Eri "rotujen" älykkyydestä

Keittiöfilosofi

Mustat saavat toistuvasti huonompia tuloksia ÄO-testeissä kuin valkoihoiset. Tätä on selitetty kasvuympäristö- ja kulttuuritekijöillä. Mutta silloin noilla on jo vaikeampi sitä perustella, jos molemmat asuvat samassa maassa - samanlaisessa ympäristössä, esim Amerikan mustat/valkoiset - vertailu.

Mutta jos edelleen väitetään että sielläkin samassa kaupungissa ympäristötekijät vääristävät tulosta, niin onkohan tutkimusta, missä on verattu adoptoituja mustia valkoisiin? Silloin olisi ympäristötekijätkin vakioitu ja olisivat vaemasti vertailukelpoisia.

19

238

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nooh2323

      eiköhän se ole viimekädessä yksilökohtaista. Veikkaan että ilman mitään älyä rapauttavaa ympäristötekijää suurin osa kaikista "roduista" porskuttaa 100 kieppeillä.

      MUTTA täytyy myöntää ettei missään muussa "rodussa" tunnu olevan yhtä "autistisia" ja itsekseen viihtyviä erakkoja kuin valkoisissa. Nämä supernörttinerot ovat kasvaneet kiinni koneisiin ja ovat logiikan mestareita..... Etelänmaalaiset tuntuvat pelkäävän yksinäisyyttä ja mietiskelyä liikkuen valtavissa laumoissa vauvasta vaariin.

      • Löytyy itsekseen viihtyviä myös ja etenkin aasialaisista, erakoitunut guru kuuluu itäiseen kulttuuriin.

        Voisimmeko syyttää neandertalilaisten geeniperintöä? Olivatkohan nedut oikeasti sellaisia syrjäänvetäytyviä hiljaisia pohdiskelijoita, jotka kerääntyivät perheklaaneihin ja pieniin heimoihin oikeastaan vain välttämättömyyden pakosta? Jospa myös ihmisapinoiden kesken oli sellaisia sosiaalisuuseroja kuin apinoissa, esimerkiksi orankin ja bonobon?


    • Virallinen totuus

      on kai, että äly on ainoa ihmisen ominaisuus, jossa ei ole rotujen välisiä eroja. Tästä totuudesta poikkeaminen on rasismia ja vihapuhetta.

      • Kukkahattukammo

        Unohdat, ettei älyllä ole myöskään yksilöiden välisiä eroja ja kaikki mahdolliset poikkeamat keskiarvosta johtuvat vain ympäristön vaikutuksesta.


      • Hakattiiks suo

        Ei ihmisen eroava näkemys saa olla: rasismia ja vihapuhetta...

        Jos tuolla tavoin puikkelehtii maailman läpi on se vähän,
        kun astelis miinakentäl hyppykepil.

        Vai miten miellät Adolf Hitlerin elämäntyön ja ajatusmaailman?
        Toteatko vain, että: Aadolf oli hullu ja rasisti ja murhaaja..
        Tappoi juutalaisia siellä täällä silloin joskus? Se on historiaa ei kiinnosta.

        Myös makuaaisti on samantekevää? kuulo, näkö??
        En usko, että oisit selvinnyt neduna...
        Elämänkatsomukses on aika vihainen.


      • Kukkahattukammo kirjoitti:

        Unohdat, ettei älyllä ole myöskään yksilöiden välisiä eroja ja kaikki mahdolliset poikkeamat keskiarvosta johtuvat vain ympäristön vaikutuksesta.

        Tämän takia peruskoulu olikin niin erinomainen keksintö!


    • blupper.

      Suomalaiset on köyhempiä kuin esim Singapore

      Suomessa paljon valkoisia köyhiä joiden elintaso heikko (n. 500 eur/kk)

      ÄO-testeillä ei pitkälle pötkitä. Ne on joidenkin omanarvontunnon pönkitystä

    • Puheet rotujen välisistä älykkyseroista kannattaa unohtaa niin kauan kuin "älykkyystestit" ovat sellaista soopaa mitä ne ovat.

