Eri "rotujen" älykkyydestä

Löytyy itsekseen viihtyviä myös ja etenkin aasialaisista, erakoitunut guru kuuluu itäiseen kulttuuriin.

Voisimmeko syyttää neandertalilaisten geeniperintöä? Olivatkohan nedut oikeasti sellaisia syrjäänvetäytyviä hiljaisia pohdiskelijoita, jotka kerääntyivät perheklaaneihin ja pieniin heimoihin oikeastaan vain välttämättömyyden pakosta? Jospa myös ihmisapinoiden kesken oli sellaisia sosiaalisuuseroja kuin apinoissa, esimerkiksi orankin ja bonobon?

Unohdat, ettei älyllä ole myöskään yksilöiden välisiä eroja ja kaikki mahdolliset poikkeamat keskiarvosta johtuvat vain ympäristön vaikutuksesta.

Ei ihmisen eroava näkemys saa olla: rasismia ja vihapuhetta...

Jos tuolla tavoin puikkelehtii maailman läpi on se vähän,
kun astelis miinakentäl hyppykepil.

Vai miten miellät Adolf Hitlerin elämäntyön ja ajatusmaailman?
Toteatko vain, että: Aadolf oli hullu ja rasisti ja murhaaja..
Tappoi juutalaisia siellä täällä silloin joskus? Se on historiaa ei kiinnosta.

Myös makuaaisti on samantekevää? kuulo, näkö??
En usko, että oisit selvinnyt neduna...
Elämänkatsomukses on aika vihainen.

Kukkahattukammo kirjoitti:

Unohdat, ettei älyllä ole myöskään yksilöiden välisiä eroja ja kaikki mahdolliset poikkeamat keskiarvosta johtuvat vain ympäristön vaikutuksesta.

Tämän takia peruskoulu olikin niin erinomainen keksintö!

Olisi mukava tietää, miten kuviopäättelytestit voivat olla kulttuurista riippumattomia. Ajatellaanpa vaikka mutkikkaisiin kirjaimerkkeihin tottunutta kiinalaista ja jotakin yksilöä intiaaniheimosta, jolla ei ole lainkaan kirjoitettua kieltä ja jonka elämä on kokonaan metsästyksen ja keräilyn varassa.

Täytyy olla melkoisen ihme testi, että se kohtelee näitä kahta täysin tasavertaisesti.

On totta, että nykyään tieteessä vältetään rotu-termiä ihmisryhmistä puhuttaessa. Puhutaan populaatioista, joilla tarkoitetaan tietyllä maantieteellisellä alueella asuvaa valtaväestöä. Sama asia kiertäen.

Kulttuurillinen tai populaation älykkyys ovat minusta outoja käsitteitä. Ymmärtäisin populaation älykkyyden sen jäsenten älykkyyden jakaumana (keskiarvo ja -hajonta) ja puhuisin ennemminkin kulttuurillisesta kehittyneisyydestä.

Suomi oli vielä parisataa vuotta sitten varsin alkukantainen maa. Nyt olemme kärkikastissa monilla mittareilla määritettynä, joten ei se aikatekijä ole niin ratkaiseva.

Kulttuuri, joka ei tavoittele taloudellista kasvua? Taitaa olla aika harvinainen, ehkä jotkut uskonnolliset pienyhteisöt. Ainakin populaation edustajat tavoittelevat valtaa ja taloudellista kasvua; alkeellisessa maatalousyhteisössäkin karjan määrä on ollut hyvin tärkeä seikka. Kyynisesti voisi sanoa, että Zimbabve on nykyään maa, joka ei näytä tavoittelevan taloudellista kasvua. Mutta tuskinpa on loppupelin voittaja.

Kyynikko kirjoitti:

On totta, että nykyään tieteessä vältetään rotu-termiä ihmisryhmistä puhuttaessa. Puhutaan populaatioista, joilla tarkoitetaan tietyllä maantieteellisellä alueella asuvaa valtaväestöä. Sama asia kiertäen.

