Olen 18 vuotias tyttö ja minulla on opiskeluista viimenen vuosi vielä edessä. Olen harkinnut pois muuttamista jo siitä lähtien kun täytin 18 koska vanhempani erityisesti äiti kyttää asioitani ja rajoittaa suuresti elämääni yhä. En kuitenkaan halua riitaa vanhempien kanssa koska he ovat minulle todella tärkeitä.
Olemme poikaystäväni kanssa puhuneet että voisin muuttaa heille (hänkin asuu vanhempiensa luona) ja hänen vanhempansa ovat samaa mieltä. Muuttaisimme omillemme sitten kun saisimme kumpikin opiskelut hoidettua loppuun ja töitä.
Opiskelu ei olisi esteenä tälle muuttamiselle mutta miten kerron vanhemmilleni aikeistani niin etten loukkaisi heitä ?? Auttakaa mua!! Alan olla luopunut jo toivosta!
Miten kertoa vanhemmille muuttavansa pois kotoa?
^Mimmi^
65
4918
Vastaukset
- wähäjärginen
Voin kuvitella isäs kattomas Espanja-Portugalia oluttölkki kädessä. Kysyt vaa sillee "öö isä?" -ei ny kulta "voinks muutta pois kotoo?" -TUOMARI PUUSILMÄ SE OLI PAITSIO.. mitä kysyitkää? "nii et voinks siis muuttaa pois kotoa?" *tähän vaihtoehtoinen tarina*
jos siis isälles portugali on lähempänä sydäntä ja häviöllä nii voi olla vaikeempaa ja tosiinpäin..
toivottavasti oli apua- ei edes pöljä kysyis
Älä edes luule että aloittaja on oikea henkilö.
Mitä varten hän pohtisi tuota asiaa netissä ventovieraiden kanssa?
PROVOOOOOOOOO!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! - ei provo
ei edes pöljä kysyis kirjoitti:
Älä edes luule että aloittaja on oikea henkilö.
Mitä varten hän pohtisi tuota asiaa netissä ventovieraiden kanssa?
PROVOOOOOOOOO!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!Just sitä varten että täältä saa aina monipuolisimmat kommentit.
- no hyvä on
ei provo kirjoitti:
Just sitä varten että täältä saa aina monipuolisimmat kommentit.
Ihan aidosti tosi surullista jos ei provo. Noloa sekä sinulle (sinulle jos olet aloittaja) että poikaystävällesi muuttaa toisen vanhempien luo.
Siinä oli nyt yksi näistä useista monipuolisista kommenteista mitä vielä tulee tähän "ei provo aiheeseen".
Eikä muuten kukaan vastaaja edes tunne vanhempiasi henkilöinä mutta ilmeisesti tarkoitatkin että he ovat stereotyyppisiä perushenkilöitä kuten me kaikki muutkin olemme normaaleja stereotyyppejä sinun rajoittuneessa yksinkertaisessa maailmassasi. - provo!
no hyvä on kirjoitti:
Ihan aidosti tosi surullista jos ei provo. Noloa sekä sinulle (sinulle jos olet aloittaja) että poikaystävällesi muuttaa toisen vanhempien luo.
Siinä oli nyt yksi näistä useista monipuolisista kommenteista mitä vielä tulee tähän "ei provo aiheeseen".
Eikä muuten kukaan vastaaja edes tunne vanhempiasi henkilöinä mutta ilmeisesti tarkoitatkin että he ovat stereotyyppisiä perushenkilöitä kuten me kaikki muutkin olemme normaaleja stereotyyppejä sinun rajoittuneessa yksinkertaisessa maailmassasi.mites ny joka ikistä juttua huudetaan täällä provoks? who cares
- Aina provo
provo! kirjoitti:
mites ny joka ikistä juttua huudetaan täällä provoks? who cares
Suomi24 "epäilijät" taas vauhdissa. Itse ovat provoja.
- neitsyt22
ei provo kirjoitti:
Just sitä varten että täältä saa aina monipuolisimmat kommentit.
Monipuolisimmat = ristiriitaisimmat kommentit täältä kyllä varmasti saa.
Käytä vaan omaa järkees ja tee niinkuin hyväksi näät. Äitis kyttää sun tekemisiäs vielä monet vuodet, vaikka asuisit kuinka kaukana. 18-kesäinen tytteli on kuitenkin vielä ihan kakara, vaikka luulis olevansa niin aikuinen ettei kukaan muu. Äläkä vaan pamahda paksuksi ennenkuin oot täyttänyt 25. Ja muista vanha totuus: äiti on tyttären paras ystävä, vaikket sitä nyt uskoisikaan kaikessa itsenäistymisvimmassasi.
- 12312312312312
Yleensä vanhemmat nimenomaan toivoo että 18v osaisi jo itse lähteä pois kotoa ja aloittaa työt
- zasdfghj
Ihan näin, mutta eihän sitä voi jälkikasvulle suoraa mennä sanomaan.
Vielä olis pari vuotta niin ensimmäinen toivottavasti tekee samat matikat - sori vaan
zasdfghj kirjoitti:
Ihan näin, mutta eihän sitä voi jälkikasvulle suoraa mennä sanomaan.
Vielä olis pari vuotta niin ensimmäinen toivottavasti tekee samat matikatHöpö höpö, mun vanhemmat vastustivat muuttoa, vaikka oli 24-vuotian.
Kaikille vanhemmille lapsi ei ole 5 minuutin ilo, josta joutuu kärsimään seuraavat 18 vuotta. - Omillaan elävä
zasdfghj kirjoitti:
Ihan näin, mutta eihän sitä voi jälkikasvulle suoraa mennä sanomaan.
Vielä olis pari vuotta niin ensimmäinen toivottavasti tekee samat matikatSaanko sitten kysyä että miksi olette tehneet lapsia jos teillä on kiire päästä niistä heti eroon kuin mahdollista.Se että ihminen täyttää 18v ei todellisuudessa tarkoita sitä että se kehittyy henkisiltä resurseiltaan mystisesti,yhessä yössä oikeaksi aikuiseksi.Kyllä se on ihan tapaus kohtaista,nuoren ihmisen aivot kun kehittyvät 21 vuotiaaksi asti.Ymmärrättäisin tuollaistet puheet 25v lapsista,ne on sitten jo ihan oikeasti aikuisia ja tulee vastata ihan itestään.