    • Kyynikko

      Aiheesta on Wikin artikkelissa Rotu ja älykkyys (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu_ja_älykkyys).

      Asia on ymmärrettävästi varsin kiistanalainen. USAssakin on sordiino päällä, koska siellä aasialaisperäinen väestö saa parempia tuloksia kuin valkoinen valtaväestö.

      Kommenttina kekek-kekek'en huomautukseen, negroidit saavat keskimäärin merkitsevästi huonompia tuloksia monenlaisissa testeissä, ei pelkästään kuviopäättelytesteissä, joka on suunniteltu kulttuurista riippumattomaksi.

      Askenasijuutalaiset ovat ilmeisin esimerkki älyllisen geneettisen perimän "jalostumisesta" luonnonvalinnan kautta.

      • Pyknikko nro 2

        Olisi mukava tietää, miten kuviopäättelytestit voivat olla kulttuurista riippumattomia. Ajatellaanpa vaikka mutkikkaisiin kirjaimerkkeihin tottunutta kiinalaista ja jotakin yksilöä intiaaniheimosta, jolla ei ole lainkaan kirjoitettua kieltä ja jonka elämä on kokonaan metsästyksen ja keräilyn varassa.

        Täytyy olla melkoisen ihme testi, että se kohtelee näitä kahta täysin tasavertaisesti.


    • qwertyuiopåasdf

      Mistä älykkyydestä nyt keskustellaan? Matemaattisesta, luonnontieteellisestä, sosiaalisesta, psyykkisestä, kineettisestä... Jos puhutaan rotujen välisistä älykkyyseroista, niitä ei ole kahdesta syystä: a) tiede ei tunnusta rotujen olemassaoloa ja b) tiede ei ole päässyt yksimielisyyteen siitä, mitä älykkyys tarkoittaa.

      Luonnontiede voisi sanoa jotakin seuraavanlaista älykkyydestä ja populaatiosta: populaatio on älykäs, kun se toimii tarkoituksenmukaisesti ja sopeutuu ympäristöönsä. Yksilö taas toimii tietyssä populaatiossa enemmän tai vähemmän älykkäästi. Jos otamme tietyn alkuasukasheimon ja kysymme, ovatko nämä heimon jäsenet (keskimäärin) älykkäitä, kysymme vain, onko heimo sopeutunut ympäristöönsä tarpeeksi hyvin.

      Kulttuurisesti voimme toki puhua älykkyydestä, mutta yksi aivan pieni sudenkuoppa siinäkin on: me länsimailla käytämme monien meitä edeltävien kulttuurien saavutuksia hyväksemme. Niissä kulttuureissa, joihin tuo sivistys ei ollut aiemmin ehtinyt, vallitsevat toisenlaiset tavat: ne olivat aika lailla omillaan pitkän aikaa. Toisaalta, jos tietty kulttuuri ei tavoittele taloudellista kasvua sen ylinpänä ohjeenaan, onko tuo kulttuuri tyhmä? Vai kuuluuko se loppupeleissä voittajiin?

      • Kyynikko

        On totta, että nykyään tieteessä vältetään rotu-termiä ihmisryhmistä puhuttaessa. Puhutaan populaatioista, joilla tarkoitetaan tietyllä maantieteellisellä alueella asuvaa valtaväestöä. Sama asia kiertäen.

        Kulttuurillinen tai populaation älykkyys ovat minusta outoja käsitteitä. Ymmärtäisin populaation älykkyyden sen jäsenten älykkyyden jakaumana (keskiarvo ja -hajonta) ja puhuisin ennemminkin kulttuurillisesta kehittyneisyydestä.

        Suomi oli vielä parisataa vuotta sitten varsin alkukantainen maa. Nyt olemme kärkikastissa monilla mittareilla määritettynä, joten ei se aikatekijä ole niin ratkaiseva.

