Katsoin Amos kranaatinheitinsysteemin Wikissä. Se saatta olla kotimaista valmistetta tai sitten ei. Asia selitettiin epäselvästi. Sitten siinä oli esittelyvideo. Tuli selväksi, että Pasilla, minkä päällä Amos on, pääsee metsäteitä pitkin kesällä ja talvella. Paukkuukin se. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus kranaattiryöpyllä on, kun se iskeytyy maastoon. Olisi myös kiinnostanut nähdä, miten nopeasti Amoksella voi ampua "sarjaa".
Miksi esittely on noun surkea? Toivottavasti itse ase on vähän parempi, kuin sen esittely.
Miksi esittely on noun surkea? Toivottavasti itse ase on vähän parempi, kuin sen esittely.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Amos-järjestelmän idea perustuu 1970-luvun alussa lohjan ammattikoulun metallilinjan kahden oppilaan innovaatioon. He rakensivat oppilastyönään kranaatinheitinjärjestelmän Commer-pakettiautoon. Systeemi oli täysin toimiva ja sitä käytiin kokeilemassa lukuisia kertoja syndalenin harjoitusalueella Hangossa. Mukana oli aina asiantuntijoita puolustusvoimista.
Keväällä -72 ampumakokeet lopetettiin, commer järjestelmineen lunastettiin valtiolle kolmella tuhannella markalla ja asianosaiset joutuivat antamaan vaitiololupauksen. Kaikki järjestelmään liittyvät piirustukset luovutettiin puolustusvoimien edustajalle.
Joo ja pitäisikö kaikille aamoksesta kiinnostuneille järjestää mahdollisuus ajo-ja ampumakoekiluun aamoksella, myös venäläiset voisivat osallistua koe-ajoon ja muutaman sarjankin saisivat tärskäyttää taivaalle.
Aamoksella kun ampuu ryöpyn taivaalle niin sen verran täytyy olla nupissa järkeä ettei ryöpyn ammuttuaan häivy paikalta ja syöksy sen oman kranaattiryöoyn alle, se vaara piilee tuollaisilla vehkeillä kun alkaa tussauttelemaan, lieköhän aamoksen suunnittelijat ottaneet ko. asian huomioon :)
Amoksen tulinopeus piti perustua automaattilataajaan. Laturia ei kuitenkaan saatu toimimaan koskaan siten kuin oli tarkoitus. Siksi esittelyissä ammutaan ne 2 putkissa olevaa paukkua, minkä jälkeen kuva poikki ja se on sitten siinä.
Suomi osti ainoana maana järjestelmää 24kpl, kun PV oli jo tuhlannut runsaasti rahaa kehitystyöhön. Näissä vaunuissa automaattilaturi on korvattu kahdella lataajalla, minkä takia torni ja putket pitää kääntää lataamista varten tiettyyn asentoon. Näin eppäilen. Siten tulinopeus ei käytännössä juuri eroa vastaavista ja oikeasti toimivista 1-putkisista järjestelmistä mitä on ollut jo pitkään käytössä maailmalla.
Pasin päällä näkyvät testitornit ovat muuten vain protoja: vaunu on liian kevyt ja korkea moiselle järjestelmälle. Amoksen alustana toimii raskaampi AMV. Ruotsi keskeytti fiksuna oman CV90-pohjaisen hankkeensa, kun paljastui ettei Amos-järjestelmästä saa toimivaa.