Tuota ennen jos nuori käy töissä tai koulussa ei ole mielestäni mikään kiire pois.Jo ottaen huomioon pelkästään mitenkä kallista eläminen on,on mielestäni lapsen ulos heittäminen mielestäni melko kylmää.Eriasia on tietenkin jos on sen verran hyvä palkka että pärjää hyvin omillaan,mutta harva taitaa olla niin.Hyvä kun on edes pätkä töitä,ja niillä kun ei taas elä kukaan. - etelänhetelmä
Omillaan elävä kirjoitti:
Saanko sitten kysyä että miksi olette tehneet lapsia jos teillä on kiire päästä niistä heti eroon kuin mahdollista.Se että ihminen täyttää 18v ei todellisuudessa tarkoita sitä että se kehittyy henkisiltä resurseiltaan mystisesti,yhessä yössä oikeaksi aikuiseksi.Kyllä se on ihan tapaus kohtaista,nuoren ihmisen aivot kun kehittyvät 21 vuotiaaksi asti.Ymmärrättäisin tuollaistet puheet 25v lapsista,ne on sitten jo ihan oikeasti aikuisia ja tulee vastata ihan itestään.
Tuota ennen jos nuori käy töissä tai koulussa ei ole mielestäni mikään kiire pois.Jo ottaen huomioon pelkästään mitenkä kallista eläminen on,on mielestäni lapsen ulos heittäminen mielestäni melko kylmää.Eriasia on tietenkin jos on sen verran hyvä palkka että pärjää hyvin omillaan,mutta harva taitaa olla niin.Hyvä kun on edes pätkä töitä,ja niillä kun ei taas elä kukaan.Onneksi köyhälle on olemassa Kela ja Sossu.
Nehän huolehtii niin hyvin kaikista Suomen maahanmuuttajistakin,
jotka ei ole köyhiä eikä kipeitä tässä maassa.
- Näin on
Ei tilanne paranne siitä mitenkään jos muutat poikakaverisi vanhempien luokse. 10 v vielä asut vanhempiesi luona asiat rupeaa selkenemään 18 vuotiaana on aika sekaisin vielä.
- neljän äitee
No voi kauheeta. Saaksää sitten siellä poitsun kotona elää niin kuin haluat ? Meiaatko ettei siellä ole sääntöjä ? Kyllä jokaisen kotona on tietyt säännöt, ja niin kauan kuin toisten nurkissa asut, niin sinä niitä sääntöjä noudatat. Kun omilles muutat laadi sitten itsellesi säännöt. Ja kotona olevat säännöt koskee myös 18-vuotiaita. Muutenkin on turhaa toisten vanhempien nurkkaan muuttaa, omilleen kannattaa lähteä jos on lähdössä. Onko sinulla edes rahaa maksaa asumisesta, ruoasta jne. vai ajattelitko että poikaystäväsi vanhemmat majoittaa ilmaiseksi ja tarjoaa ruoat päälle ?
- :::
Siellä taas yks supermamma keuhkoo. Jos oot itse eläny semmosen ihmisen kanssa, joka kyttää sua ooikeesti kaiken aikaa niin tietäsit että sieltä haluaa pois ihan vaan sen takia että aina ei ois joku perseessä kiinni ja huohottamassa niskaan. Munki äiti vahtas mua aivan hirveesti kun olin yläasteella. Lähetti mulle yli 60 tekstaria päivässä kun olin koulussa(koska ties että en vastaa jos se soittaa). Se halus tietää missä luokassa mulla oli mitkäkin tunnit, monelta alko koulu, millon pääsin kotiin. Laitoin sille kerran tekstarin että jäisin matikan tukiopetukseen koulun jälkeen ja tulisin vasta jotain 3 aikoihin kotiin, äiti sitten oli ihan paniikissa soittanu koululle että onko tää totta onko mulla oikeesti semmonen tukiopetus? Kyllä hävetti. Enkä mä käyny missään tai ryypänny ja rällänny tuolla kadulla että äitin oois sellasesta tarvinnu huolehtia. Olin vaan käytännössä kotona, mutta silti se käyttäyty ihan ku mä salaisin siltä jotain ja että mua pitäs vahtia ku jotain rikollista. Se jopa selvitteli aina joka kuukaus että kelle oon soittanu tai laittanu tekstiviestin, enkä ymmärrä että mitä se luuli niistä oikein löytäväsä. Joo vanhemmat määrää kotona mutta kyllä helvetti lapsi tarvii jonkinmoista tilaa ittelleen. Mua ahisti aivan suunnattomasti kun tuntu että en voinu ees yskästä kotona. Sitten kun täytin 19 muutin vihdoin pois kotoa. Oli se helvetin pieni luukku, mutta se oli oma ja ensimmäisen kerran moneen vuoteen sain viimein hengittää.
- :::
::: kirjoitti:
Siellä taas yks supermamma keuhkoo. Jos oot itse eläny semmosen ihmisen kanssa, joka kyttää sua ooikeesti kaiken aikaa niin tietäsit että sieltä haluaa pois ihan vaan sen takia että aina ei ois joku perseessä kiinni ja huohottamassa niskaan. Munki äiti vahtas mua aivan hirveesti kun olin yläasteella. Lähetti mulle yli 60 tekstaria päivässä kun olin koulussa(koska ties että en vastaa jos se soittaa). Se halus tietää missä luokassa mulla oli mitkäkin tunnit, monelta alko koulu, millon pääsin kotiin. Laitoin sille kerran tekstarin että jäisin matikan tukiopetukseen koulun jälkeen ja tulisin vasta jotain 3 aikoihin kotiin, äiti sitten oli ihan paniikissa soittanu koululle että onko tää totta onko mulla oikeesti semmonen tukiopetus? Kyllä hävetti. Enkä mä käyny missään tai ryypänny ja rällänny tuolla kadulla että äitin oois sellasesta tarvinnu huolehtia. Olin vaan käytännössä kotona, mutta silti se käyttäyty ihan ku mä salaisin siltä jotain ja että mua pitäs vahtia ku jotain rikollista. Se jopa selvitteli aina joka kuukaus että kelle oon soittanu tai laittanu tekstiviestin, enkä ymmärrä että mitä se luuli niistä oikein löytäväsä. Joo vanhemmat määrää kotona mutta kyllä helvetti lapsi tarvii jonkinmoista tilaa ittelleen. Mua ahisti aivan suunnattomasti kun tuntu että en voinu ees yskästä kotona. Sitten kun täytin 19 muutin vihdoin pois kotoa. Oli se helvetin pieni luukku, mutta se oli oma ja ensimmäisen kerran moneen vuoteen sain viimein hengittää.