        Kulttuuri, joka ei tavoittele taloudellista kasvua? Taitaa olla aika harvinainen, ehkä jotkut uskonnolliset pienyhteisöt. Ainakin populaation edustajat tavoittelevat valtaa ja taloudellista kasvua; alkeellisessa maatalousyhteisössäkin karjan määrä on ollut hyvin tärkeä seikka. Kyynisesti voisi sanoa, että Zimbabve on nykyään maa, joka ei näytä tavoittelevan taloudellista kasvua. Mutta tuskinpa on loppupelin voittaja.


      • qwertyuiopåasdf
        Kyynikko kirjoitti:

        On totta, että nykyään tieteessä vältetään rotu-termiä ihmisryhmistä puhuttaessa. Puhutaan populaatioista, joilla tarkoitetaan tietyllä maantieteellisellä alueella asuvaa valtaväestöä. Sama asia kiertäen.

        Kulttuurillinen tai populaation älykkyys ovat minusta outoja käsitteitä. Ymmärtäisin populaation älykkyyden sen jäsenten älykkyyden jakaumana (keskiarvo ja -hajonta) ja puhuisin ennemminkin kulttuurillisesta kehittyneisyydestä.

        Suomi oli vielä parisataa vuotta sitten varsin alkukantainen maa. Nyt olemme kärkikastissa monilla mittareilla määritettynä, joten ei se aikatekijä ole niin ratkaiseva.

        Kulttuuri, joka ei tavoittele taloudellista kasvua? Taitaa olla aika harvinainen, ehkä jotkut uskonnolliset pienyhteisöt. Ainakin populaation edustajat tavoittelevat valtaa ja taloudellista kasvua; alkeellisessa maatalousyhteisössäkin karjan määrä on ollut hyvin tärkeä seikka. Kyynisesti voisi sanoa, että Zimbabve on nykyään maa, joka ei näytä tavoittelevan taloudellista kasvua. Mutta tuskinpa on loppupelin voittaja.

        Kultuurien älykkyys on yhtä outoa kuin rotujen älykkyyskin. Rotujen älykkyydestä mielellään eräät puhuvat, mutta kuten todettua, se on hyvin ongelmallista. Toisaalta, ryhmien tasalla termi älykkyyskin on aika ymmärrettävää. Jos ryhmä on hyvin organisoitunut ja saa aikaan tuloksia, ryhmä toimii älykkäästi. Ryhmän älykkyys ei liity välttämättä ryhmän jäsenten keskimääräistä älykkyyteen, vaan kehittyneeseen työnjakoon. Jos kaikki ryhmän jäsenet ovat mielestään neroja, mutta kukaan ei osaa johtaa ja saada aikaan toimintaa, ryhmä ei tässä mielessä ole älykäs.

        Itse nyt kuvittelisin, että alkuperäiskansojen heimoyhteisöissä ei tähdätä taloudelliseen kasvuun, vaan eloonjääminen lienee tavoitteista tärkein. Kaikki kulttuurit varmaan harrastavat vaihdantaa, mutta sen vaihdannan tarkoituksena on vain yhteisön hyvinvoinnin säilyttäminen. Taloudellinen kasvu ideologiana on aika myöhäistä perua. Kasvun tarkoituksena on ylijäämän tuottaminen, jota voidaan taas käyttää kasvun edellytysten ruokkimiseen. Esim. vanhassa talonpoikaisyhteisössä työtä tehtiin vain se määrä, mitä tarvittiin hengissä pysymiseksi. Nykyään ihmiset tekevät työtä saadakseen mahdollisimman paljon rahaa, jota voi sitten käyttää kulutukseen, myös tavaroihin, joita ei välttämättä tarvitse.


