Minun salainen fantasiani on ollut jo useiden vuosien ajan saada miestä sisälleni. En ole aikomustani kuitenkaan missään vaiheessa paljastumisen pelossa uskaltanut toteuttaa. Ajattelin aina, että ajatukseni menisivät ohi ajan kuluessa, mutta niin ei suinkaan ole käynyt, päinvastoin tunne on vain voimistunut...
Minulla olisi jo valmiina eräs luotettavan oloinen kundi, joka tulisi hotelliin panemaan minua kerran ja ehdottomalla luottamuksella. Ilmoittaisin vaan hänelle, että milloin oisin kiinnostunut...
Olen kuitenkin onnellisesti naimisissa ihanan naisen kanssa. En haluaisi kertoa asiasta hänelle, sillä haluan vain tuntea miehen läheisyyden kerran ja antaa asian sitten ajan mittaan unohtua. En koe miehen kanssa olemista pettämiseksi, joten en usko saavani asiasta huonoa omaatuntoa...
Kuitenkin asia jotenkin arveluttaa, vaikka tiedän, ettei ajatukseni mihinkään katoa. Tiedän myös senkin, että tulen elämään jatkossakin naisen kanssa, miehestä haen vain hetken huumaa...
Onko teillä samankaltaisia kokemuksia ja ajatuksia? Entä petänkö mielestänne vaimoani, jos toteutan fantasiani?
Minulla olisi jo valmiina eräs luotettavan oloinen kundi, joka tulisi hotelliin panemaan minua kerran ja ehdottomalla luottamuksella. Ilmoittaisin vaan hänelle, että milloin oisin kiinnostunut...
Olen kuitenkin onnellisesti naimisissa ihanan naisen kanssa. En haluaisi kertoa asiasta hänelle, sillä haluan vain tuntea miehen läheisyyden kerran ja antaa asian sitten ajan mittaan unohtua. En koe miehen kanssa olemista pettämiseksi, joten en usko saavani asiasta huonoa omaatuntoa...
Kuitenkin asia jotenkin arveluttaa, vaikka tiedän, ettei ajatukseni mihinkään katoa. Tiedän myös senkin, että tulen elämään jatkossakin naisen kanssa, miehestä haen vain hetken huumaa...
Onko teillä samankaltaisia kokemuksia ja ajatuksia? Entä petänkö mielestänne vaimoani, jos toteutan fantasiani?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä sinä mielestäni petät jos niin toimit.
Onko mahdoton ajatus puhua asiasta vaimosi kanssa?
Luulen että ensihämmennyksen jälkeen suhtaituisi "tulevaan pettämiseen" kuitenkin myötämielisemmin,
kun jo olisit kysymässä,
"Mites jos panisin naapurin parikymppistä kaunotarta, se olisi ihan vaan pelkkää seksiä?"
Jos katsot sen olevan mahdotonta, (että neisesi ei tietyn ajan nieleskelyn jälkeenkään hyväksyisi asiaa...)
niin
kai sinun se pitää tehdä kuitenkin.
Oman "mielenrauhan vuoksi",
jos
haaveena on pidemmän aikaa jo ollut.
Mutta pettämistä se on pettämisen joukossa.
Meillä kävi niin,
että sanoin miehelleni kerran haluavani naista.
Olin jo pidemmän aikaa halunnut sitä.
Asian puheeksi-ottamisesta kului lähes vuosi,
kunnes mieheni kysyi,
vieläkö moisesta haaveilen.
Hän oli sulatellut asiaa,
ja
muutaman kerran olen naisen kanssa ollut.
Kahdestaan hän ei minua mielellään "päästä",
sillä pettämistähän se on.
Mutta jos hän saa osallistua,
niin homma onkin jo eri...
Koittaisit ottaa asian puheeksi....?
vaikka koko elämänsä voissa itseänsä käristäsisi taikka jääkylmässä suihkussa seisoisi. Fantasiat eivät mihinkään häviä ja ennen pitkää niistä tahtoo tulla pakkomielteitä, jotka on pakko toteuttaa. Perinteisen luterilaisen moraalikäsityksen mukaan jo ajatauskin on pettämistä, joten tiukkapipoisen tulkinnan mukaan olet jo paatunut synnintekijä. Oma maalimasi tuskin mullistuu, vaikka toteutatkin fantasiasi. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä riski, että se ei jääkään ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi.
Meillä bi-ukkomiehillä, itseni mukaan lukien, hyvin yleinen ajatuksenjuoksu on juuri tuo, ettei tunne pettävänsä vaikka kerran/joskus/silloin tällöin tapaa kaltaistaan kaveria yhteisen tarpeen merkeissä. Rakastamme naistamme ihan aidosti ja hän on meille tunnetasolla se ainoa oikea. Mutta koska tarvitsemme myös oman sukupuolemme läheisyyttä, se oikea rakas ei lopultakaan voi olla ainoa kumppani.