Eikä se kyttääminen loppunu lukio aikanakaan.
- neljän äitee
::: kirjoitti:
Siellä taas yks supermamma keuhkoo. Jos oot itse eläny semmosen ihmisen kanssa, joka kyttää sua ooikeesti kaiken aikaa niin tietäsit että sieltä haluaa pois ihan vaan sen takia että aina ei ois joku perseessä kiinni ja huohottamassa niskaan. Munki äiti vahtas mua aivan hirveesti kun olin yläasteella. Lähetti mulle yli 60 tekstaria päivässä kun olin koulussa(koska ties että en vastaa jos se soittaa). Se halus tietää missä luokassa mulla oli mitkäkin tunnit, monelta alko koulu, millon pääsin kotiin. Laitoin sille kerran tekstarin että jäisin matikan tukiopetukseen koulun jälkeen ja tulisin vasta jotain 3 aikoihin kotiin, äiti sitten oli ihan paniikissa soittanu koululle että onko tää totta onko mulla oikeesti semmonen tukiopetus? Kyllä hävetti. Enkä mä käyny missään tai ryypänny ja rällänny tuolla kadulla että äitin oois sellasesta tarvinnu huolehtia. Olin vaan käytännössä kotona, mutta silti se käyttäyty ihan ku mä salaisin siltä jotain ja että mua pitäs vahtia ku jotain rikollista. Se jopa selvitteli aina joka kuukaus että kelle oon soittanu tai laittanu tekstiviestin, enkä ymmärrä että mitä se luuli niistä oikein löytäväsä. Joo vanhemmat määrää kotona mutta kyllä helvetti lapsi tarvii jonkinmoista tilaa ittelleen. Mua ahisti aivan suunnattomasti kun tuntu että en voinu ees yskästä kotona. Sitten kun täytin 19 muutin vihdoin pois kotoa. Oli se helvetin pieni luukku, mutta se oli oma ja ensimmäisen kerran moneen vuoteen sain viimein hengittää.
Oletko jotenkin hidas vai mikä meni pieleen ? Kyllä vanhemmat laittaa kotiintuloajat myös täysikäisille lapsilleen, jos haluavat mennä ja tulla niin kuin tykkää, silloin hommataan oma asunto, eikä muuteta poikaystävän vanhempien kotiin, sielläkin on rajat. Nuoret tarvitsevat omaakin aikaa, mutta rajat on jokaisen kotona, asunnon haltija se sanoo mihin aikaan olla kotona jne. Ei ole meillä täysikäinen valittanut, että me halutaan tietää missä on, saa se baariinki mennä, mutta pitää ilmoittaa jos menee myöhään ja noin aika, milloin odotellaan kotiin. Teeppä omia lapsia, niin tajuat mistä on kyse, kyllä minä haluan tietää, jos tai kun jotain sattuu.
- Äityli53
Itse olen 18v tytön äiti ja hän seurustellut jo pitkään saman pojan kanssa.
En näkisi mitään pahaa, jos he päättäisivät muuttaa pojan kotia asuman
siksiaikaa, kun saavat opiskelut loppuun.
Mielestäni nuorille pitää antaa mahdollisuus itsenäistyä ja kokeilla omia siipiään ja uskon että jokaiselle niitä kolhuja tulee, mut niistä oppii paljon..
En sano että helppoa on,kun ainokainen muuttaa kotoo pois, mut
annan hänen itse tehdä ratkaisut ja tuen parhaani mukaan.
Rohkeasti vaan kertomaan vanhemmillesi omista mietteistä. Kaikki mikä ei tapa se vahvistaa, eikös:)
Aurinkoista kesää ja tsemppiä :)- en menisi
Se on vaan niin että kun muuttaa omasta perheestä toiseen perheeseen niin ei se itsenäisyyttä lisää. Päinvastoin. Siellä omat säännöt joita on noudatettava ja sopuduttava muihin perheenjäsenin.
- Näinon!
Miksette muuta yhteiseen asuntoon poikaystäväsi kanssa?
Niinhän ne muutkin joutuu muuttamaan vuokrakämppään ja ottamaan lainaa jne. se on nykypäivää! Tiedän tapauksen jossa tyttöystävä muuttanut poikaystävänsä luokse, ovat huomanneet kuinka helppoa toisten nurkissa on asua, syödä ja makoilla ilmaseksi. Ei näytä olevan kiirettä muuttaa omilleen, vaikka töissä ovat! Huhhuh, luulis vanhempia ottavan aivoon. Ei ois ainakaan itestä mukava asua toisten nurkissa, hyvä että kärsii pierastakkaan niin jo on joku valittamassa. No tervemenoo, jos haluat että välit kiristyy (hermot menee kaikilla jossakin vaiheessa) ja elätte selibaatissa.- niin varmaan on
Luultavasti tulevat hyvin toimeen keskenään eikä järjestely ketään haitta. On jopa taloudellisempaa näille "vanhemmillekin" jos älyävät ostaa ruokaa, laittaa ruokaa, siivota jne. Eiköhän sivistyneet ihmiset anna toiselle tilan yksityisyyteen, vaikka saman katon alla oltisivat.
- asiat OK
Itse olen asunut vuoden poikaystäväni vanhemmilla lähes vuoden, koska varaa omaan asuntoon ei ole. tänä keväänä sain lukion loppuun ja yliopisto kolkuttaa--> lähetään molemmat.
Anoppi toivoi että oltaisiin voitu jäädä, sillä hoidettiin poikakaverin kanssa useista askareista, kuten aamulypsystä ja hevosten liikunnasta että ruokinnasta. asumisesta ja ruuasta eivät ottaneet vastaan rahaa, sillä he pitivät minua perheen jäsenenä automaattisesti. Ei olla oltu missään selibaatissa, vaan pikemminkin kertojen määrä on lisääntynyt..!