      • Kyynikko
        qwertyuiopåasdf kirjoitti:

        Kultuurien älykkyys on yhtä outoa kuin rotujen älykkyyskin. Rotujen älykkyydestä mielellään eräät puhuvat, mutta kuten todettua, se on hyvin ongelmallista. Toisaalta, ryhmien tasalla termi älykkyyskin on aika ymmärrettävää. Jos ryhmä on hyvin organisoitunut ja saa aikaan tuloksia, ryhmä toimii älykkäästi. Ryhmän älykkyys ei liity välttämättä ryhmän jäsenten keskimääräistä älykkyyteen, vaan kehittyneeseen työnjakoon. Jos kaikki ryhmän jäsenet ovat mielestään neroja, mutta kukaan ei osaa johtaa ja saada aikaan toimintaa, ryhmä ei tässä mielessä ole älykäs.

        Itse nyt kuvittelisin, että alkuperäiskansojen heimoyhteisöissä ei tähdätä taloudelliseen kasvuun, vaan eloonjääminen lienee tavoitteista tärkein. Kaikki kulttuurit varmaan harrastavat vaihdantaa, mutta sen vaihdannan tarkoituksena on vain yhteisön hyvinvoinnin säilyttäminen. Taloudellinen kasvu ideologiana on aika myöhäistä perua. Kasvun tarkoituksena on ylijäämän tuottaminen, jota voidaan taas käyttää kasvun edellytysten ruokkimiseen. Esim. vanhassa talonpoikaisyhteisössä työtä tehtiin vain se määrä, mitä tarvittiin hengissä pysymiseksi. Nykyään ihmiset tekevät työtä saadakseen mahdollisimman paljon rahaa, jota voi sitten käyttää kulutukseen, myös tavaroihin, joita ei välttämättä tarvitse.

        "Esim. vanhassa talonpoikaisyhteisössä työtä tehtiin vain se määrä, mitä tarvittiin hengissä pysymiseksi."

        Talonpoikaisyhteisössä syntyneenä esitän eriävän mielipiteen. Kyllähän viljelysten ja karjan lisääminen oli tärkeä tavoite. Tilan koko vaikutti arvostukseen yhteisössä, mutta tärkeämpi vaikutin oli sukupolvenvaihdos. Kun halukkaita maatalousammatin jatkajia oli usein enemmän kuin yksi, tarvittiin lisämaita, jotteivat tilat olisi pirstoutuneet elinkelvottoman pieneksi. Viljelysmaan määrää kylässä ei voinut lisätä tarpeiden mukaan, joten vallalla oli sukujen välinen kilvoittelu, jossa vahvemmat jylläsivät ja heikommat jäivät jalkoihin.


      • qwertyuiopåasdf
        Kyynikko kirjoitti:

        "Esim. vanhassa talonpoikaisyhteisössä työtä tehtiin vain se määrä, mitä tarvittiin hengissä pysymiseksi."

        Talonpoikaisyhteisössä syntyneenä esitän eriävän mielipiteen. Kyllähän viljelysten ja karjan lisääminen oli tärkeä tavoite. Tilan koko vaikutti arvostukseen yhteisössä, mutta tärkeämpi vaikutin oli sukupolvenvaihdos. Kun halukkaita maatalousammatin jatkajia oli usein enemmän kuin yksi, tarvittiin lisämaita, jotteivat tilat olisi pirstoutuneet elinkelvottoman pieneksi. Viljelysmaan määrää kylässä ei voinut lisätä tarpeiden mukaan, joten vallalla oli sukujen välinen kilvoittelu, jossa vahvemmat jylläsivät ja heikommat jäivät jalkoihin.

        Vallan tavoittelu lienee niitä kaikkein vanhimpia toiminnan motiiveja ihmisellä, samoin tietysti rikkauden. Niin pian kuin maanviljelys keksittiin, alkoi esiintyä maaomaisuuteen liittyen näitä asioita. Olihan maaomaisuus pitkään äänioikeuteenkin liittyvä asia uudella ajalla. Aivan varmasti missä tahansa pienessäkin yhteisössä, heimossa tai ryhmässä kamppaillaan vallasta ja mahdista.