Kulttuurillinen tai populaation älykkyys ovat minusta outoja käsitteitä. Ymmärtäisin populaation älykkyyden sen jäsenten älykkyyden jakaumana (keskiarvo ja -hajonta) ja puhuisin ennemminkin kulttuurillisesta kehittyneisyydestä.

Suomi oli vielä parisataa vuotta sitten varsin alkukantainen maa. Nyt olemme kärkikastissa monilla mittareilla määritettynä, joten ei se aikatekijä ole niin ratkaiseva.

Kulttuuri, joka ei tavoittele taloudellista kasvua? Taitaa olla aika harvinainen, ehkä jotkut uskonnolliset pienyhteisöt. Ainakin populaation edustajat tavoittelevat valtaa ja taloudellista kasvua; alkeellisessa maatalousyhteisössäkin karjan määrä on ollut hyvin tärkeä seikka. Kyynisesti voisi sanoa, että Zimbabve on nykyään maa, joka ei näytä tavoittelevan taloudellista kasvua. Mutta tuskinpa on loppupelin voittaja.

Lue lisää

Kultuurien älykkyys on yhtä outoa kuin rotujen älykkyyskin. Rotujen älykkyydestä mielellään eräät puhuvat, mutta kuten todettua, se on hyvin ongelmallista. Toisaalta, ryhmien tasalla termi älykkyyskin on aika ymmärrettävää. Jos ryhmä on hyvin organisoitunut ja saa aikaan tuloksia, ryhmä toimii älykkäästi. Ryhmän älykkyys ei liity välttämättä ryhmän jäsenten keskimääräistä älykkyyteen, vaan kehittyneeseen työnjakoon. Jos kaikki ryhmän jäsenet ovat mielestään neroja, mutta kukaan ei osaa johtaa ja saada aikaan toimintaa, ryhmä ei tässä mielessä ole älykäs.

Itse nyt kuvittelisin, että alkuperäiskansojen heimoyhteisöissä ei tähdätä taloudelliseen kasvuun, vaan eloonjääminen lienee tavoitteista tärkein. Kaikki kulttuurit varmaan harrastavat vaihdantaa, mutta sen vaihdannan tarkoituksena on vain yhteisön hyvinvoinnin säilyttäminen. Taloudellinen kasvu ideologiana on aika myöhäistä perua. Kasvun tarkoituksena on ylijäämän tuottaminen, jota voidaan taas käyttää kasvun edellytysten ruokkimiseen. Esim. vanhassa talonpoikaisyhteisössä työtä tehtiin vain se määrä, mitä tarvittiin hengissä pysymiseksi. Nykyään ihmiset tekevät työtä saadakseen mahdollisimman paljon rahaa, jota voi sitten käyttää kulutukseen, myös tavaroihin, joita ei välttämättä tarvitse.

qwertyuiopåasdf kirjoitti:

Kultuurien älykkyys on yhtä outoa kuin rotujen älykkyyskin. Rotujen älykkyydestä mielellään eräät puhuvat, mutta kuten todettua, se on hyvin ongelmallista. Toisaalta, ryhmien tasalla termi älykkyyskin on aika ymmärrettävää. Jos ryhmä on hyvin organisoitunut ja saa aikaan tuloksia, ryhmä toimii älykkäästi. Ryhmän älykkyys ei liity välttämättä ryhmän jäsenten keskimääräistä älykkyyteen, vaan kehittyneeseen työnjakoon. Jos kaikki ryhmän jäsenet ovat mielestään neroja, mutta kukaan ei osaa johtaa ja saada aikaan toimintaa, ryhmä ei tässä mielessä ole älykäs.

Itse nyt kuvittelisin, että alkuperäiskansojen heimoyhteisöissä ei tähdätä taloudelliseen kasvuun, vaan eloonjääminen lienee tavoitteista tärkein. Kaikki kulttuurit varmaan harrastavat vaihdantaa, mutta sen vaihdannan tarkoituksena on vain yhteisön hyvinvoinnin säilyttäminen. Taloudellinen kasvu ideologiana on aika myöhäistä perua. Kasvun tarkoituksena on ylijäämän tuottaminen, jota voidaan taas käyttää kasvun edellytysten ruokkimiseen. Esim. vanhassa talonpoikaisyhteisössä työtä tehtiin vain se määrä, mitä tarvittiin hengissä pysymiseksi. Nykyään ihmiset tekevät työtä saadakseen mahdollisimman paljon rahaa, jota voi sitten käyttää kulutukseen, myös tavaroihin, joita ei välttämättä tarvitse.

