APUA!
Olen kirjoittanut yöllä ihastukselleni tekstiviestin, jossa kerron tunteistani. Nyt pitäisi vain uskaltaa painaa Lähetä-nappia.. Olen hokenut itselleni etten häviä mitään, saatan jopa voittaakkin...
Mutta rohkeus uhkaa siltikin loppua kesken, neuvoja?
Olen kirjoittanut yöllä ihastukselleni tekstiviestin, jossa kerron tunteistani. Nyt pitäisi vain uskaltaa painaa Lähetä-nappia.. Olen hokenut itselleni etten häviä mitään, saatan jopa voittaakkin...
Mutta rohkeus uhkaa siltikin loppua kesken, neuvoja?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jos pitkität pidempään tilaisuus voi mennä ohi. Itteensä on turha kiduttaa, sitten saat ainakin tietää tytön kannan. Jos se olisikin kielteinen, et enää haaveile tästä turhaan.
Arvaa vaan kuinka moni tyttö toivoo, että joku ihana poika lähettäisi heille jotain ihanaa. Voin paljastaa, että useampi kuin moni. Ihastuksellesi se saatat olla juuri sinä! Rohkeutta vain, kerran se vain kirpaisee. Jos ei itseltä löydy rohkeutta, niin laita vaikka kaveri asialle. Me lähetettiin kerran kaverin puolesta viesti pojalle, kun tyttö puhui pojasta, mutta ei saanut ikinä mitään aikaan ja nyt tapailevat jo hyvin tiiviisti. Onnea ja rohkeutta! :) ps. Jos vastaus on kieltävä, älä masennu vaan unohda tyttö ja jatka eteenpäin. Turha jäädä suremaan, kun joku toinen onkin sinua varten.
Hei! Olipa rohkea teko! Ja onnittelen sinua siitä! Mitään ei saa eikä tiedä, jos ei lainkaan yritä, ja jokin siirtohan jommankumman on tehtävä jos toinen kuunnostaa. Eikä ole mitään hävettävää, vaikka tulisikin pakit. Elämä jatkuu ja tulee vielä mielenkiintoisempia tilaisuuksia! Jostainhan jokaisen on aloitettava, ja sinä aloitit näin, ja hyvä aloitus! Alku aina vaikeaa lopussa kiitos seisoo! Onnea matkaan!
mulla on ollu joskus sama ongelma.
painaa vaa sitä lähetä- nappia ei se pysty sua syömään kännyn kautta..
rohkeutta =)
Paina sitä "lähetä usealle" nappia ja laita samantien vaikka viidelle muullekkin ehdokkaalle niin luulis että joku tärppää ;) Ei sitte ainakaan pety kun kumminkin jonkun saa, tai jos ei, niin sitten petyt 5 kertaa pahemmin.
..mennä vaan!
paina vaan!! ei siinä mitään häviä!!silleen minäki tein ja sain ihan kivan viestin takasin!!kannattaa painaa!! ole rohkea!!
tein kerran joskus sillai, et pidin sitä viestiä lähetysvalmiudessa kokoajan kädessä enkä kattonu muualle ennenku lähetin sen.. siis tiiät varmaan että pitää vaan painaa sitä Lähetä-nappia. ja sovin itteni kanssa että jos en lähetä sitä, ni joudun kattomaan sen koko päivän putkeen sitä kännykkää. jos taas lähetän sen, ni ei oo PAKKO kattoa, mut tietty katoin..
äh.. sekavaa...
Olet oikeassa, et voi hävitä mitään:)anna palaa vain!;)
aikamme tekstailtiin, mutta siihen lopahti, kuten kaikki mun naisasiat, jotka menee aina niimn vitun penkin alle kun olla ja voi. EIkä varmaan tule paremmin koskaan meneekään..........
MUTTA, Toivotaan että onnistut, lähetä ihmeessä!
Pull the trigger! =) Ei se ota jos ei annakaan.
Et sä menetä siinä mitään...;D kyl mä ainakin haluisin tietää jos jollain olis tunteita mua kohtaan...ja jos saan joltain pojalt viestin ni en sano siitä muutaku ehkä lähimmäl ystävälleni..:DD onnee yritykseen ;DD
Paina sitä nappia...NYT! :)
Vedä kännit tai juo edes muutama kalja. Sen jälkeen tulee sellanen fiilis että et enää ajattele niin paljon mitä puhut/teet joten uskallat jopa soittaa sille. Eikä tarvii pelkää että nolaat ittes, kun juot vain pikkaisen.
