Vesi pisaroina hiuksillani
vaatteeni liimautuneenna
ihoani vasten
niin haluaisin olla lähelläsi
kuoria tämän yksinäisyyden kylmyyden
keholtani
antaa rakkautesi lämmön
virrata vartalooni
kuumaksi tunteeksi
käsiesi voiman ympäröivän
vapisevan heikkouteni sinuun
vaatteeni liimautuneenna
ihoani vasten
niin haluaisin olla lähelläsi
kuoria tämän yksinäisyyden kylmyyden
keholtani
antaa rakkautesi lämmön
virrata vartalooni
kuumaksi tunteeksi
käsiesi voiman ympäröivän
vapisevan heikkouteni sinuun
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oikein onnistunut ja miellyttävä!
Tämän kirjoitin sateisena päivänä.
Kiitos, savuna saavun!
vapisen
tunteeni ovat jotain sellaista
mitä en pysty hallitsemaan
kuten nyt ... sateitten jälkeen ...
työnnyn kainaloosi
sormeni leikkivät sinussa
kuumuutesi kasvaa
ja enkä tunne enää vilua
vaan lämpöä ihanaa
takkautesi jäljet
ihollani ...
mahtava runoilijatar on kirjoittanut oikein rakkausrunojen rakkausrunon
ja joka on jotenkin kauniin puhdas
ehdoton
eroottinenkin hivenen
ja antaa mielikuvitukselle siivet
tulkita sanojen sulosointuja
joten huippu hyvin hyvä upea liona !!!
Sateenkastelemana ja viluisena sitä kaipaa
lämpöä ja ...läheisyyttäkin. Ei anneta mielikuvituksen
lentää liikaa, sanoja, sanoja pelkästään, haaveet on
asia erikseen.
Kiitos runo64 aina yhtä sanavalmiista vastauksestasi!
Mieleeni minun tulevi:
"Elämä ei ole sitä, että odotamme myrskyn menevän ohi, se on sitä, että opettelemme tanssimaan sateessa."
Hieno on runosi!
Kiitos ich bin..., hieno oli vastauksesi. Lämmin kesäsade
lapsena ollessa houkutteli sadetanssiin.
Kiehtova runo, joka on saattamassa minut sanattomaksi.
Yritän nyt kuitenkin jotain niistä tunnelmista , mitä runo nostaa mieleeni, tuoda esiin.
Runohan kuvaa sateen kastelemaa runohenkilöä, jonka halu päästä rakastetun lämpimään syliin kohoaa esiin johtoajatuksena.
Samalla nousee , kuin runon toisena tasona , halu kohdata sydämen lämpö luomaan sisäistä lämpöä, paloa sydänten välillä.
Runotarinan kaunis, kuvallinen kieli rakentelee mielikuvia, joihin todellakin on helppo löytä myös kevyt , hiukan kiusoittelevakin eroottinen väre.
Taidokkaasti runoon rakentuneena ja sen kauneutta korostavana kielikuvana.
Viisaasti kätkeytyneenä niin, ettei edes pientä suoraa vihjausta aiheeseen löydä hakemallakaan, Ehkä jopa niin, ettei aihe ole lainkaan runossa, vaan runo noutaa sen lukijan oman mielikuvituksen kautta.
Tämä runo herkässä kauneudessaan on myös vaikea kommentoitava, sillä runo on nautinto, joka on nieltävä kokonaisena, kuin osteri.
Runon kommentointi tuntuu jotenkin vääryydeltä, aivan kuin purkaisi ruusun kukan, vain nähdäkseen kuinka se on rakentunut.
Runolle parasta kommentointia olisikin vain lyhyesti kiittää sanomalla.
" Kaunista, niin kaunista." Kiitos Liona
Chacuta, sinulla on taito lukea ja tulkita runoja saamalla
ne kauniiksi vaikka itseasiassa tämäkin on pelkkää
harrastelijakirjoittajan harjoittelua.
Kirjoittaminen on minulle kuin haaste niinkuin moni muukin asia.
Sitä mitä ei osaa, sitä täytyy yrittää tehdä kuten tällähetkellä yritän
saada valmiiksi keskeneräiseksi jääneen kesämekon. Samoin on
suomenkieliopin opiskelu joka on melkeinpä ylitsepääsevän vaikeaa.
Jos lukee rivien välistä tavallasi niin ehkäpä tähän on kätketty
tarkoittamasi sanoma jota en kyllä itse tullut ajatelleeksi kirjoittaessani.
Otsikoiden keksiminen on mielestäni vaikeaa enkä ollut tyytyväinen
tähänkään, usein kirjoitankin siten että runon ensimmäinen lause on
tavallaan myös otsikko.
Kaunis, kaunis oli vastauksesi, kiitos Chazuta!