Haluisin oikeesti kunnon poikaystävän

Kyllä mäkin joskus ajattelin noin, ja vieläkin välillä. Mut sit vaan tajusin etten oo vaan tavannu sitä oikeeta vielä, eikä mussa oo mitään vikaa :--) Ja nyt kun sain "pakit" yheltä jätkältä, tajusin vaan että kuinka paljon se menettää kun se ei välitä musta. Ja ei, en oo katkera, yritän vaan koota palaset takas paikalleen.. (--:

ei oikee mikää, se oikea ei aina vain tule heti vastaan kaikilla

hahahahha haaveile joskus myöhemmin suhteesta. Älä tuhlaa nuoruuttas kundeihin! Se on ihan sika siistii kun kundi hinkkaa koko aika itteensä suhun ja ei anna olla mutta odotas vaan kun se poika keksii sun ala kerran nii sitte se haluaa vaan sitä. Älä hei oikeesti jaksa tollasta....... Naurettavaa!!! Sussa ei ole todellakaan ole mitään vikaa ole fiksu ja anna jätkien olla. Itse olen kuitenkin sua paljon vanhempi ja huvikseni luen näitä täällä ja sattui tämä kohdalle mihin oli pakko vastata.

Itse aloin seurustella ekan kerran 15v kundi ei halunnut muuta kun alakertaa.
Usko pois sussa ei ole mitään vikaa. Älä kiirhedi turhaa sulla on aikaa ja löydät varmasti kundin joka oikeesti tykkää susta ja haluaa olla sun kanssa. Mutta HUOM!!! Vasta myöhemmin

kerro vähän enemmän tietoo susta ku ei nol tiedoil selviä

"en voi itseäni pihtariksikaan sanoa..."

annat liian helposti? pillua ilman rakkautta => tylsistyy
näi se ny vaa on

Joo no oon 17 vuotias ja asun Tampereen seudul ja en anna liian helposti mutta ei siihen kyllä kauheesti vaadita jos ollaan yhessä. Ja mä oikeesti haluisin kunnon poikaystävän

Huono itsetunto. Älä tyttörukka pyöri täällä netissä kyselemässä, että mikä sussa on mahollisesti vikana. Mee ulos ja tapaa poikia! :)
Pahinta on se, kun joku tääl kertoo pari piirrettä ulkonäöstään ja luonteestaan ja kysyy "kelpaanks mä?"

ei sussa mikää vikana.... etin vähä samantyyppisiä tyttöjä... ja jaksaisin helposti varmaa monta kuukautta ja yliki. pistä viestii jos on ok

Mitä ujompi persoona sitä vaikeampaa on saada seurustelukumppania. Suomi on todella epäsosiaalinen maa, ja ihmiset eivät välitä tuntemattomista paskan vertaa. Jos tuntematon ihminen tulee juttelemaan, niin suurin osa pitää sitä omituisena. Ja koska Suomalaiset ovat epäsosiaalisia, niin ei ole ollenkaan kiveen hakattua, että sulho ehdokkaat tulisivat sinulle juttelemaan.

Jos miehen haluat, niin helpointa on vain mennä itse niille juttelemaan. Toiset alkavat juttelemaan takaisin, tutustutte ja vaihdatte puhelinnumeroita. Kun taas toiset saattavat perääntyä "wtf" ilme kasvoillaan ihmetellen, että mitä helvettiä toi mulle tulee juttelemaan.

Eikä tarvitse olla baarissa, että näin voi tehdä. Lainaan taas omasta elämästäni tapahtuman kuinka sain tyttöystävän viideksi kuukaudeksi, jonka jälkeen pysyimme läheisinä ystävinä, ja silloin tällöin panoina.

Menin Pancho Villaan lounaalle, jossa näin tämän naisen yksin aterioiden. Kysyin kelpaako seura, ja pienen hämmennyksen jälkeen sain myöntävän vastauksen. Esittäydyttiin, tutustuttiin, turistiin, syötiin, vaihdettiin numeroita, ja sovittiin että soitan illemmalla. Numero osoittautui oikeaksi, aloimme viettämään aikaa yhdessä, ja seurustelemaan.

Ei se ole sen vaikeampaa. Takaiskuja tulee ja varattuja on paljon, mutta joskus onnistaa.

"siis daa, mä haluun poikaystävän siis OIKEEST"

Te tytöt saatte kaiken liian helpolla, saahan sitä haluta. En minäkään ole saanut tyttöystävää vaikka miten haluaisin, ikää18vuotta.

Älä huoli, kyllä se oikea vielä jostain ilmaantuu! :) Joskus hän voi löytyä hyvinkin läheltä. Itse nyt yhdessä pitkäaikaisen ystävän kanssa, tuntenut jo vuosia mutta vasta vuosi sitten tunteet alkoivat heräillä häntä kohtaan eivätkä ole ainakaan hiipuneet :) Löydät kyllä vielä jonkun, joka rakastaa sinua sellaisena kuin olet. Voit lohduttautua sillä että useimmat teinisuhteet kuitenkin loppuvat aika lyhyeen, joten löydät kyllä elämänkumppanin kun aika on oikea :)