Nukutuksesta herääminen

Yleensä herääminen tapahtuu jo leikkaussalissa. Olit ehkä loppuvaiheessa niin kevyessä nukutuksessa että heräsit jo siihen kun hengityskone sammutettiin eikä hengitysputkea ehditty vielä poistaa. Leikkaussalista viedään aika tokkurassa heräämöön, joten siitä jää harvoin muistikuvia ja ensimmäiset kunnolliset muistikuvat tulee vasta heräämössä kun herätellään aktiivisesti. Olen ollut vajaan kymmenen vuoden aikana usein nukutettuna ja noin se on mennyt. Tukehtumisen tunnetta ei ole ollut koskaan, mutta minun ominaisuuteni on voimakas paleleminen herätessä.

Sinut taidettiin nukuttaa ns. larynx-maskin avulla ja se poistetaan usein vasta heräämössä, kun ihminen tulee valveille. Jotkut antavat potilaiden poistaa itsekin putken suustaan. Kyllähän se vähän omituiselta voi tuntua, mutta sen läpi pystyy hengittämään, kun se on juuri sitä varten suunniteltu, samaten tietysti varsinaisen intubaatioputkenkin läpi. Heräämisvaiheessa ovat kuitenkin pään palikat vielä sen verran sekaisin, että ei tiedä mistä on kyse, joten voi hetkeksi tulla paniikkitunnelma, mutta ei hätää, sen vuoksi siinä on ihmiset ja pelit ja vehkeet, että henki säilyy, kuten sinullekin kävi.

Eikö tuosta hengitysputkesta, sen laittamisesta ja poisottamisesta tule oksennusrefleksiä? Vai laitetaanko se sitten vasta kun potilas on nukahtanut, ja otetaan pois ennenkuin herää?

Ei onneksi ikäviä kokemuksia. Nukahdin ensimmäiseen hengenvetoon maskista, muistan vaan hajun, ei ehtinyt laskeskella mitään.

Heräsin jo leikkaussalissa. Räväytin silmät auki ja olin heti aika skarppina. Tiesin missä olen, vaikka en edes nähnyt kunnolla kun ei ollut silmälaseja. Myöhemmin kotona tunsin, että kurkku oli vähän kipeä ja raavitun oloinen.

ittellä on eka nukutus edessä maanantaina(9,7) ja pirullinen jännitys varmaan tulee kun menee leikkaus saliin ja se herätyskin saattaa mietityttää pikkasen jos edes herää enää

Minulla oli samankaltainen tunne vajaa viikko sitten, kaavinnan jälkeen. Olin vuotanut yhteensä 3,5 litraa verta! Vajaa litran vuosin vielä leikkaussalissa. Heräsin siihen, kun anestesia-hoitajat vetivät putken pois ja pyysivät mua samalla heräämään. Olin vielä salissa!! "Herääppä, lähetään viemään sua heräämöön" Jälkeenpäin ihmettelin moista...(On nimittäin nukutettu monet kerrat..) Olinko niin huonossa kunnossa, että niiden täytyi tarkistaa tilanne, ennen kun siirtävät salista pois??? :( Hirvitti jälkeenpäin! Elämänlankani oli kyllä katketa vuodon määrään ja alas tippuneeseen verenpaineeseen! Olen kiitollinen, että olen vielä tässä!

Edelliseen tarkennus...vuosin ensi 2,5 litraa ja salissa vielä litran...eli yhteensä 3,5 litraa. En siis 4,5 litraa!

Minut on nukutettu kolme kertaa lapsena akillesjänne leikkauksen takia. Nukutuksesta heräsin heräämössä ja muistan sen että oli kylmä ja kurkkukipeä. Nyt aikuisena ei ole tarvinnut leikkaukseen mennä. Viimeksi minua on leikattu kun oli 9-vuotias. Ja Nukutuslääkäri täti oli mun äidin serkku. Ja ennen leikkausta mulle annettiin rauhoittava esilääke ja laitettiin emla puudutetta kämmenselkien päälle ettei se kanyylin laitto sattuisi. Varmasti oli inhottava tunne kun letku otettu pois kurkusta. Äiti sai tulla mukaan leikkaussaliin nukutukseen asti.

Täältä sain tietoa ja avun pelkooni www.anestesialaakarit.fi

Minun leikkaukseni meni näin: menin kävellen leikkuriin, asetuin pöydälle, hoitajat asettivat ekg-lätkät, verenpainemittarin ja iv-kanyylin. Sain anestesia-aineet i.v. ja hengittelin happea maskista. Nukahdin parissa sekunnissa. Nukkuessani vasemman käden radiuksen murtuma levytettiin pitkällä acu loc -levyllä.
Seuraava muistikuva on, kun alan heräillä heräämössä. Aivan järjettömät tuskat leikatussa kädessä, mielettömän kylmä ja happea hieman hankala saada (maski naamalla). Muistan kun en jaksanut edes sanoa mitään, kyyneleet vain valuivat kivun vuoksi, tärisin kylmyyttäni ja taisinpa siinä voihkia pahaa oloani. Onneksi valppaat heräämöhoitsut laittoivat kipulääkettä useaan kertaan ja sain jonkinlaisen lämmityspuhaltimen peiton alle. :) Happikin alkoi kulkea, kun jaksoin ottaa maskin kasvoilta. Siitä sitten olo parani vähitellen... :)

Minulla on joka nukutuksesta (4 kpl) paha hengenahdistuskokemus. En voi edes kirjoittaa niistä kuin lyhyesti - haukoin ilmaa pitkään, keuhkot ikään kuin eivät lähteneet toimimaan En mene nukutettavaksi uudelleen kuin aseella uhaten tai muuten henkeä varmasti uhkaavassa tilanteessa.

Olen kokenut monta nukutusta ja heräämistä. Kokemus vaihtelee riippuen nukutuksesta ja leikkauksesta.

Tavallisesti hengityskoneesta irrotetaan jo leikkaussalissa. Jos herääminen on silloin jo pitkällä, irrottaminen tuntuu epämiellyttävältä. On minut myös viety pitkän leikkauksen jälkeen hengityskoneen kanssa teho-osastolle, missä pidettiin nukutuksessa vielä tuntikausia leikkauksen jälkeen. Herättely ja hengityskoneesta vierottaminen alkoi vasta tunteja leikkauksen jälkeen. Itse irrottamista en muista yhtään.