Alunperin muutto tapahtui samasta ilmiöstä johtuen kuin alottajalla.
Aloittaja: kerro rohkeasti mistä kiikastaa, miltä sinusta tuntuu. Vanhemmat joko hyväksyvät päätöksesi muuttaa, tai sitten eivät. Ehkä he ajan kanssa oppivat näkemään toimintansa laadun.
- mk
kun olet 18v niin ei tarvitse kertoa ollenkaan vaan muutat pois viakka kertomatta koska olt täysi-ikäinen että silleen. Äiti haluaa vielä kontrolloida sinua että silleen eikä ole huomannut että olet kasvanut ja ei voi hyväksyä sitä ollenkaan. Itse miehenä sanoin 18v päivänä ainakin äidlleni että nyt teen niinkuin tykkään koska olin kurkkua myöten täynna sitä kyttäämsitä että silleen.
- hoh hoi
Jos arvostaa vanhempiaan, niin kyllä helvetti kertoo jos aikoo muuttaa. No eriasia jos ovat juoppoja ja paskamaisia .... no on fiksua kertoa sittenkin.
- mk
hoh hoi kirjoitti:
Jos arvostaa vanhempiaan, niin kyllä helvetti kertoo jos aikoo muuttaa. No eriasia jos ovat juoppoja ja paskamaisia .... no on fiksua kertoa sittenkin.
Eise arvostamisesta ole kiinni vaan siitä kun se ei kuulu vanhemmille kun on täyttänut 18 vuotta että silleen. Vanhempien on anasiattava se arvostus ja kunnioitus ja isänä siinä olen aika onnitunut mutt en ole koskaan käyttänyt niitä kasvatusmetodeja millä minua yritettiin kasvattaa ja silloin kun ei kysytty lapsilta mitään. Äitini meni aina vanhempain iltoihin kun olin teini ja aina usko mitä siellä sanottiin mutta ei kokskaan kysytty minun mielipidettä mutta olen sen aikuisena monesti kuitannut.
- kt
mk kirjoitti:
Eise arvostamisesta ole kiinni vaan siitä kun se ei kuulu vanhemmille kun on täyttänut 18 vuotta että silleen. Vanhempien on anasiattava se arvostus ja kunnioitus ja isänä siinä olen aika onnitunut mutt en ole koskaan käyttänyt niitä kasvatusmetodeja millä minua yritettiin kasvattaa ja silloin kun ei kysytty lapsilta mitään. Äitini meni aina vanhempain iltoihin kun olin teini ja aina usko mitä siellä sanottiin mutta ei kokskaan kysytty minun mielipidettä mutta olen sen aikuisena monesti kuitannut.
Voitko lopettaa tuon että silleen -hokeman? En tiedä mistä johtuu, mut se antaa niin tyhmän vaikutelman, vaikka kirjoituksissasi muuten voisi ollakin jujua.
- ^Mimmi^
Äityli53 : Kiitos tsemppauksesta! Teenkin niin kuin kehotat! (: Sain tuosta kommentista hiukan itsevarmuutta (:
Ja sitten muille : Tietenkin maksaisin ruokani ja asumiseni heille. Jos en rahalla niin kotitöillä sitten.- Äityli53
Olen samaa mieltä kanssasi Mimmi, kannattaa pitää paikat siistinä pyytämättä ja tehdä ruoka valmiiksi jos on ainekset kaapissa jne.. Siinä oppii kivasti kotiaskareita ja sopu säilyy...eikös :) Raha-asiat järjestyy aina, kun itse vaan jaksaa uskoa siihen.
Näin toivoisin oman tyttäreni toimivan.
Maalaisjärki kehiin niin hyvin menee :)
- naperovekara
oot vielä nuori mutta toki sen ikäinen, että voit päättää itse tekemisistäsi...?
Niin mun neuvo olis se että sanot ihan suoraan sun vanhemmille sen, että haluat muuttaa poikaystäväsi luokse asumaan ja että et sinä halua katkaista väleijä heihin.. vanhemmat voi tietty yrittää kääntää sun päätä vaikka päätöksen teet sinä itse :) ja kyllä he loppupeleissä ymmärtävät asian vaikka se ei ehkä helppoa aluksi olekkaan. - gwhåjåtrjp
Sukuuni astui tyttö, joka asuu vanhempieni luona. Hän on veljeni vaimo. He ovat asuneet ulkomailla talven ja eivät etsineet töitä Suomesta. Saivat vanhemmiltani luvan majoitukseen, sillä vanhemmillani on iso maatila ja vintille mahtuu. Minua ärsyttää hieman, koska tyttö asuu ilmaiseksi vanhemmillani ja ei tee asian eteen mitään. Heidän asuttamansa vintti on todella sekaisessa kunnossa. Löytyy puoliksi syötyä leipää, mehupurkkeja yms. saastaa ympäriinsä. Luulisi tytön arvostavan asumistaan sen verran, että korjaa edes jälkensä ja tarjoaa kodinhoitoapua. Tyttö ei auta vanhempiani kotitöissä, joita maatilalla riittää vaikka muille jakaa. Meillä on maalla todella iso nurmikko-pihakin.. Ei ole koskaan sitä nurmikkoa leikannut tai tehnyt polttopuita. No tekee hän sentään veljeni kanssa jotain puuhommia, mitä lie tuolia väkertävät. Mutta tosiaa, itse en voisi muuttaa poikaystäväni vanhempien nurkkiin. Tyttö sai edesmenneen isoäitini autonkin käyttöönsä, koska veljeni ei sitä ulkomailla tarvinut. Vanhepani ilmeisesti arvostavat häntä, mutta minä en ole vielä ottanut selvää mikä hän on naisiaan..
- gwhääeäjäkärkjä
Voi luoja näitä nykyajan teini-pissiksiä. Muuttaa nyt aikuisena poikaystävän vanhempien luokse ja edes suunnitella asiaa. Kasvappa tuosta vielä muutama vuosi. Kokeile vaan omien siipiesi kantamista.
