Uusioperheessä ei yhteisiä lapsia.
Yhden lapsen velkoja maksettu todistettavasti.
Useaan otteeseen monta lainaa, jossa oltu takaajana? Onko nämä mahdollisesti laskettava ennakkoperinnöksi??
Yhden lapsen velkoja maksettu todistettavasti.
Useaan otteeseen monta lainaa, jossa oltu takaajana? Onko nämä mahdollisesti laskettava ennakkoperinnöksi??
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kysymys on varsin epäselvä, mutta takaajahan vastaa velasta jos velallinen ei siihen pysty. Tämän jälkeen takaajalla on saatavia velalliselta.
Olin osakkaana riitaisassa pesässä, jossa perittävä oli maksanut pankille takaajana yhden perillisen tuntuvan velan.
Pesänjakajan päätöksellä tämä ei ollut ennakkoperintöä, koska maksu ei ollut mennyt perilliselle.
Mielestäni riipuu vähän lainanmaksutavasta. Onko lainaa jossa oltu takaajina maksettu ennenkuin pankki sitä takaajilta vaati vai maksettiinko se vasta kun pankki sitä takaajilta karhusi.
Jos tapaus oli jälkimmäinen niin olen täysin yhtämieltä "iii":n ja "omakohtaisen" kanssa eli että ei lasketa ennakkoperinnöksi. Jos sensijaan takaajat ovat maksaneet velan pankille jo ennen kuin sitä on karhuttu takaajilta niin tilanne on eri ja silloin mielestäni voisi perustellusti päätyä pitämään maksua ennakkoperintönä. Siksi "omakohtaiselta" kysyisinkin kummasta tapauksesta sinun tapauksessasi oli kyse kun pesänselvittäjä tuollaisen päätöksen teki.
Toisaalta jos vanhemmat ovat maksaneet takaajina perillisen velat niin heille on syntynyt oikeus periä velkasummaa alkuperäiseltä velalliselta. Nähdäkseni tämä saamisoikeus siirtyy vanhempien kuollessa kuolinpesälle (jos saatava ei ole vanhentunut, vanhenemisaika 10 vuotta jos ei yritetä periä) joten sitäkautta ehkä voisi yrittää saada ulosmitattua perinnöstä niin paljon kuin mahdollista jo ennen kuin perintöä on varsinaiseti edes jaettukaan. (sensijaan en tiedä vaaditaanko koko perikunnan suostumus perikunnan taholta tehtäviin ulosottotoimiin. Lähtokohtaisestihan kuolinpesässä kaikki päätökset pitää tehdä yhteisymmärryksessä. Jos näin on niin silloin kuolinpesälle velkaa oleva osakas voi hyydyttää suunnitelman. Silloin pitää vain odottaa kunnes perintö on jaettu (ja kuolinpesä lakannut) ja sitten kukin perillinen voi yrittää omalta kohdaltaan vaatia saatavaansa ulosottoteitse velalliselta mieluiten ennenkuin hän on tuhlannut perinnön. Tässätapauksessa pitäisi ilmeisesti perunkirjaan jo merkitä että kuolleilla oli saamisia velalliselta ja perinnönjaossa samalla kun muuta jaetaan niin jaetaan myös saamisoikeudet. Tässä tekstissä on muutamia oletuksia joten korjatkaa jos olen väärässä. Jokatapauksessa jos en ole kovin pahasti väärässä niin kannattaa tehdä asiat huolellisesti, tämä on aika monimutkainen asia, ehkä asiantuntijankin palkaaminen ei olisi pahitteeksi ja laskekaa myös vähän maksaako homma ns. vaivan vai ei.
Noihin ajatuksiin voi yhtyä.
Omistuiselta tuntuu sensijaan "omakohtaisia" -nimimerkin esimerkkitapausksen perustelut, jossa maksettua takausta ei katsottu ennakkoperinnöksi sillä perusteella, että maksusuoritus ei mennyt taattavalle. Voisi kysyä kenelle se sitten meni. Eikö juuri hänen velkojaan lyhennetty?