Jo Vain ei suostu vastamaan tai keskustelemaan mistään provostaan..
1. Miksi päättäjäjät eivät lopeta MYEL-eläkkeitä.
2. Paljonko on ulkomaisen alkutuotannon osuus suomalaisten syömästä ruuasta.
3. Miten veronmaksat häviävät rahallisti jos vehnää syöttää rehuksi.
4. Missä viljelijän ahneus ilmenee.
5. Missä viljelijän ammattitaidottomuus ilmenee.
6, Kuinka kauan kesää että Skyfarm kasvihuoneet joissa kasvatetaan viljaa maksavat itsensä ja suuriko on säästö verrattuna perinteiseen viljanviljelyyn hehtaarilta.
7. Mitä negatiivista maidon tuottajahinnassa on ?
8. Mikä todistaa Suomalaisen maidon huolaatuiseksi..
9. Miksi kansallistatukea ei poisteta.
10 Miksi väität tuontiruokaa edullisemmaksi kuin kotimaista.
1. Miksi päättäjäjät eivät lopeta MYEL-eläkkeitä.
2. Paljonko on ulkomaisen alkutuotannon osuus suomalaisten syömästä ruuasta.
3. Miten veronmaksat häviävät rahallisti jos vehnää syöttää rehuksi.
4. Missä viljelijän ahneus ilmenee.
5. Missä viljelijän ammattitaidottomuus ilmenee.
6, Kuinka kauan kesää että Skyfarm kasvihuoneet joissa kasvatetaan viljaa maksavat itsensä ja suuriko on säästö verrattuna perinteiseen viljanviljelyyn hehtaarilta.
7. Mitä negatiivista maidon tuottajahinnassa on ?
8. Mikä todistaa Suomalaisen maidon huolaatuiseksi..
9. Miksi kansallistatukea ei poisteta.
10 Miksi väität tuontiruokaa edullisemmaksi kuin kotimaista.
Vastaukset 91
Vanhimmat
junttieinariahan pitää tukea mukayrittäjäeläkkeellä...
itse eläkkeensä, duunarin eläkkeen maksaa työnantaja..
Ah, olempa minä jalo, maksan miesten eläkkeet, lomarahat ja kaikki...
Mut miehet ne vasta jaloja on kun juoksee niskalimassa minulle
RAHAA...
Maatalousyrittäjien eläkkeistä valtio rahoittaa suurimman osan, koska eläkkeensaajia on yli kaksinkertainen määrä työikäisiin maatalousyrittäjiin nähden ja koska vakuutusmaksutulot ovat pienet. Vuonna 2011 MYEL:n mukainen vakuutusmaksutulo oli noin 160 miljoonaa euroa. Eläkemeno oli kuitenkin moninkertainen, 776 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 valtion osuus oli 79 prosenttia MYEL:n mukaisesta eläkemenosta.
totta kai maksat et kai ilmaiseksi meinaa keppanaa nuttia..
Palkansaajat maksavat eläkevakuutusmaksua keskimäärin viisi prosenttia palkastaan. Kolme neljäsosaa palkansaajien eläkemaksusta maksaa työnantaja. Viljelijät maksavat vakuutusmaksua keskimäärin 11 prosenttia yrittäjätulostaan, siis tuplasti palkansaajiin nähden.
Tällä hetkellä viljelijöiden alkavat vanhuuseläkkeet ovat keskimäärin 750 euroa kuukaudessa, kun palkansaajien keskimääräinen eläke on 1300 euroa kuukaudessa. Suuria syitä viljelijöiden eläkejärjestelmän kadehtimiseen ei siten ole.
mene sinä kijua killittävä rattijuoppo omettaan odottamaan tuki postitusta...
todenpuhuja.
Valtio rahoittaa suurimman osan maatalousyrittäjien eläkkeistä
Maatalousyrittäjien MYEL-vakuutusmaksu määräytyy keskimääräisen TyEL-maksun perusteella kuten YEL-vakuutusmaksu. Maksu on kuitenkin työtulojen mukaan porrastettu. Maatalousyrittäjien työtulot ovat suhteellisen matalat, minkä vuoksi he maksavat huomattavasti pienempiä vakuutusmaksuja kuin muut yrittäjät. Vuonna 2012 keskimääräinen MYEL-maksuprosentti on noin 11,8 ja apurahansaajien maksuprosentti noin 11,2.
oikea yrittäjä maksaa 23% , siis tuplat tukijussiin verrattuna, tottapuhuen palkansaajat maksaa senkin ja omansa täysimääräisesti...