- äispäkkä
MIMMI! Itsellä vanhin poika ihan kohta 18v, ja olisin oikeinkin iloinen jos hän kertoisi olevansa valmis asumaan kauempana äidin helmoista... Meillä tosin lapsia vielä 6 pienempää kotona. Onko teillä vielä pienempiä kotona vai oletko ainoa tai viimeinen lapsista? Silloin voisin kuvitella, että asia on äidille vaikeampi. Minulla esim. isompi sisko pitää viimeisestä lapsestaan kiinni eikä ymmärrä päästää irti. Itse toivoisin olevani viisaampi kun aika koittaa viimeisenkin lapsosen lentää pesästä... ;) Neuvoisin rohkeasti kertomaan äidille halustasi muuttaa ja että tämä varmasti sopii myös poikaystävän vanhemmille. Ja tosiaan puhu ja sovi asiasta äidin kanssa ensin, isät ovat tyttärien suhteen yleensä jopa omistushaluisempia vaikkei siltä aina tuntuisikaan...
- Uunon mude
Jos olisit tyttäreni niin vastustaisin, jos en edes tuntisi porukkaa mihin muutat.
Jos koti ei kelpaisi lapselleni tuossa iässä, niin saisi sitten kyllä ihan itse ottaa opintolainaa että voisi maksaa ruokansa ja asumisen muutenkin siellä poikakaverilla.
Avustaisin enemmän jos lapsi muuttaisi omilleen tai kahdestaan poikakamunsa kanssa. En kyllä toisten vanhempien hyyssättäväksi suosittelisi mennä.
EHDOTTAISIN ETTÄ ASUTTE VUOROTELLEN KUMMALLAKIN, NIIN KULUTKIN MENISIVÄT PUOLIKSI JA SAISIT RILLUTELLA YM. AINA SITTEN SIELLÄ POIKAKAMULLASI NE PARI VIIKKOA JOS KERRAN SIELLÄ EI "SÄÄDETÄ".
TURHA KYTTÄÄMINEN ON TIETTY KURJAA, MUTTA TIEDÄN KOKEMUKSESTA ETTÄ 18 VUOTIASTA ON PARAS VIELÄ KYTTÄILLÄ KUN OVAT SUORAAN SANOEN ELÄMÄNASIOISSA VIELÄ NIIN UUNOJA. - Tyhjeneväkoti
Muutin itse 19v.kotoa pois ja olen pärjännyt,kotioloissa ei ollut mitään vikaa mutta luonnollista että nuori halua omaan elämään ja niinhän sen pitääkin olla! Nyt omani 19v. suunnittelee omilleen muuttoa ja on valmis irtautumaan itsenäiseen elämään ja annan kaiken tukeni että hän voi hyvillä mielin lähteä, kyllä nuoret tarvitsee vanhempia vielä moneen asiaan neuvomaan ja haluavat mielipiteitä vaihtaa, ei he hylkää vanhempiaan enkä itsekkään aikanani hyljännyt kun muutin pois vaan sitä vartenhan heitä kasvatamme että pärjäisivät elämässä ja "maailmalla".
Kyllä antaisin vanhempana sinulle luvan muuttaa poikaystäväsi luo,tietysti tämä poika olisi saanut hyväksyntäni ja jos on ns.normaalista perheestä ja kaikki ok.niin ei estettä,olet täysi-ikäinen ja otat vastuun elämästäsi ja kerro vanhemmillesi että he ovat silti tärkeä osa sinun elämää ja pidätte yhteyttä toisiinne. Vanhemman tulee ymmärtää että poika ja tyttökaveritkin on tärkeitä ja normaali nuori hakeutuu kotoa pois ja muokkaa oman elämänsä. - Kukkatyttö
Moi. itse olen 21-vuotias nainen ja asun avomieheni vanhemipieni luona ns väliaikaisesti, eli muutamme omillemme kun tilaisuus ja taloudellinen tilanne sallii. Mulle se on ollut osittain aika vaikeaa, kun ainahan anopin kanssa on sukset ristissä melkein joka asiasta. mutta ainakin oon oppinut sanomaan asiat hyvinkin suoraan ja kaunistelematta, koska muuten ei tuu mitään jos koko ajan nielet mielipiteesi ja siitä tulee vaan hiton paha mieli. Välillä taas tuntuu että on ulkopuolinen koko ajan. SItten ärsyttää se että mieheni on ainoa lapsi joten hänen äitinsä voisi vaikka pyyhkiä hänen perseensä jos pyytäis..... Huhu huhuhh. Olipa kiva avautua. :) oon kyl kertonut miehelleni että en pidä siitä hössöttämisestä ja hyysäämisestä koska mies on sentään jo 22 v.
- jeapah
Vau, oot jo ihan 18v.
- 7776((
Jos muutat poikaystäväsi luokse hänen vanhempiensa kotiin, niin ei se ole itsenäistymistä, koska olisitte ikäänkuin avoliitossa hänen vanhempiensa elättämänä. Ei ne ongelmat ratkea sillä, että muutat pois.
Minusta ennen muuttamista olisi paikallaan keskustella asiasta omien vanhempiesi kanssa, että mitä voisi tehdä, että välinne olisivat paremmin. Onko vanhemmillasi jotakin syytä pelätä, että käytät alkoholia, huumeita, pelkäävät opiskelujesi onnistumista tms? Usein ongelmia tulee juuri siitä, että nuori haluaa itsenäistyä ja olla kertomatta asioistaan, mikä vaan pahentaa vanhempien luottamusta. Jos sinulla tulisi ongelmia poikaystäväsi vanhempien kanssa, niin olisiko silloinkin ratkaisuna muuttaa pois? AIKUISET selvittävät ongelmat puhumalla.
Jos muuttaisit pois, niin miten hoidat raha-asiat? Et voi olettaa, että muuttaisit ilmaiseksi ventovieraiden luokse maksamatta mitään ruoasta ja asumisesta. Sinun pitäisi kysyä heiltä, että mikä olisi sopiva summa tai voisitko korvata kulut esim. tekemällä enemmän kotitöitä esim. imuroimalla koko asunnon kerran viikossa ja huolehtimalla tiskikoneesta tms.