Lue lisää

"Esim. vanhassa talonpoikaisyhteisössä työtä tehtiin vain se määrä, mitä tarvittiin hengissä pysymiseksi."

Talonpoikaisyhteisössä syntyneenä esitän eriävän mielipiteen. Kyllähän viljelysten ja karjan lisääminen oli tärkeä tavoite. Tilan koko vaikutti arvostukseen yhteisössä, mutta tärkeämpi vaikutin oli sukupolvenvaihdos. Kun halukkaita maatalousammatin jatkajia oli usein enemmän kuin yksi, tarvittiin lisämaita, jotteivat tilat olisi pirstoutuneet elinkelvottoman pieneksi. Viljelysmaan määrää kylässä ei voinut lisätä tarpeiden mukaan, joten vallalla oli sukujen välinen kilvoittelu, jossa vahvemmat jylläsivät ja heikommat jäivät jalkoihin.

Kyynikko kirjoitti:

"Esim. vanhassa talonpoikaisyhteisössä työtä tehtiin vain se määrä, mitä tarvittiin hengissä pysymiseksi."

Talonpoikaisyhteisössä syntyneenä esitän eriävän mielipiteen. Kyllähän viljelysten ja karjan lisääminen oli tärkeä tavoite. Tilan koko vaikutti arvostukseen yhteisössä, mutta tärkeämpi vaikutin oli sukupolvenvaihdos. Kun halukkaita maatalousammatin jatkajia oli usein enemmän kuin yksi, tarvittiin lisämaita, jotteivat tilat olisi pirstoutuneet elinkelvottoman pieneksi. Viljelysmaan määrää kylässä ei voinut lisätä tarpeiden mukaan, joten vallalla oli sukujen välinen kilvoittelu, jossa vahvemmat jylläsivät ja heikommat jäivät jalkoihin.

Lue lisää

Vallan tavoittelu lienee niitä kaikkein vanhimpia toiminnan motiiveja ihmisellä, samoin tietysti rikkauden. Niin pian kuin maanviljelys keksittiin, alkoi esiintyä maaomaisuuteen liittyen näitä asioita. Olihan maaomaisuus pitkään äänioikeuteenkin liittyvä asia uudella ajalla. Aivan varmasti missä tahansa pienessäkin yhteisössä, heimossa tai ryhmässä kamppaillaan vallasta ja mahdista.

Ehkäpä tässä keskustelussa on kysymys siitä, mitä tarkoittaa taloudellisen kasvun ideologia ja kasvu itseisarvona, myös raha rahan vuoksi ajatus. Kapitalismi syntyi uuden ajan alussa. Suomen metsätalouteen metsien näkeminen taloudellisen hyödyn näkökulmasta alkoi näkyä 1700-luvulla, mutta laajamittaisemmin omistajat alkoivat nähdä metsät rahana vasta 1800-luvun lopulla. Metsä menetti pyhyytensä. Aikaisemmin metsää käytettiin vain välttämättömyyksiin, kuten rakennuspuiden saamiseen jne.

Nykyään maaseudullakin on tapana nähdä luonto taloudellisen hyödyn kautta. Tavoitellaan yhä enemmän ja enemmän hyötyä ja kasvua käyttäen luontoa siihen välineenä. Taloudellisen kasvun ideologia liittyy kaikkeen inhimilliseen toimintaan ja siihen liittyvä hyötyajattelu vaikuttaa vahvasti jopa ihmissuhteisiimme.

Lue tuossa alempana oleva ketju: USAn koulutestit todistavat... Sen mukaan erot rotutaustan mukaan havaitaan keskimäärin "sekaluokilla", joilloin kaikilla on sama koulutus.