        Ehkäpä tässä keskustelussa on kysymys siitä, mitä tarkoittaa taloudellisen kasvun ideologia ja kasvu itseisarvona, myös raha rahan vuoksi ajatus. Kapitalismi syntyi uuden ajan alussa. Suomen metsätalouteen metsien näkeminen taloudellisen hyödyn näkökulmasta alkoi näkyä 1700-luvulla, mutta laajamittaisemmin omistajat alkoivat nähdä metsät rahana vasta 1800-luvun lopulla. Metsä menetti pyhyytensä. Aikaisemmin metsää käytettiin vain välttämättömyyksiin, kuten rakennuspuiden saamiseen jne.

        Nykyään maaseudullakin on tapana nähdä luonto taloudellisen hyödyn kautta. Tavoitellaan yhä enemmän ja enemmän hyötyä ja kasvua käyttäen luontoa siihen välineenä. Taloudellisen kasvun ideologia liittyy kaikkeen inhimilliseen toimintaan ja siihen liittyvä hyötyajattelu vaikuttaa vahvasti jopa ihmissuhteisiimme.


    • Kyynikko

      Vielä termistä alykkyys. Suomen ja englannin kielessä on useita sanoja, jotka kuvaavat ihmisen paremmuutta henkisten kykyjen aluella (viisaus, etevyys, taitavuus, järkevyys, nokkeluus, nerokkuus...). Sana älykkyys (intelligence) alkoi kai saada lisäbonusta noin sata vuotta sitten, kun alettiin mitata ihmisen älykkyysosamäärää kognitiivisten taitojen alueella. Varmaankin tämän bonuksen takia pyrkimyksenä on ollut laajentaa sanan älykkyys käyttöä alueille, jotka eivät sisältyneet termin alkuperäiseen määrittelyyn äo-määrityksissä. Sosiaalisen taitavuuden asemesta pyritään puhumaan sosiaalisesta älykkyydestä, tunteiden tulkintakyvyn asemesta tunneälystä...ja tuossa edellä jopa kulttuurillisesta älykkyydestä.

      • Kyynikko

        Lue tuossa alempana oleva ketju: USAn koulutestit todistavat... Sen mukaan erot rotutaustan mukaan havaitaan keskimäärin "sekaluokilla", joilloin kaikilla on sama koulutus.


    • verinenhaarukka

      Tässä on aiheeseen paneutuva dokumentti, olkaatten hyvä

      http://areena.yle.fi/tv/1014828

      Doku on katsottavissa vielä 28 päivää. Itse ketjua vielä lukematta kerron, että muistaakseni dokussa tultiin siihen tulokseen, että nykyisenkaltaiset älykkyystestit (IQ) mittaavat lähinnä nykyaikaan sopeutumista, ja että erot älykkyystesteissä johtuvat lähinnä kulttuurillisista ja sosioekonomisista syistä.

      Tutkija puhui kogniitivisesta vallankumouksesta ja "tieteen laseista", joiden läpi katsomme maailmaa. Älykkyystestien tulokset ovat kasvaneet tasaisesti vuosittain, mikä johtuu maailmaan "tieteistymisestä" (en löydä parempaakaan sanaa...) eli mm. siitä, että olemme yhä etenevissä määrin tekemisissä teknologian kanssa ja nykymaailma vaatii kehittyneempia kognitiivisia taitoja.

      Jäi vähän sellainen tunne koko ohjelmasta, että siinä pyrittiin juuri tuollaiseen mahdollisimman ei-rasistiseen johtopäätökseen ja lopputulos oli kiva kaikkia kohtaan, mutta vähän hajuton ja mauton. Täytynee perehtyä asiaan itse lisää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1967
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      959
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      866
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      260
      740
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      726
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      709
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      680
    8. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      79
      665
    9. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      659
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      205
      652
    Aihe