Minusta parasta olisi se, että selvität välit vanhempiisi, koska kyse on vain yhdestä vuodesta. Sen jälkeen kun valmistut, voisit alkaa etsiä poikaystäväsi kanssa yhteistä asuntoa heti, kun kummallakin on työpaikka katsottuna. Huomaat sitten kyllä sen, että se aikuisen elämä itsenäisenä ei niin herkkua olekaan, kun joutuu vastaamaan raha-asioista, siivoamisista jne ihan itse. Moni "itsenäistynyt" nuori joutuu kuitenkin turvautumaan vanhempiinsa, kun kännykkälasku onkin liian iso, tietokone hajoaa tms. - yx äippä
Ilman muuta olet ilmoitusvelvollinen vanhemmillesi niin kauan kun asut kotona. Eikö vanhempasikin ilmoita menostaan ? Ilmoittaminen on myös toisista välittämistä ja äitisi on varmasti sinusta huolissaan, vaikka oletkin 18. Jos muutat pois, niin eipähän tarvitse enää olla "tilivelvollinen".
Itse en muuttaisi toisten nurkkiin pyörimään. Jouduttehan sielläkin kummiskin ilmoittamaan menoistanne vai olenko vallan väärässä ? - eija88...
No etköhän sä ite tunne vanhempas parhaiten ,toisin kun kukaan täällä . Varmaan myös sen miten sen kerrot. turha kai sitä on tänne tulla pohtii
Itse en asunut mutta oleskelin suurimman osan ajasta poikaystäväni vanhempien luona, ennen kun lopulta saimme yhteisen asunnon kun olin 22 ja ilmoitin samana päivänä kotiin mennessäni muuttavani pois, kun sain tietää kämpästä. Äitini suhtautui asiaan yllättävän hyvin.
Et kai ihan tosissasi kuvittele että poikaystäväsi vanhemmat eivät mitenkään teitä rajoittaisi? Asut ilmeisesti kotonasi ja Poikaystäväsi asuu omassaan? Kyllä tämä on toimiva järjestely. Tutustukaa rauhassa toisiinne. Se on harha kuvitelma että taivas aukenisi kun saisit muuttaa pois vanhempiesi luota toisen vanhempien suojiin? Ei oikein tunnu järkevältä, vaikka niin kuvitteletkin. Tuskin he sinun mieliksesi jatkuvasti ovat, joudut sopeutumaan kaikesta huolimatta vieraiden ihmisten tykö, sinä olet se vieras. Oletat tuntevasi heidät mutta voin kokemuksesta sanoa suo siellä, vetelä täällä. Ettet vain erehtyisi pahan kerran, entäs jos välit jostakin syystä menevät poikki, sekin on pakko huomioida, joten? mietihän vielä.
- ei hätää
hei mimmi sul ei oo vie mitään hätää ite oon 38 ja seurustelen 40v miehen kans joka asuu äitinsä luona, äiti huolehtii "pienestä pojasta" kokoajan itse asun vuokrakämpäs miesystäväni ehdotti et muuttaisin hänen ja hänen äidin luokse. mut en todellakaan halua anopin käskytettäväksi kun kotoakin muutin jo 17 v pois.sitä paitsi äitini soittaa mulle joka päivä ja kysyy vointia vaik oon omillani. mut sulle sellanen vinkki et mieti kaks kertaa
- 16+5
Voi tyttörukka: OJASTA ALLIKKOON !
- oma elämä
No mä olen kohta 50v ja mun äitini joka on yli 70v sanoi vasta että vaikka oisit kuinka vanha niin silti olet mun lapsi. kun vasta erosin alkoholisti miehestäni niin äiti takoi aiemmin järkeä päähän mulle... toisaalta se on hyvä aloittaa yhteinen elämä ns turvassa poika ystävän kotona... mutta jos poikaystävän äiti ei hyväksy vähääkään niin teet siitä helvetillisen elämän itellesi... ja muista myös että heillä on varmaan eri säännöt ym... olet silti vielä lapsi etkä läheskään itsenäinen.. joten sinuna pysyisin kotonasi vielä sen verran että saat töitä ja osoitat vanhemmillesi että todellakin pärjäät ja osaat käyttäytyä aikuismaisesti. nythän sä et sitä tee.
muuta omaan kämppään.en tajua miksi haluat muuttaa miehen vanhemmille.järki käteen nainen.itse muutin jo 16 vuotiaana.
- äitipä äiti
Mikäli muuttaisit poikaystäväsi vanhempien luokse se olisi verinen loukkaus vanhempiasi kohtaan ja se on asia joka ei unohdu jatkossakaan. Sillä se on suoraan sanottuna mielenilmaisu
Mikäli muuttaisit omillesi niin siihen tottuu.
Lapsen kotoa muutto ei koskaan ole vanhemmille pikku juttu. Aina se koskee vaikka kuuluukin elämään .
Toivottavasti löydät jonkun ratkaisun elämääsi.- Nainen20
Verinen loukkaus ehkä sun kaltasille herkkähipiäisille. Jos mun oma tyttö muuttas poikaystävän perheen luo ja perhe ois ihan OK ja niille sopis ja tyttö vois korvata jotenki siellä asumisensa niin sanosin että antaa mennä vaan. Ja muistuttasin että kotiin saa aina palata jos siltä tuntuu.
Ihmeen paljon toiset saanu miinusta, jotka on sanonu että muuttivat pois kotoo. Ihan ku se ois nyt pahaki juttu. Suomessa muutenki lapset yleensä muuttaa aikaseen pois jo opiskeluitten takia. Ei oo mitään ihmeellistä jos lapsi muuttaa jo 16 vuotiaana pois. Varsinkin jos asutaan maalla ja kouluun ois liian pitkä matka bussilla on järkevämpää että muuttaa sinne missä opiskelee ku että suhaa bussilla ees taas monta tuntia päivässä.
Muutin myös nuorena pois kotoo. 19v olin silloin. Joskus on ollut kieltämättä vaikeaa ja ruokaa on voinut syödä vain kerran päivässä kun on pitänyt säästää, mutta kyllä se on silti sen arvoista vaikka joskus olisikin nälkäinen. Pidän mieluummin vapauteni ja itsenäisyyteni kun palaan kotiin äidin luo, jonka kanssa en ikinä tullut toimeen emmekä ole olleet enää väleissäkään viime loppiaisen jälkeen. - äitipä äiti
Nainen20 kirjoitti:
Verinen loukkaus ehkä sun kaltasille herkkähipiäisille. Jos mun oma tyttö muuttas poikaystävän perheen luo ja perhe ois ihan OK ja niille sopis ja tyttö vois korvata jotenki siellä asumisensa niin sanosin että antaa mennä vaan. Ja muistuttasin että kotiin saa aina palata jos siltä tuntuu.