Kirjoita mieluummin kirje, osoite löytyy tietysti puhelinluettelosta. Minusta tekstarit eivät yleisesti ottaen ole kovin vakavastiotettavia. Tarkoitan, että niitä ihmiset lähettelevät kännissä jne. ihan miten sattuu. Toisekseen, kirjeet ovat paljon romanttisempia, väittää eräs tyttö, jolle sellaisen olen kirjoittanut.
Mutta pohjimmiltaanhan kysymys on vain uskalluksesta. Eniten suositan puhumista, mutta toisaalta, luulen, että lopputulos eli onnistuminen sinänsä ei riipu aloitteen tekemisen tavasta. Se pitää vain tehdä ja olla valmiina hyväksymään myös kielteinen vastaus, vaikka se murtaisi sydämen. Täytyy vain jatkaa etsimistä, kylmä tosiasia.
Kirjoita mieluummin kirje, osoite löytyy tietysti puhelinluettelosta. Minusta tekstarit eivät yleisesti ottaen ole kovin vakavastiotettavia. Tarkoitan, että niitä ihmiset lähettelevät kännissä jne. ihan miten sattuu. Toisekseen, kirjeet ovat paljon romanttisempia, väittää eräs tyttö, jolle sellaisen olen kirjoittanut.
Mutta pohjimmiltaanhan kysymys on vain uskalluksesta. Eniten suositan puhumista, mutta toisaalta, luulen, että lopputulos eli onnistuminen sinänsä ei riipu aloitteen tekemisen tavasta. Se pitää vain tehdä ja olla valmiina hyväksymään myös kielteinen vastaus, vaikka se murtaisi sydämen. Täytyy vain jatkaa etsimistä, kylmä tosiasia.
Mulla itellä oli tuollanen ihan samanlainen tilanne vasta päivää vaille kolme viikkoo sitten, joten tällä kertaa mä tiiän mistä mä puhun. =) Ainoo mikä tuohon sun tilanteeseen oli eroo, oli se, että mä oon tyttö ja se mun ihastus on poika.
Mä ihastuin siihen jo vuosi sitten riparilla (tai oikeestaan jo seiskaluokalla). Itse asiassa just tähän aikaan vuosi sitten oltiin siellä riparilla. Mutta by the way, mä en kuitenkaan uskaltanu tehä mitään sen asian eteen sillon.
Aina mä elättelin toiveita, että ehkä yläasteen aikana vielä tapahtuu jotain meidän välillä, niin ettei mun tartte tehdä aloitetta. Ei kuitenkaan tapahtunu.
Koulut loppu ja mulla oli hirvee ikävä tätä poikaa. Koko kesäloman alun mä mietin, että miten uskaltaisin ottaa siihen yhteyttä. Sit vihdoin, n. kuukausi sitten, yhtenä yönä mä kirjotin sille tekstiviestin valmiiks. En kuitenkaan uskaltanu lähettää sitä...
Siitä eteenpäin viikon mä vielä haudoin sitä asiaa mielessäni. Täältäkin kyselin neuvoja siihen asiaan. Sit mä vaan yhtenä päivänä päätin, että mun on pakko lähettää se viesti. Koko sen päivän (ja edellisiä päiviä) mä mietin sitä viestiä ja sitä poikaa, mutta en uskaltanu lähettää sitä. Kunnes sitten sillon n. kolme viikkoo sitten mä otin taas vaihteeks kännyn käteen ja etsin sen viestin minkä mä olin kirjoittanu valmiiks.
Noin tunnin mä sitten pyörittelin sitä puhelinta kädessäni ja selasin sitä viestiä läpi. Kirjoitin jopa sen pojan numeron valmiiks siihen, että ei ois tarvinnu muuta kun painaa sitä lähetä-nappia. Ja vieläkin mä vaan mietin ja mietin. Sit mä vaan painoin!!!! Ja se oli sen päivän paras hetki. Heti sen jälkeen mulle tuli kyllä sellanen olo et "mitä tuli tehtyä" ja kädet täris, ja mä en tienny et mitä mä oisin tehny. Mä vaan toivoin että se edes vaivautuis vastaamaan, ja varauduin kaikkeen.