Junttieinarilla on pieni eläke kun se ei henno maksaa itselleen eläkettä vaikka sitä siinä puolella autetaan...
Viljelijät maksaa n 24 prosenttia tuloistaan eläkemaksua ja se riittää mainiosti, palkansaajat on kätevästi ulkoistanut eläkemaksunsa mm viljelijän maksettavaksi viljelijän tuotantopanoksiin..
Palkansaajat maksavat eläkevakuutusmaksua keskimäärin viisi prosenttia palkastaan. Kolme neljäsosaa palkansaajien eläkemaksusta maksaa työnantaja. Viljelijät maksavat vakuutusmaksua keskimäärin 11 prosenttia yrittäjätulostaan, siis tuplasti palkansaajiin nähden.
Tällä hetkellä viljelijöiden alkavat vanhuuseläkkeet ovat keskimäärin 750 euroa kuukaudessa, kun palkansaajien keskimääräinen eläke on 1300 euroa kuukaudessa. Suuria syitä viljelijöiden eläkejärjestelmän kadehtimiseen ei siten ole.
kyllä sossun pitäisi auki olla, vai onko heitetty pihalle heh heh..
ometassa odotetaan...
odotetaan, vai eikö nekään enää anna...
Maataloustulo on noin 800 miljoonaa, matalousyrittäjät maksavat eläkemaksuja
180 miljoonaa, eli 800:sta 180 on 22,4%, joka on siis maatalousyrittäjin maksama elekemaksuprosentti tuloista. Lähteet alla.
http://www.mela.fi/Tietoa-Melasta/Esittely/Mela-lukuina
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustu
Eikö teillä ole omaa keskustelupalstaa esim. sossun tai AA-kerhon järjestämää,ettei tarttis täällä norkkua.,,,,,,,,,,,,,,,,
eikö, no kai sun sit pitää sit vaan ryypätä, mut älä lähde ajelemaan, saattaa iltahämärässä nurkantakaa koivuhalko kasvoihin heilahtaa...
jankuta,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
vika...
MYEL-vakuutusmaksun määrä
Maksuprosentti riippuu iästä ja MYEL-työtulon määrästä. Vuonna 2012 alle 53-vuotiaiden vakuutusmaksu alle 24 893,37 euron työtulosta on 11,0250 prosenttia. Vakuutusmaksu nousee liukuvasti 24 893,37 ja 39 118,22 euron väliseltä osalta. 39 118,22 euron työtulon ylittävältä osalta maksu on 22,50 prosenttia. 53 vuotta täyttäneiltä peritään korkeampaa vakuutusmaksua suuremmasta eläkekarttumasta johtuen. Heillä vastaavat prosenttiluvut ovat 11,6865 ja 23,85.
maksuprosentti menee LASKENNALLISESTA tulosta ei todellisista ja tämä nostaa viljelijöiden maksaman prosentin miltei 25 prosenttiin todellisista tuloistaan..
-
-
-
-
-
-
-
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
----
---
---
----
----
----
-----
----
----
Olisi korkea aika lainsäätäjien herätä ja
ryhtyä purkamaan omaan mahdottomuuteensa
tukehtuva MyEL. Samalla olisi lakkautettava
MyELia hallinoiva vakuutusyhtiö MELA.
Tuskin koskaan tämä MyEL on kyennyt toimimaan
kuten työeläkelain kuuluisi toimia eli tulla
toimeen omillaan ja kyetä maksamaan eläkeläisille
eläke. Ennemmin kuin työeläke MyEL
onkin sosiaaliturvaa, ja kun niin on herää
kysymys, eikö olisi oikeudenmukaista ja
tasa-arvoista siirtää MyEL-vakuutetut
kansaneläkkeen piiriin. Tästä siirrosta
tietysti seuraisi, että maanviljelijöillä
ei olisi velvoitetta työeläkemaksuun. Tosin
tähänkin asti heidän maksamisellaan on ollut vain
vähän jos ollenkaan merkitystä.