Ihmeen paljon toiset saanu miinusta, jotka on sanonu että muuttivat pois kotoo. Ihan ku se ois nyt pahaki juttu. Suomessa muutenki lapset yleensä muuttaa aikaseen pois jo opiskeluitten takia. Ei oo mitään ihmeellistä jos lapsi muuttaa jo 16 vuotiaana pois. Varsinkin jos asutaan maalla ja kouluun ois liian pitkä matka bussilla on järkevämpää että muuttaa sinne missä opiskelee ku että suhaa bussilla ees taas monta tuntia päivässä.
Muutin myös nuorena pois kotoo. 19v olin silloin. Joskus on ollut kieltämättä vaikeaa ja ruokaa on voinut syödä vain kerran päivässä kun on pitänyt säästää, mutta kyllä se on silti sen arvoista vaikka joskus olisikin nälkäinen. Pidän mieluummin vapauteni ja itsenäisyyteni kun palaan kotiin äidin luo, jonka kanssa en ikinä tullut toimeen emmekä ole olleet enää väleissäkään viime loppiaisen jälkeen.Hanki hieman omaa elämänkokemusta lisää ja tule sitten nimittelemään herkkä hipiäiseksi. Lasten muutto pois lapsuuden kodista koskee aina, vaikka se onkin luonnollista.
Kaksi lasta meiläkin ja elävät jo omissa kodeissaan. Opiskelun vuoksi muuttivat kotoa pois, koska opiskelu tapahtui toisella paikkakunnalla.
Autoimme maksamalla heidän asumisensa. Pääsivät hiukan helpommalla eikä heillä ollut niin tiukkaa. Uskalsin jopa kalustaa heidän opiskelija asuntojaan, ostamalla verhoja, astioita ja huonekaluja eivätkä kumpainenkaan tykänneet huonoa. Kodit kalustettiin heidän makunsa mukaisesti.
Kyllä minulle olisi ollut isku päin kasvoja mikäli meidän jompikumpi lapsista olisi voinut niin huonosti luonamme, että ainoa vaihtoehto olisi ollut pois muuttaminen luotamme jonkun kaverinsa lapsuuden kotiin. - 5+9
äitipä äiti kirjoitti:
Hanki hieman omaa elämänkokemusta lisää ja tule sitten nimittelemään herkkä hipiäiseksi. Lasten muutto pois lapsuuden kodista koskee aina, vaikka se onkin luonnollista.
Kaksi lasta meiläkin ja elävät jo omissa kodeissaan. Opiskelun vuoksi muuttivat kotoa pois, koska opiskelu tapahtui toisella paikkakunnalla.
Autoimme maksamalla heidän asumisensa. Pääsivät hiukan helpommalla eikä heillä ollut niin tiukkaa. Uskalsin jopa kalustaa heidän opiskelija asuntojaan, ostamalla verhoja, astioita ja huonekaluja eivätkä kumpainenkaan tykänneet huonoa. Kodit kalustettiin heidän makunsa mukaisesti.
Kyllä minulle olisi ollut isku päin kasvoja mikäli meidän jompikumpi lapsista olisi voinut niin huonosti luonamme, että ainoa vaihtoehto olisi ollut pois muuttaminen luotamme jonkun kaverinsa lapsuuden kotiin.Riittääkö 35-vuotiaan naisen elämänkokemus?
Itse olisin halunnut häipyä ahdistavan ja "kyttäävän" äitini luota pois jo 16-vuotiaana. Valitettavasti lama iski niinä aikoina Suomeen, joten kaupungin asuntoa en saanut edes myöhemmin (18-20-vuotiaana). Sosiaalitoimistossakin kävin, mutta koska meillä oli kaikki hyvin taloudellisesti (ja "henkisesti" - suksien pahasti ristiin meneminen ei näköjään riitä perusteeksi :P ) en saanut sieltäkään apua omilleni muuttamiseen.
Vietin niin monia öitä ja viikonloppuja kuin vain mahdollista kavereitten luona. Jos vain olisi ollut sellainen kaveri, jonka luokse olisin voinut jäädä, olisin pakannut omaisuuteni ja häipynyt sen kummempia selittelemättä. Osoitteen ja puhelinnumeron olisin kertonut vasta parin kuukauden päästä, jos silloinkaan, koska en olisi halunnut äitiäni hiippailemaan uuden kämppäni liepeille.
22-vuotiaana painuin vuodeksi opiskelemaan yli 600 kilometrin päähän. Kotona olin vain joululomalla. Se vuosi meni aivan liian nopeasti... Ja sitten takaisin vanhempien luo. Urgh.
Vuotta myöhemmin sain onneksi vakituisen työpaikan -ja heti perään asunnon yksityiseltä vuokranantajalta. Äitiä suretti, kun hänen "pikku tyttönsä" muutti pois. Itse olin/olen sitä mieltä, että pääsin muuttamaan vuosia liian myöhään.
Olkoon sitten isku vasten kasvoja tai mitä ikinä, mutta jotkut meistä vain ovat henkisesti valmiimpia lähtemään omilleen. Minusta minua oli opetettu koko elämäni siihen - ensimmäisen kerran pääsin ihan yksinäni viikoksi kesäleirille, kun olin kuusivuotias. Hyvin pärjäsin ilman äitiä ja isää (olivat vain sanoneet samassa tuvassa asuville vanhemmille tytöille, että katsovat vähän minun perääni, että käyn syömässä enkä lähde yksin uimaan).
Jos kysytään, että takaisin vanhempien luo vai kuula kalloon, niin ilman muuta kuula kalloon. Näin on ollut jo yli kymmenen vuotta.
- jk
ihannhyvin
- jk
ihan hyvin
- jk
ihan hyvn
Hieman huumorilla sävytettynä näitä nykyajan kotoolta lähtemisiä voitaisiin tarkastella tuoltakin kantilta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10741647
Ja yhteisen kodin perustamista noilta kanteilta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10702809
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10731216#comment-55840025Itse olen myös riidellyt aiheesta vanhempieni kanssa. Olen aikeissa muuttaa pois kotikaupungistani vuoden päästä kesällä, mutta rajoittuneen budjettini vuoksi minun täytyy löytää yksi tai parikin kimppakämppäläistä muuttamaan kanssani.
