Onko suomenkielista opusta, missä olisi tietoa erilaisista salamoista?
Mitä vaikka tarkoitta strobistikäyttö, tai mitä ominaisuuksia salamoissa on/pitäisi olla, mikä on TTL tai P-TTL, mitä eroa niillä on, miten niitä syödään, jne...
Eli siis en tiedä salamoista mitään mutta, että niiden avulla saa lisää valoa.
Mutta jos menen kauppaan, niin mistä tiedän mitä ominaisuuksi pitää kysyä, mitä erilaisia teknikoita salamakuvauksista käytetään, jne.. En tiedä mitä tarvitset tai edes mitä erilaisia mahdollisuuksia salama voi tarjota.
Mitä vaikka tarkoitta strobistikäyttö, tai mitä ominaisuuksia salamoissa on/pitäisi olla, mikä on TTL tai P-TTL, mitä eroa niillä on, miten niitä syödään, jne...
Eli siis en tiedä salamoista mitään mutta, että niiden avulla saa lisää valoa.
Mutta jos menen kauppaan, niin mistä tiedän mitä ominaisuuksi pitää kysyä, mitä erilaisia teknikoita salamakuvauksista käytetään, jne.. En tiedä mitä tarvitset tai edes mitä erilaisia mahdollisuuksia salama voi tarjota.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Täällä: jotain
Salama – Wikipedia
Salama. Wikipedia. Sivulta puuttuu ensiarviointi. Tämä ilmoitus näytetään vain ...
mutta jos salama on kilometrejä pitkä, sen eri osista lähtenyt paineaalto ehtii ...
fi.wikipedia.org/wiki/Salama - Cached - SimilarPallosalama – Wikipedia
Wikipedia. Sivulta puuttuu ensiarviointi. Tämä ilmoitus näytetään vain seulojille.
Loikkaa: ... Muut teoriat väittävät, että erilaiset salamat yhdistyvät ja muodostavat ...
fi.wikipedia.org/wiki/Pallosalama - Cached - SimilarSalamalaite – Wikipedia
Salamalaitteita on erilaisia käyttötarkoituksen ja kohderyhmän mukaan. Useista
kameroista löytyy pieni kiinteä salama, jonka ...
fi.wikipedia.org/wiki/Salamalaite - Cached - SimilarUkkonen – Wikipedia
Usein salaman lähiosumasta kuuluu vain paukahdus, mutta jos esimerkiksi
pilvisalama on useita kilometrejä pitkä, sen eri osista lähteneet paineaallot
saapuvat ...
fi.wikipedia.org/wiki/Ukkonen - Cached - Similar
Tuossa pari juttua salamakuvauksesta, jossa ainakin osaan kysymyksistäsi vastaus:
http://www.pikseli.fi/pdf/0905_salamat.pdf
http://www.pikseli.fi/pdf/1005_valoa_kengasta.pdf
Kerro millaiseen käyttöön salamaa tarvitset (käytätkö kamerasta erillään, ym), millaiseen kameraan se tulee ja mikä on budjettisi salaman suhteen, niin voisin antaa vinkkiä millaista salamaa sinun tulisi lähteä hakemaan. Ei niissä ylipäätään paljoa eroja ole ja tärkein asia aloittelijan kannalta on se, että hankit kamerasi kanssa yhteensopivan laitteen ja että teho on käyttöösi riittävä.
salaman syömisestä minulla ei kyllä ole kokemusta, mutta luulisin että parhaiten menee alas jauhettuna ja runsaan nesteen kera nautittuna.
Tietääkseni suomen kielellä ei yhtenäistä opusta löydy avoimeen käyttöön? Valokuvausalan oppilaitoksissa tietty kuuluu olla prujut. Englannin kielellä löytyy vaikka mitä. Käytä selainta. Jos ostat, osta vain sinun kameramerkiä oleva kirja. Osta Canoniin Canon- ja Nikoniin Nikon-salama, molempiin niitä kalliimpia. Ehkä, en ole varma, Metz käy molempiin sekin sieltä kalliimmasta päästä. Manuaaliasetukset pitää olla siinäkin. Kunnon salamassa pitää olla manuaalikäyttö, mikä monilla on pääasialinen käyttömuoto, monilla ei. Jaa miksi, sekin selviää, kun joskus opetteet itse.
Eri asia on, jos kuvaat automatiikalla, jolloin voit ostaa mitä vaan. E-TTL (Canon) ja I-TTL (Nikon, muistaakseni "I") on sama asia takoittaa, että salama on automatiikka-asennossa. Mitä se taas tarkoittaa, saat tutkia itse. P-TTL taitaa olla kuullun väärin ymmärrystä. Ehkä Strobistia ei ole määritelty, mutta itse käsitän sen tarkoittavan kuvausta salama irti kamerasta. Monilla on erilliset salamajalustat, softboxit, varjot ym. ym, ja kuvaavat usein M-modella.