Vuosittain maksetaan valtion budjetista, sosiaali-
ja terveysministeriön momentilta liki
700 milj. € maanviljelijäin eläkekorvauksia
eli v. 2011 jopa 79 %.
Summa on suuri ja kasvamaan päin.
Maanviljelijäin ammattitaidottomuus
todentuu pelkästään sillä tiedolla, että
maatalouden myyntituotot ovat alle 2.400 M€,
mutta hankinnat yli 2.700 M€.
Ei tuollaista sohlaamista voi katsoa
liiketoiminnaksi. Intiaanien lasihelmi-
business'kin on tuottavampaa kuin suomalainen
raskaasti tuettu ja tehoton maataloustuotanto.
taas itsensä ei ruokaa voi ilman tuotantopanoksia tuottaa, tyhmä mikä tyhmä.
että myös vaikka poliisien eläkkeet voi lopettaa niin tulisi iso säästö no hullun puheita nuo on muutenkin..
http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/tuonti_vienti/Tuonti_Tuoteryhmittain.pdf
Ulkomailta tuodun alkutuotannon arvo oli
v. 2011 yli 1.110 M€.
Kokonaistuonnista alkutuonnin osuus
oli 28,1 % ja jakautui seuraavasti:
- Raakasokeri 1,7 %
- Öljysiemenet 2,0 %
- Muut 2,5 %
- Tuore kala 3,9 %
- Vihannekset 4,2 %
- Raakakahvi 6,8 %
- Hedelmät 7,0 %
Suomalaisen päivittäistavarakaupan arvo
on vuodessa luokkaa 15.000 M€. Ulkomailta
tuodun alkutuotannon arvo on siitä hieman
yli seitsemän (7) prosenttia. Kotimaista
alkutuotantoa on ruuassamme 1.500 M€ arvosta
eli n. 10 %.
On huomattava, että elintarvikkeiden tuonti kasvoi
viime vuonna jo reippaaseen 3.400 M€. (Luvussa
ei ole mukana alkoholin tuonti). Yhteensä ulkoatuotu
ruoka muodostaa siis jo 23 % siivun. Kotimaisen
alkutuotannos osuus laskenee jo kuluvana vuonna
alle 10 %.
Veronmaksajien tappiota ei voi katsoa
vähätellen johtuvaksi pelkästään rehuvehnän
viljelemisestä maksetuista tukiaisista.
Kyllä tappioksi - ja raskaaksi tappioksi onkin -
lasketta koko yli 2.000 M€ yltävä maataloustuki, ja
vielä yli 214 M€ yltävä maanviljeijäin lomaraha.
Kun tuolla yli 2.214 M€ summalla saadaan
tuotantoa ruokapöytiin vain 1.500 M€ edestä,
niin mistä tuossa yhtälössä löytyy vastikkeellisuus.
EI MISSÄÄN, sanon minä.
MTT:n mukaan Suomen elintarvikeketjun rahavirtojen suuruus on 24,3 mrd €.
Luku sisältää sekä kansantalouden tilinpidon mukaiset, elintarvikkeiden ja
juomien kulutusmenot kotona ja kodin ulkopuolella (20,2 mrd €), sekä
elintarvikkeiden viennistä ja maataloustuista koostuvat rahavirrat (4,1 mrd €).
MTT:n mukaan Suomen elintarvikeketjun rahavirtojen suuruus on 24,3 mrd €.
Luku sisältää sekä kansantalouden tilinpidon mukaiset, elintarvikkeiden ja
juomien kulutusmenot kotona ja kodin ulkopuolella (20,2 mrd €), sekä
elintarvikkeiden viennistä ja maataloustuista koostuvat rahavirrat (4,1 mrd €).
Pelkästään lukemalla perheviljelmäpuuhastelijoiden
epätoivoisen surkuhupaisat kommentit:
- "munasi taas itsensä ei ruokaa voi ilman tuotantopanoksia tuottaa, tyhmä mikä tyhmä",
- "Valehtelet. MTT:n mukaan Suomen elintarvikeketjun rahavirtojen suuruus on 24,3 mrd €."
ymmärtää täysin, miksi kehittymättömyyden ja tehottomuuden tila
suomalaisessa maataloustuotannossa on paljonkin huonompi
kuin reservaatti-intiaanien lasihelmituotanto.
