Ritareita, onko heitä?
En tiennyt sellaista olevankaan kuin vasta nyt
kohdatessani sen. Jäin istuman maahan ja mietin
sitä. Ritarillisuus ei ollut aivan kokonaan ka-
donnut maailmastamme. Odotin malttamattomasti sitä
mitä seuravaksi tapahtuisi.
Autojono vilisti ohitseni, niin että silmiäni sär-
ki kun katupöly heilahti pitkin katuja ja tuuli
nostatti sen naamaani päin. Vihdoin päätin nousta
ja lähteä kotiin. Yksi ritari päivässä riitti, ai-
nakin se tuntui minulle riittävän.
Nostin pyöräni ylös ja ryhdyin taluttamaan sitä,
kotia kohti.
En tiennyt sellaista olevankaan kuin vasta nyt
kohdatessani sen. Jäin istuman maahan ja mietin
sitä. Ritarillisuus ei ollut aivan kokonaan ka-
donnut maailmastamme. Odotin malttamattomasti sitä
mitä seuravaksi tapahtuisi.
Autojono vilisti ohitseni, niin että silmiäni sär-
ki kun katupöly heilahti pitkin katuja ja tuuli
nostatti sen naamaani päin. Vihdoin päätin nousta
ja lähteä kotiin. Yksi ritari päivässä riitti, ai-
nakin se tuntui minulle riittävän.
Nostin pyöräni ylös ja ryhdyin taluttamaan sitä,
kotia kohti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olin otettu
kuljin polkuani
tuttua kulunutta
aamujen patinaa
ainainen samallaisuus
arkinen tylsyys
tulit vastaan
pyöränikin värisi
käteni tärisi
sinä
sydämmeni sykersi
puna nousi kasvoilleni
hei, miten hurisee
melkein änkytin
arkeni oli murtunut
sydämeni sykersi
puna poskillani pulisi
hei, miten hurisee
tuli läpö
olin seinään talutettu
huomasin maskini murtuneen
kyynel
synnyin uudestaan
löysäsin otteeni
pyöräni rojahti polulle
nostin käteni
ottaekseeni kaulastasi
käänsit päätäsi
koin torjuntasi
olimme ventovieraita
rakastuin silmittömasti
laskin käteni
katsoin sinua silmiin
vajosin tavallaan
sinulle