Miehen ja naisen seksuaalisuus toimivat tunnetasolla yllättävän eri tavalla. Miehet voivat ”leikkiä” seksillä ilman sen suurempia tunnelatauksia, kun taas useimmille naisille seksi on syvästi tunnemaailmaan sidoksissa. Heteronaisen, puolison, on vaikea ymmärtää bi-miehen aivoituksia, joten ihan kevyin perustein omaa bi-uskottomuuttaan ei rakkaalleen kannattaisi tunnustaa. Toisaalta, kaksoiselämä on kuluttavaa ja sivusuhteissa on aina ilmitulon vaara.
Pettämisen ja uskottomuuden rajat ovat aina omantunnon kysymyksiä. Tunnen ukkomiehiä, jotka pettävät vaimoaan jatkuvasti ja pärjäävät itsensä kanssa ihan hyvin. Tunnen kärynneitä, tunnen vapaaehtoisesti tai pakon edessä eronneita. Tiedän umpikujaan ja itsemurhaan päätyneitä. Tunnen kaltaisiani, jotka ovat kertoneet biydestään puolisoilleen ja siitä huolimatta parisuhde jatkuu ja kukoistaa. Varsinaisia neuvoja en pysty antamaan, mutta ajatusten ja kokemusten vaihto kaltaistesi kanssa saattaa helpottaa omien ratkaisujen löytämistä….
Hyväksyisitkö vaimollesi toisen miehen seksileikkeihin, jos hän niin haluaisi?
jos vaimoni kertoisi minulle miksi niin haluaisi tehdä. Haluaisin toki tietää kuka tämä toinen mies on. Minua varmaankin askarruttaisi, onko hän rakastunut toiseen vai onko kysymys hänen omien fantasiottensa toteuttamisesta, oman seksuaalisuutensa tutkiskelusta, vaihtelunhalusta... Tuntisin luultavasti riittämättömyyttä, mustasukkaisuuttakin... normaaleja inhimillisiä tuntemuksia. Rakastan vaimoani, tunnen hänet, luotan häneen. Voisin hyväksyä ja sallia hänelle seksileikit muiden kanssa. Siinä vaiheessa jos hän rakastuu toiseen tai lakkaa rakastamasta minua, avioliittomme ei voi jatkua. Minulle seksi ei ole kynnyskysymys, vaan rakkaus.
jos vaimoni kertoisi miksi hän niin haluaisi tehdä. Luultavasti haluaisin tietää, kuka se toinen mies on. Haluaisin tietää onko hän rakastunut siihen toiseen, vai onko kysymys vaimon omien fantasioiden toteuttamisesta, seksuaalisten rajojen tutkiskelusta, silkasta vaihtelunhalusta… Todennäköisesti tuntisin normaaleja inhimillisiä tunteita: riittämättömyyttä, mustasukkaisuutta, menettämisen pelkoa… Voisin sallia ja hyväksyä vieraan miehen hänen omiin seksileikkeihinsä. Hänellä on oltava aviopuolisonani samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin minulla. Rakastan vaimoani, tunnen hänet, luotan häneen. Jos hän kertoisi rakastuneensa toiseen tai hänen rakkautensa minuun olisi loppunut, silloin avioliittomme todennäköisesti päättyisi. Minun mielestäni avioliitossa – tai muussa parisuhteessa – seksi ei ole kynnyskysymys, vaan rakkaus.
yhteys tökki, joten melkein sama kommentti komeilee tässä nyt kahteen kertaan. Sori kaikkille, ei ollut tarkoitukseni jankuttaa. Jatketaan juttelua.
Entä koetko, kun vaimollasi on leikeissään toinen nainen, myös näitä inhimillisiä tunteita, riittämättömyyttä, mustasukkaisuutta, menettämisen pelkoa..?
Olen huomannut saman, mutta kyllä se kommentti tulee aikanaan, kun se teksti ilmaantuu, että olet lähettänyt jo samanlaisen viestin.
Vain aniharvoin viesti on kadonnut jäljettömiin:)
Vaimoni on umpihetero, joten tämä kysymys on täysin teoreettinen. Luulisin, että minun olisi bi-ihmisenä paljon helpompi hyväksyä vaimoni seksileikkikumppanina nainen kuin mies. Koska minä olen mies, en mitenkään voi tarjota vaimolleni naisen läheisyyttä. Ja koska minä olen mies, vaimoni ei ikinä voi tarjota minulle miehistä läheisyyttä.