Hei, tiedoksi parisuhdeväkivallan sovittelusta tehty Pro gradu -työ.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/34125/Jatkuuko parisuhdevkivalta sovittelussa.pdf?sequence=2
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/34125/Jatkuuko parisuhdevkivalta sovittelussa.pdf?sequence=2
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos tästä linkistä, oli erittäin mielenkiintoista luettavaa. Sovittelu on mielestäni laajentunut aivan liian vaikeisiin tapauksiin ja siinä poljetaan uhrien oikeusasemaa. On eri asia sovitella kölvien pikku kolttosia kun tapauksia joihin liittyy jopa henkirikoksen mahdollisuus tulevaisuudessa.
Luin tutkimuksesi. Kiitos siitä. Että olet jaksanut asiaa käsitellä. Itseäni jäi mietityttämään miksi sinä haluat asiaa käsitellä? Mielelläni kirjoittaisin sinulle jos vaikka sähköpostin löytäisin. :)
Otoksesta...jäin miettimään mitä sovittelussa sitten yleensä sovitaan? esimerkkejä...
Otos oli toki suppea, mutta toki yksikin epäonnistunut sovittelu on uhrin kannalta likaa. Asiaa olisi paljon itselläni, ehkä kirjoitan johonkin....? Hyvä että joku jaksaa kyseenalaistaa asioita.
Sovittelun läpikäyneenä, voin sanoa ettei kannata. Väkivallan kokeneen tehtävä ei ole "sovitella" asiaa tai toista osapuolta.
Viekää juttu oikeussaliin, aikaa vievää, hermoja vuievää, mutta tulos OIKEUDENMUKAINEN toivottavsti.
Korvaukset jne. Ei tarvitse itse miettiä mitä nyt "voi" pyytää tai mihin on oikus.
Sovittelu= yhtä pelleilyä, missä sovuoittelijat ovat puoluettomia. Siellä ei kerrota että väkivalta on VÄÄRIN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Vastuu "sovinnosta" jää yksin rikosilmoituksen tekijälle.OLET TODELLA YKSIN; KUKAAN EI PUOLUSTA SINUA JA hakkaja nauraa partaansa jälkikäteen siitä, miten vähällä selvisi.
Hyvä aihe, mutta valitettavasti pari asiaa gradussa häiritsi suuresti, jotka vaikuttavat suoraan opinnäytetyön akateemiseen uskottavuuteen:
- Otos oli aivan liian pieni antaakseen luotettavaa tutkimustulosta. (Hämmästelen ettet löytänyt laajempaa haastateltavien joukkoa.)
- Toimenpide-ehdotukset (lopussa) ovat aivan liian ylimalkaisia, niiden pitäisi olla sisällöllisesti tarkempia. Näistä puuttuu vallan ne varsinaiset _ehdotukset_, esim. kohta 1. "Uhrien turvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota." -> tämä ei ole vielä mikään ehdotus vaan toteamus. Ehdotuksia ovat ne, MITEN.
Ihmettelen, ettei graduohjaaja puuttunut näihin...
Muuten hyvä ja erityisesti Suomessa aina tärkeä aihe.
Tutkimustasi pitäisi laajentaa. Minä jouduin useamman kerran ex- miehen pahoinpitelemäksi ja kun sovittelua tarjottiin viimeisen kerran, totesin, että en todellakaan pysty pitämään ex- mihelle puoliani enkä halua hänen kanssan edes samaan tilaan. Hän sai tuomion kahdesta vakavasta ruumiin vamman aiheuttamisesta eli minä ja alaikäinen lapseni vammauduimme. Mukka kaksi päivää ennen hovioikeudne tuomion vahvistamista hän sai lasten yksinhuoltajuuden. Nyt voitte vaan kuvitella millainen henkinen väkivalta jatkuu lasten kautta ja lasten tapamissopimusten rikkomisella.
Meitä sovittelun kokeneita narsisti miehen uhreja löyttyisi ainakin 10 lisää, jotne miksi noin pieni joukko? Sovittelu voi myös kestää niin kauan, että rikos ehtii vanhentua tai todistajilla alkaa ilmenemään hyvin specifiä varahaisdementiaa.
Ihan älytön juttu.... ensin saa tuomion mutta samalla lapset itselleen. toivottavasti joku seuraa lasten vointtia.
Itse en suostunut sovitteluun narsisti-exäni kanssa. Ei hän osaa puhua totta eikä hän tunnetasolla koe katumusta pahoinpitelyistä yms. Ajatuskin sovittelusta (mitä sitten onkaan) tuntui täysin uuvuttavalta. Hän osaa manipuloida ihmisiä ja kokee itsensä voittamattomaksi. Kieltäytymisestä seurasi monen vuoden ajan häirintää, uhkailua, mustamaalaamista ja kahdeksan erillistä oikeudenkäyntiä. Lapset jäivät minulle ja hän sai lopulta nootin käräjätuomariltakin oikeuden väärinkäytöstä koston välikappaleena....
edelleen hyvä tutkimus