stalinin vaatimukseen. Ruotsalaislehdistön raivokas reaktio ja kansalaiskeskustelu estivät siviilien karkotuksen.
Legionärerna ilmestyi vuonna 1968, kaksi viikkoa Prahan kevään tukahduttamisen jälkeen. Kolkytjarisat-ikäinen, Vietnamin sodan ja suurvaltapolitiikan kriitikko Enquist
ei ollut varustautunut myrskyyn.
- Kirja voitti Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon, sitä rakastettiin ja vihattiin. Osa balttipakolaisten yhteisöstä irtisanoutui kirjasta.
Enquistia oli etukäteen neuvottu kertomaan aikeistaan Neuvostoliiton viranomaisille. Muuten kirjanteko olisi voinut olla haastateltavien kannalta hengenvaarallista. Osa balttipakolaisista piti kirjailijaa petturina, quislingmaisena miehittäjän kanssa veljeilijänä.
- Haastateltavani eivät voineet puhua täysin vapaasti, mikrofoneja ja seuraajia oli. Mutta kaikkien elämä oli pilalla, monet olivat viruneet vuosia leireillä. Heillä ei ollut enää paljon menetettävää, Enquist muistelee.
Perjantain retkiohjelmaan kuuluivat balttipakolaisten rantautumispaikka, Katthammarsvikin rannat Itä-Gotlannissa ja Närsholmenin luonnonsuojelualue. Andrei Tarkovski ohjasi majakan, niemen, kalkkikivien ja hiekkadyynien maisemissa viimeiseksi jääneen elokuvansa Uhrin !1986).Täytyy muistaa että siviilejä oli suhteellisen paljon. Uskon kuitenkin että jos Stalin olisi vähän ärjäissyt olisi svedupelkurit ne luovuttaneet. Ruotsi sijaitsi myös edullisella paikalla. Britit ei oikein olisi tykänneet siviilien luovutuksesta koska olivat pitäneet hyviä suhteita Suomeen ja Baltian maihin vuodesta 1919 lähtien. Brittihän kiristi Suomen rauhanehtoja Pariisissa päätellen luovutusten ja muiden painostuksen perusteella Suomen kaatuvan kansandemokratiaksi Tsekkoslovakian tietä seuraten.
- Anonyymi
Virossa eivät entiset vallanpitäjät niin ruotsalaiset kuin saksalaisetkaan kuin venäläisetkään ole mitään bättre folkia kuten meillä on. Siellä on eri meininki.
- Anonyymi
Suomen tulisikin ottaa mallia Virosta ja Ukrainasta, niissä maissa ei entisen miehittäjän kieltä virallistettu.
- Anonyymi
Suomi nuoleekin tasapuolisesti kaikkiin ilmansuuntiin. Varsinainen nuolijakansa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341954Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28919- 69863
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259736Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64722- 10704
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132678- 26656
- 78656
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.204647