- -
Olet nyrkillä tapettava huora
- onaikasiisitsenäisty
ihan voin sanoa vinkkinä että anoppilaan ei ehkä kannata muuttaa.
miksette muuta poikakaverin kanssa omaan kämppään, jos teillä ei töitä ja tuloja ole, on olemassa kelan asumis-, opinto-. ja työmarkkinatuet. jos ette opiskele tai ette ole saaneet töitä, ilmoittautukaa työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja hakekaa töitä. työnhaun aikana saatte työmarkkinatukea, ei sillä juhlita mutta vuokran ja laskut maksaa.
itsenäistykää, olettehan jo "aikuisia". itse muutin poikaystäväni kanssa yhteen 16-vuotiaana, juurikin äidin kanssa tulehtuneiden välien vuoksi. en ole katunut koskaan. välillä on rahasta tiukkaa itse kullakin mutta aina tulee toimeen. jättää turhat ostokset pois. - koti majoituksessa
".....jo siitä lähtien kun täytin 18 koska vanhempani erityisesti äiti kyttää asioitani ja rajoittaa suuresti elämääni yhä...."
Voi ressukka pieni. Tarvitaan 3 vahvaa ja ilkeää äitiä vastaamaan mies-anoppi-kokelaita sinua yhdessä kyttäämässä. Siinäkin on yleensä kylliksi anopille kestämistä, että keskeytät hänen nuoren poikansa kasvatuksen viemällä pojan muualle. Mutta, että kesken oman äitisi sinulle antamaa aikuiseksi saattamista lyöttäydyt anopin katon alle ja hän saa kaksinkertaisen neuvonta- "kuritus"vastuun, niin voi voi. Ellei nuoripari kykene omilleen asettumaan, kannattaa pitää synnyinkoto niin kauan majapaikkana, että kykenee.- harvat haluaa
Koti majoituksessa; Harva nainen haluaa anopin kanssa samaan huusholliin, mutta täytyy nuorelle nostaa hattua, että uskaltaa yrittää.
Minulla on ollut aina hyvät välit anoppiin, mutta en voisi kuvitella yhdessä asumista, kun pakon edessä, jos maailma ropahtaa, että ei ole enää asumuksia ihmisille.
- get a life!
yhyy, mitä mä teen ko mul menee niin huonosti ko asun porukoil. . nii ja mä oon 18 vuotias enkä osaa olla aikuinen, siks aattelin et muuttaisin poikaystäväni vanhemmille, saisin toiset vanhemmat itselleni ja mun ei tartteis kantaa ite vastuuta itestäni.
ps. en uskalla olla yksin, siks en voisi muuttaa esim omaan kämppään jonnekkin.
SIINÄ SULLE VASTAUSTA RUIKUTTAJA! AIKUISTU TAI ITKE PASKAA ELÄMÄÄS JA VALINNAN VAIKEUTTA o.O - Pelko pois
Itse asustelin noin vuoden tyttöystäväni vanhemmilla, jokunen vuosi sitten. Jos olisin sinä, tekisin sen sanomalla suoraan mitä haluat ja sen jälkeen tekemällä siitä muutoksesta
1. hänelle vaivattoman
2. pienemmän asian kuin se onkaan
3. varmasti turvallisen ja opettavan ratkaisun.
Yritä esittää asiasi asiallisesti näyttäen samalle hänelle, että pystyt siihen. Ota etukäteen selvää kuinka paljon "toisen perheen" vanhemmat haluaisi vuokraa sinulta periä. Kela auttaa siinä, ellei vanhempasi auta ja et saa töitä.
Voit myös yrittää puhua ensin isäsi kanssa kahdestaan, jos olet vakuuttunut että saat hänet puolellesi. Kun isäsi on puolellasi, voit mennä puhumaan äitillesi tietäen, että sinun mielipidettä tuetaan jo monelta eri taholta. Sinuna puhuisin heille turvallisesta tavasta irtaantua vanhemmista, ilman että tipahdat tyhjän päälle. Olethan kuitenkin menossa jo varmasti tuttujen ihmisten luokse, paikkaan missä sinusta jo varmastikkin tykätään.
Älä pelkää sitä tilannetta. Töräytät vaan ilmaan toiveesi ja tilanne kyllä luonnistuu.- vuokratulot?
Pelko pois,
Jos asuu avopuolison kanssa, avopuolison perheen kanssa yhdessä. Niin onko avopuolison perhe halukas maksamaan vuokratuloista veroa? Paljoko yhden huoneen vuokra maksaa puoliksi ja osa jääkaappia, suihkua?
- onpa korkea taso.
OIKEIN EUSIVUN JUTTU.
Huomaa että kirjoittaja kuuluu ylläpitoon. - Vanhemmat.
Olisivat tyytyväisiä päätöksestäsi muuttaa pois kotoa,koska silloin sinun opiskeluaikaasi ei tarvitsisi rahoittaa,eikä myöskään ylläpitää asumistasi.(ruoka,vaatteet,ym menot)
- muuta ihmeessä
Mimmi, muuta pois vaan kotoa, jos poikaystäväsi vanhemmat suostuu sinut elättämään. Kyllä ainakin minä antaisin lapseni lähteä pois kotoa heti, kun vaan joku muu suostuu elättämään ja aikuinen 18 v. on siihen valmis omas mielestään.
Ei vanhemmat siitä loukkaannu, jos haluat jo omillasi elää ja varmaan voit vierailla aina silloin tällöin kotonasi. - 8+1
Jokainen on itse vastuussa tunteistaan, myös sinun vanhempasi. Ihminen on kyllä niin vahvasti opetettu "tavoille" että hän kokee vaikeaksi sanoa mitä tahtoo, ja itsenäisyys on lähestulkoon ruma asia tämän maailman arvojen mukaan.
Tutustu hyvään kirjaan, jonka mukaan ongelmana on ne ajatukset ja arvot elämälle, jotka ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle jo ties kuinka kauan luoden onnettomuutta matkallaan koko ajan. Lisää sivulla www.alkuajatus.org
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 901249
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511046En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse63797Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14750Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli290706- 60694
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107688Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?39661- 60638
En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634