MTT:n mukaan Suomen elintarvikeketjun rahavirtojen suuruus on 24,3 mrd €.
Luku sisältää sekä kansantalouden tilinpidon mukaiset, elintarvikkeiden ja
juomien kulutusmenot kotona ja kodin ulkopuolella (20,2 mrd €), sekä
elintarvikkeiden viennistä ja maataloustuista koostuvat rahavirrat (4,1 mrd €).
"Veronmaksajien tappiota ei voi katsoa
vähätellen johtuvaksi pelkästään rehuvehnän
viljelemisestä maksetuista tukiaisista",
Miten tappiota syntyy käyttämällä eläinten rehuna vehnää verrattuna kauran tai ohran käyttöön. Vaikka tapoihisi kuuluu että anna tuohon asiallista vastata kuitenkaan. Varmaan aloitat jollain viljelijöiden nimittelyllä vastauksesi joka jälkeen kerot että viljelijöiden ammattitaidottomuus estää ymmärtämästä tuota asiaa:)
Jos olisitte, arvon nimimerkki 'Jegyl'
ymmärtänyt, että veronmaksajan tappiosta
oli kysymys eikä eri viljalajien keskinäisestä
vertailusta, niin olisitte ehkä harkinnut nyt
surkuhupaisaksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi
sokellukseksi jääneen argumenttinne - jos niin
voidaan sanoa - muotoilua. Tosin Teidän
tyylinne on aina ollut hoiperteleva ja
naivistinen, siinä mielessä ei mitään uutta.
Veronmaksajan kannalta on koko m e g a l o m a a n i n e n
yli 2.000 M€ tukiaispotti kokonaisuudessaan
tappiollinen.
muistaa että syöminen on tappiollista puuhaa, muutenhan Jo Vainin paska olisi arvokkaampaa kuin syöty ruoka..
"Kun vehnäsadon myllykelpoisuus usein on alle 50 % ja
usein jopa alle 20 %, sekunda menee rehuksi ja on
ikäänkuin kaksinkertainen rasite veronmaksajille.
Ensin maksetaan rehusta tukia ja sitten rehulla
kasvatetusta".
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10539278#comment-54323497
Tässä on aiepi kirjoituksesi. Puhuit kyllä kaksinkertaisesta rasitteesta. Entä millaista erityistukea saa rehuvehnän viljely. Käsittääkseni tuossa kirjoitit miten vehnän käyttö eläinten ruhuna lisää veronmaksajien verorasituksia,
"Ensin maksetaan rehusta tukia ja sitten rehulla kasvatetusta". Onko tuo on sitten esimerkki ymmärrettävästä muotoilusta.
Viljelijä saan sen noin 500€ hehtaarille viljelen vehnää rehuksi, leivän raaka-aineeksi, ohraa, tai kauraa, miten se on "ikäänkuin kaksinkertainen rasite veronmaksajille".
Vielä lisäys.
Väitteesi oli: "Kun vehnäsadon myllykelpoisuus usein on alle 50 % jausein jopa alle 20 %, sekunda menee rehuksi ja on ikäänkuin kaksinkertainen rasite veronmaksajille.
Ensin maksetaan rehusta tukia ja sitten rehulla kasvatetusta".
Mitä siis tuolla tahdot sanoa. Käsittääkseni väitit että kun vehnä menee rehuksi tulee siitä kaksinkertainen rasite veronmaksajille. Miksi sittten yleensä kirjoitit tuon jos ohrallakin olisi asiat samoin. Kyllä siitä sen käsityksen saa että vehnän häyttö rehuksi LISÄÄ rasitteita veronmaksajille.
Ensin se selvitys meille rehuviljan viljelyn veronmaksajille aiheuttamasta lisäkustannuksesta.
Toiseksi, selvitys miten ilmenee suomen maatalouden kehittymättömyyden ja tehottomuuden tila. Pelkkä väittämä ei riitä vaan tutkittua tietoa.