Kohta piippas kännykkä. Tuli viesti tältä pojalta. No, se kerto, että kiinnostusta mua kohtaan kyllä olis, mutta joku sen kaverikin on kiinnostunu musta, eikä tää mun ihastus halua viedä ketään tyttöä sen kaverin nenän edestä, joten meistä ei vois tulla koskaan mitään. Sen jälkeen me vielä muutama viesti läheteltiin puolin ja toisin.
Eli periaatteessa mä sain kielteisen vastauksen tältä pojalta. Se ei kuitenkaan haitannu mua yhtään. Mä olin vaan niin ONNELLINEN, että mä ylitin itseni ja sain sen viestin lähetettyä!!!!! Enkä mä menettäny mitään, päin vastoin. Periaatteessa mä sain tästä pojasta uuden kaverin. Ja kivi vierähti mun sydämeltä, kun sain kerrottua tuon pienen asian sille pojalle, että oon kiinnostunu siitä.
No, tottakai mua edelleen vähän harmittaa, etten saanu sitä poikaa, mutta ei voi mitään. Enemmän mä iloitsen siitä, että uskalsin tekstata. Ja ehkä se on parempi näin, koska muuten meille olis tullu aika paljon välimatkaakin, koska mä muutan kohta toiselle paikkakunnalle.
Joten tekstaa säkin vaan rohkeesti sille tytölle!!! Kai sustakin olis kiva saada joltain tytöltä tuollanen viesti?! Ja mä oon ihan varma, että kun sä saat sitä nappia painettua, niin sen jälkeen sua ei enää harmita yhtään, kävi miten kävi! Ja sitä paitsi, jos se tyttö vastaa kielteisesti, niin voi voi, sen menetyshän se sitten on! ;)
Tsemppiä!! Ja kirjottele sitten tänne miten kävi! Äläkä odottele liian pitkään, ettei joku ehdi ennen sua!
Pakit tuli...
Noh, koko kaupunki tyttöjä täynnä, kaipa sieltä vielä sopiva löytyy :-/
koita pärjäillä...;D en kerralla sit parempi onni.. x))
Nii kuten ite sanoit maailma on tyttöjä täys!!!Siitä vaan ku uus tilaisuus nii tekstaamaan!!Eikö totta??Tyttö siinä menetti etkä sä vai mitä???Ole onnellinen et tyttö raaski edes vastata....No mutta mitä saarnaamaan....Hyvää loppu kesää kaikille!!:)
minunkin? Oon ollut ihastunut yhteen poikaan jo muutaman kuukauden ja palan halusta saada tietää, mitä se minusta ajattelee.
Me ollaan töissä samassa paikassa ja mua pelottaa, mitä se musta ajattelis sen jälkeen, jos mä tunteistani kertoisin. Jos se alkais pitää etäisyyttä, mä en kestäis. Mut toisaalta mä en kestä tätä epätietoisuuttakaan.
Rakkaus tekee kipeetä, eikö?
Noh, rauha on saapunut sieluuni tuon tekstiviestin jälkeen vaikka pettymys olikin...
Anna mennä vain, ei se ota jos ei annakkaan!
Tsemppiä sulle, toivottavasti käy paremmin kuin mulle =)
Nyt rupes kyllä pelottamaan...
Mut kerran se varmaan vaan kirpasee. En kyllä tiedä, mitä edes kirjoittaisin. Eikä se tiedä mun numeroa. Mä hankin sen numeron salaa. *hymyilee nolona*
En kyllä tiedä, uskallanko. Rohkeutta ei varmaan löydy niin paljon kuin sinulta. :) Mutta hyvät jatkot ja enemmän onnea ensi kerralla. Ensi kerta tulee nimittäin ihan varmasti. ;)
Hei, mieti jotain vuotta 1600... kun ei ollut mitään kännyjä sun muuta. Sillon piti vaan mennä ja sanoa tai kirjoittaa kirje... ;)
Joo... oli hienoo, mut sulla on helppoo.
Painat vaan sitä nappulaa ja parin sekan päästä se saa sen viestin ;)
Ja jos katotaan sitä 1600 vuotta. Aina oli mahdollisuis et se kirje katosi ;)
Joku rotta, joka kanto kirppua, jolla oli mustasurman pöpö varasti sen pesän lämmikkeeks. (Noin ei ees varmaan tapahtunut ;P)
Niin, et silleen :)
Onnea sulle vaan :)