Hoitajat? Politiikka?

Ajatteleeko naiset omilla aivoillaan vaan äänestääkö sitä mitä mies tai isi sanoo?

On kurjaa, että jokainen vanhusten kanssa työtään tekevä hoitaja kokee päivittäin, että kiire on kova ja työntekijöitä liian vähän. Kuitenkin poliitikot, jotka eivät ole itse nähneet työn arkea, esittävät julkisuudessa lausuntoja, että henkiöstömitoisusta ei tarvita. Hesarissa oli toissapäivänä vieraskynäkirjoitus, jossa tohtori ja dosentti esittivät, että henkilöstömitoitus tulisi jopa tulevaisuudessa kääntymään itseään vastaan, jos sellainen laksi tulisi. Ihmettelen miten tällaiseen johtopäätökseen on tultu. Nmä ihmiset eivät tunne vanhustyön todellisuutta. He istuvat kauniissa rauhallisissa huoneissaan eivätkä kärsi kellojen jatkuvasta soimisesta, siitä että yhden ihmisen on hoidettava vähintään kymmenen huolehtien samalla yksilöllisyydestä ja kuntouttavasta työotteesta. Esimiestyöskentely vanhustenhuollossa on huonoa ja on suoranaista työpaikkakiusaamista, että hoitotyötä teetetään liian vähällä työvoimalla. Hoitajat eivät avaa suutaan ja ryhdy puolustamaan itseään, vanhuksia ja työtään. Sen sijaan korkeat johtajat ja lääketieteen tohtorit eisttävät kyllä varmoilta kuuluvia argumentteja julkisuudessa siitä, että hoitajia ei tarvita lisää. Missä on hoitajan ääni?