"Ensin maksetaan rehusta tukia ja sitten rehulla kasvatetusta."
Tuo ylle lainaamani virke kuvaa täydellisesti
veronmaksajalle koituvaa lisärasitusta. Ensin
maksetaan mellevästi tukia ja katokorvauksia
viljan viljelijälle, sitten vielä tukea esimerkiksi
siankasvattajalle. Lisärasitus löytyy siitä tosiasiasta,
että sianlihan tuotannossa tehtiin kirjoitukseni aikoihin
yli 15 % ylituotantoa.
Ajatuskulkuni eteni jokseenkin näin:
1) mellevien tukien ansiosta vehnää viljellään törkeitä määriä
taktiikalla mitä enemmän kylvät, sitä enemmän tukea tulloo.
Ja myllykelpoisuudella ei väliä vaikka se olisikin vain 19 %.
2) mellevien tukien ansiosta koko 2000-luku on ollut röyhkeän
ylituotannon aikaa sikataloudessa. Sikahyvät tuotantoon sidotut
tukiaiset ovat johtaneet tähän sairaaseen ylituotantoon.
Viime vuosina raskailla tukiaisilla tuotettua viljaa on
viety ulkomaille - veronmaksajan tappioksi.
Jo Vainilla, vehnässä sato on viljelijän riskillä ja viennillä on maksettu tuonti, valehtelu on lapsellista näissä asioissa kun kaikki voidaan tarkistaa muutamalla likkauksella..
Hehtaarituki on noin 500€ ja sama kaikelle viljalle. Miksi siis kylvää vehnää tukien vuoksi jos saman tuen saa viljelyvarmemmasta kaurasta tai ohrasta.
Tilanne ei ole muuttunut tuon jälkeen. Miksi siis sianlihasta on alituotantoa jos kerran viljelijät kasvattavat sikoja sinun käsityksesi mukaan siksi että niille voidaan syöttää rehuksi menevä vehnä. Meillähän pitäisi olla edelleen sianlihan ylityotantoa jos teoriasi pitäisi paikkansa.
"Suomea koettelee lihapula. Puutetta on sekä naudan- että sianlihasta. Kaupoissa lihapula näkyy supistuneina valikoimina.
Tavarasta on koko ajan pulaa. Joudumme suunnittelemaan tilaukset hyvin tarkasti etukäteen, jotta saisimme varmasti tarvitsemamme määrän lihaa".
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/hyllyt-tyhjenevat-lihasta/592221/
Näkyy lahdessa leipävehnän markkinahinta olevan 177€/tonni ja rehuvehnän Raisiossa myös 177€/tonni.
http://www.farmit.net/talous/viljamarkkinat/rehuvehnan-markkinahinta-eu
http://www.farmit.net/talous/viljamarkkinat/leipavehnan-markkinahinta-eu
En nyt oikein ymmärrä jos rehu ja leipä vehnästä maksetaan sama hinta myydessä sen vaikka ulkomaille eikä niiden tuissakaan ole mitään eroa verrattaessa kauraan tai ohraan, koska kaikki tuet maksetaan hehtaarihohtaisina.
Miten siis Jopa_vain perustelee väittämänsa: "mellevien tukien ansiosta vehnää viljellään törkeitä määriän taktiikalla mitä enemmän kylvät, sitä enemmän tukea tulloo". Kun Jopa_vain kirjoittaa että viljelijöiden pitää ajatelle kuten muutkin yrittäjät, tuotannosta tuleva voitto on tärkeintä. Jos viljelijä siis viljelee jokatapauksessa peltojaan, mitä väliä tuleeko rehu tai leipävehnää jos siitä saa myydessä saman hinnan.
Mitäpä sanot tästä eu:n vaatimuksesta Jopa_vain. Taitaapa käydä niin että jos tuo laki tulee voimaa pitää vehnää viljellä että viljelykiertovaatimus täyttyy.
"Vuosittain on viljeltävä vähintään kolmea eri kasvilajia,
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/proagria_satakunta/vanha_ajankohtaista/uutiset/ymparisto_lfatuki [Yhteensopivuustila].pdf
Linkki jäi pois jossa lisää asiasta.
---
---
------
I
----
----
---