Tuohon juuri menneeseen aikaan on kuulunut lintujen pesiminen.
Olen ollut huomaavinani, että tuohon erilaiseen tekemiseen on tälläkin palstalla kompastuttu.
Lintu pesii, mutta ihminen pesee, kummatkin ovat kuitenkin pesijöitä jos asia yhdellä sanalla halutaan ilmaista.
Kun tunnen oloni ikäänkuin vinksahtaneeksi tuota pohtiessani, niin annan osaavampien ratkaista asia.
Olen ollut huomaavinani, että tuohon erilaiseen tekemiseen on tälläkin palstalla kompastuttu.
Lintu pesii, mutta ihminen pesee, kummatkin ovat kuitenkin pesijöitä jos asia yhdellä sanalla halutaan ilmaista.
Kun tunnen oloni ikäänkuin vinksahtaneeksi tuota pohtiessani, niin annan osaavampien ratkaista asia.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei taida olla sen viisaampia tällä palstalla.
Jaa' mitenkäs nyt sellaiseen voisi juuttua?
Pesä sanastahan juontuu lintujen pesiminen, tekevät pesää,..
Pesu taas puhdistautumiseen liittyvä,.. toisaalta voi johdatella moneen eri yhteyteteen tuota sanaa.
Pesue, on taas poikasia kuvaava lajista riippumatta
Pesii, voidaan käsittää viipymisellä, niin pesä, - voi olla myös symbolinen sana urheilussa maalikin on tavallaan pesä, on pesäpallokin mm,..
Taitaa olla niin tärkeä tuo pesä, että sen perusmuodosta juontuu moneen,..mutta en nyt viivy yhden sanan varassa pidempään,. t. tex
tuon rööleinin ketjut täynnä.
Tuli tuolla mieleeni, ettei pesä sana ole ainoastaan suomenkielessä
perusmuoto, ajattele miten myös rotsin kielessä sana
bo till ex. fågelbo
bosatt
bonde
stadin murrekin sanoo maalaisista landebugi budjata, jossa tuo u:n &
o:n käyttö on hieman hankalaa, aakkosissa kun ei meillä ole niin å:ta
kuin lausuessa u-o: kin hieman vivahde-eroja!
Tuot mietin kun monta muijaa pesee nii onko kyse pesueesta
Jospa minä jatkan, tex hyvin alusti. Mukavahan on hetkeksi juuttua sanoja mutustamaan. Kun uhoillaan, sanotaan , että "täältä pesee", eli pestessä raavitaan kilpakumppanilta pintakerrosta syvemmältäkin. Rahanpesulla on hyvinkin ikävä kaiku, selänpesulla taas oikein mukava.
Mahtaako perusmuodoilla pesu ja pesä olla mitään yhteistä...saattaa löytyä kun tarpeeksi kauas mennään semantiikassa.
Pyykki tarkoittaa pestäviä vaatteita ja rajakiveä. Ennenhän vaatteet pestiin hakkaamalla kartulla vaatteita rantakiviä vasten. Astioiden pesu on tiskaamista , ja siinähän ruotsin laina disk viittaa pesupaikkaan. Kuvakielikin muuttuu, ennen puhuttiin pyykkilautavatsasta, nyt sixpackistä.
Hengellisessä merkityksessä puhutaan pesosta, mutta eipä varmaan ole peso-valuutta samaa alkuperää, se tarkoittaa painoa.
Täällä satelee, onhan nyt Johannes Kastajan päivä...ja kirkastuvan näyttää. Aaton sää oli kuin morsian, eilen alkoi sataa ja tuulla , tultiin illaksi maihin.
olishan oma selän pesijä kiva , mulla vaan pitkävartinen harja.
Pesän pesu se vasta kivaa oliskin. ;))
Kiitos pitkästä kommentistasi ja aiheessa pysymisestä.
Hiukan ihmettelen, ettei kukaan edes mainitse tuosta samannimisestä tekijästä, pesijä.
Jos vaikka Kukkahame pesee pyykkiään on hän pesijä, mutta niin on hänen pihallaan olevassa laulupuussa pesivä lintukin.
Ruuneperi..lle
Nyt hiukan kiusottelen kun sanoit että olen pesijä, jospa olisinkin pyykkäri.
Onhan vuosien takaa kaunis laulukin pyykkäristä,
"Kaunis pyykkäri virran rannan" , no kyllä se pesijäkin käy siinä mielessä mitä Ruuneperi tarkoitti :-DD!
Päästinpä perille.
Olithan siis siinä tehtävässäsi pyykinpesijä eli pesijä. Kotipihasi puita en tiennyt vaikka olisin tietysti voinut arvata, koivuja.
Linnunlaulupuu on kuitenkin yleisin!
ai siis PESÄN pesu, rakkaalla lapsella onki monta nimeä. Onhan se söpö pehmeä pesä ja sellainen lintukin on kuin kolopesijä. Ei kai pesu ja pesä samaa alkujuurta ole. Kun lika oikein pesii käsiin, se ei pesussakaan tahdo lähtee.
ei kun aivopesu
on käellä ja satiaisella ??
Minä olin 20 vuotta pesijä. Sairaalan pyykkitupa tuli tutuksi. Ja ammattinimike oli pesijä.
pesijä siis pesi 20 vuotta pyykkituvassa ja räystäspääsky pesi pesutuvan räytäällä.
Saihan Ruuneperi hyvän aiheen meidän tinttien pesimisestä. Noin ne jutut poikii mukavasti yhden sanan puitteissa, kun vain sellainen jyvä osuu silmään. Satuin kertomaan noista meidän PESIJÖISTÄ, jotka ovat jo lähteneet maailmalle uusia maisemia etsimään.
Iloinen linnulaulu oli vastassani, kun kukkia menin poimimaan niityltä. Märkäähän tuo oli, mutta monenlaista yrttiä löytyi kotiin vietäväksi.
Lienevät jo kaikki pesijät saaneet nuo jälkeläisensä ulos, sellainen sirkutusten sekamelska pensastosta kuului.
Lapsuudestani muistan kaupunkimme pyykkituvan, jossa pyykkärit pesivät kaupunkilaisten pyykkejä. Valtava höyry oli tuvassa ja lipeän haju oli mahtava.
Puheensorina täytti höyryisen pyykkituvan, mammat kun samalla laittoivat kaupungin asioita järjestykseen.
Ovat ajat muuttuneet, tuskin enää sellaisia tupia löytyy.