Jos haluat oppia salaman käyttöä, saat varautua uhraamaan rahaa. Se kyllä kannattaa, jos haluaa kuvat paremmiksi. Suomessa on muutamat valokuvaajat alkaneet pitää parin päivän pikakursseja. En heitä mainosta, saavat tehdä sen itse. Kurssille meno varman avartaa ja saatat oivaltaa asiat vajaassa kahdessa päivässä. Päivän, muutaman tunnin, pikakurssille en lähtisi. Mukana pitää olla salama kameran lisäksi tietty.
TTL tarkoittaa kai lähinnä sitä, että kameran automatiikka ohjaa salaman tehoa ja salaman asetuksia pystyy muuttamaan kamerasta käsin.
Nuo etuliitteet taas eivät taida tarkoittaa juuri mitään. Valmistajat ovat vaan halunneet antaa omille järjestelmilleen oman nimen.
E-TTL on Canonin TTL-salamajärjestelmä, i-TTL Nikonin ja P-TTL Pentaxin.
Ja ristiinhän nuo eivät toimi, eli i-TTL salamaa on turha sovitella Canonin kameraan muuten kuin manuaalimoodissa jne...
Ennen kauppaan menoa kannattaisi ehkä vähän miettiä miten tulet sitä salamaa käyttämään. Riittääkö esimerkiksi pelkästään pystysuunnassa kääntyvä välähdyspää, vai haluatko maksaa lisää siitä että välähdyspää kääntyy myös vaakasuunnassa?
Entä millaisen kameran kanssa tulet salamaa käyttämään. Kovin pieneen kameraan ei välttämättä halua kiinnittää kovin suurta ja painavaa salamaa. Toisaalta, jos salamaa käyttää irti kamerasta niin koko ei haittaa. Tällaiseen käyttöön taas kannattaa harkita langatonta ohjausta tottelevaa salamaa, jos kamerasta tällainen ominaisuus löytyy.
Ekan kappaleesi epäily ei osu oikeaan. Riippuu täysin siitä, pidätkö salamaa kamerssa kiinni vai siitä irti. Lisäksi salaman ominaisuudet ratkasevat mitä sillä voi teettää. Kamerat ovat kehittyneet salamaominaisuuksissa mielettömästi. Täysin riippuu siitä, millä kalustolla kuvaat.
P-TTL oli kiva tietä. Aina sitä oppii uutta.
Aloittaja, jos kuvaat salama irti kamerasta, ei salamapään kääntyminen ole mikään erityisen suuri kriteeri. Salama kamerassa kiinni, se on. Silti kalliilla (ominaisuuksiltaan hyvillä) samalalaitteilla saat paljon valoa kuviin paikossa missä se ei muuten ole mahdollista. Opiskelemalla salamakuvausta kunnon kirjallisuudesta, opit tietämään mitä mahdlollisuuksia on ja mitä rajoituksia.
Ei salamavalokuvaus kuulkaa mitään salatiedettä ole. Järjestelmäkameraan hyvän salaman saa esimerkiksi Nissin nimisenä eri merkkeihin sopivana. Siinä halvemmassakin mallissa on mahdollisuus säätää välähdyksen tehoa säätämällä eevee- namiskaa. Kääntyvä salamapää on hyvästä, sillä harvemmin suorapläjäyksellä päin pärstää tulee hyvännäköistä jälkeä. Esim. katon kautta heistamalla saa usein hyviä kuvia. Samaten salamapään eteen vedettävää hajotinta kannattaa kokeilla. Itse kokeilin taannoin Nissinin käyttämistä niin sanottuna orjasalamana, jossa asetin salaman kuvattavan henkilön taakse, ja pläjäytin kameran omalla salamalla jolloin kohteen takana oleva salama "vastaa" pläjäykseen ja luo hienon valomaailman kohteen taakse. Orjasalaman välähdyspää sojoittamaan kohti kattoa ja hieman ev- miinusta niin hyvää tulee. Toisin sanoen salama kameran salamakenkään patterit sisään ja sitten väläyttelemään ja niitä takanamiskoja räpelöimään, niin siitä on hyvä aloittaa.
Mikko Niemelä: Välähdyksiä, Docendo 2010.
sama kirja oli mielessä, löytyy lähikirjastosta. mutta joku ehti aikaisemmmin tänään suositella :d
E-TTL = Evaluative "Through the Lens", i-TTL = Intelligent "Through the Lens", P-TTL = Preflash "Through the Lens"
TTL= valotuksen mittaus linssin läpi. E-TTL = arvioiva. i-TTL = Älykäs, P-TTL = esisalamalla varustettu.
.