Kiviniemen siltaa lähestyttiin jonossa, siltaremontti kun oli täälläkin käynnissä. Majoitus oli varattu Dobryi Los-hotelliin, joka on n 1 km eteenpäin sillalta, ja vasemmalle kääntyvää kapoista kylätietä vielä lähes kilsan verran. Hotellin asiakaspinta on ravintola, jonka kiertämällä löytyy taempaa alueelta respa. Törmäsin ensiksi ravintolan pimeään eteiseen, yhden oven takaa löytyi baari josta neuvottiin eteenpäin. Kun oli esittänyt respassa voucherit, avautui portti ja auto matkatavaroineen päästettiin sisään alueelle. Turvallista ainakin on, asiattomat kuljailijat eivät liikuskele asiakkaiden vaivoina. Huoneemme olivat mukavan tilavat kuisteineen kylpyhuoneineen. Telkkarista tuli futista, ja oli vähällä että ei maltettu syömäänkään lähteä. Auto siis taas tielle, ja kosken luona olevaan kahvilaan, jossa tilattiin kunnon ateriat.
Paljon ei peliä jaksettu myöhemminkään katsoa, aamulla oli lähtö klo 8 kohti Sortanlahden satamaa, jossa Antti Musakka liittäisi meidät Konevitsan-ryhmäänsä klo 9.
Onneksi valitsimme Pyhäjärven (Plodovoe) yläkautta kulkevan tien, siellä on luostarin selkeät tienviitat ja päällystetty tie, paitsi aivan viime kilometrejä.
Matkaa saarelle on 7 km, Antin rautalaiva puksutti matkan reilussa puolessa tunnissa. Luostarissa on pääportin korjaustyöt alkamassa, ja luostarikehän muitakin rakennuksia oli kunnostettu paljon siitä kun viimeksi kävin jokunen vuosi sitten. Yläkirkkoon on asennettu ikkunalasit, ja maalauksia entisöity.
Ryhmä nuorisoa touhusi perunamaalla, kuulemma Pietarista, olivatkohan rippikoululaisia. Hilpeä tunnelma siellä oli nuorilla kun kitkivät perunan istutusalaa.
Rantaan palattua suunta kohti Käkisalmea, tie oli edelleen hyväkuntoista. Kaupunkia lähestyessämme jouduimme jonon jatkoksi, tien tukkona oli väärin kääntymistä yrittänyt kolariauto, toinen osapuoli oli Käkisalmen Linnan paikoitusalueella. Siellä kirjoiteltiin muistiinpanoja, jono mateli ja muutama röyhkeä autoilija oikitti meidät oikealta piennarta pitkin ajaen, ja jonon liikkuessa kiilasi tietenkin eteen. Vaikka moinen otti kaaliin, eipä siinä mitään voinut tehdä, grrr.
Tässäpä olikin ravintola, jossa on ennenkin istuttu, siellä syötiin puolinen. Päätettiin että seuraava pysähdyspaikka olisi Lahdenpohja, jossa otetaan kahvit Annikassa.
Hyvä tieosuus päättyi Käkisalmen jälkeen, ja täristeltiin huonokuntoista asvalttia Hiitolaan asti, jossa tie muuttui mahdollisimman ikäväksi ajettavaksi. Mutka ja mäennyppylä mutkan ja mäennyppylän jälkeen kuoppaisella hiekkatiellä. Vastaantulijoita ei voinut nähdä mutkan eikä mäen takaa. Kun pidettiin tupakkatauko tien sivussa, syöksyi kylki edellä mäenkaarteen päällä joku hurjastelija että sora lensi, saman tien kadoten konetta ulvottaen seuraavan mutkan taakse. Jos oltiin tiellä, tämä neropatti olisi tullut päälle armotta, mitään ei olisi ehditty tehdä.
Mutta Käkisalmelta asti nähtiin siellä täällä suuria tietyömaita, Musakka oli kertonut, että uusi tie tulee tehtäväksi Sortavalaan asti. Nämä tiet jäävät jonakin päivänä hurjapäiden yksityisiksi kaahailureiteiksi.
Ikävä puoli siinä on sitten se, että kaikki viehättävät pikkukylät jäävät entistäkin syrjempään meidän turistien uteliailta katseilta. Vanha jää taakse, niin se menee.
Lahdenpohjasta Sortavalaan on ehjä kunnollinen päällyste vaikkakin kapealla ja mutkaisella tiellä. Sortavalassakin on suuri siltaremontti, joten liikenne kiertää Vakkolahden, ja tie on oikein huono.
Ruskealassa, josta matka alkoi, jäi osa porukasta yöpymään, takkatuli rätisi ja sauna oli lämpimänä. Auton matkamittariin rajalta rajalle kertyi 985 kilometriä, ja meille reissaajille mukavat kokemukset hienosta reissusta.
Kiitos karttureille ja kuskille!
PS reissusta tarkemmin osoitteessa Matkailijat net, ja jokusia kuvia.
Paljon ei peliä jaksettu myöhemminkään katsoa, aamulla oli lähtö klo 8 kohti Sortanlahden satamaa, jossa Antti Musakka liittäisi meidät Konevitsan-ryhmäänsä klo 9.
Onneksi valitsimme Pyhäjärven (Plodovoe) yläkautta kulkevan tien, siellä on luostarin selkeät tienviitat ja päällystetty tie, paitsi aivan viime kilometrejä.
Matkaa saarelle on 7 km, Antin rautalaiva puksutti matkan reilussa puolessa tunnissa. Luostarissa on pääportin korjaustyöt alkamassa, ja luostarikehän muitakin rakennuksia oli kunnostettu paljon siitä kun viimeksi kävin jokunen vuosi sitten. Yläkirkkoon on asennettu ikkunalasit, ja maalauksia entisöity.
Ryhmä nuorisoa touhusi perunamaalla, kuulemma Pietarista, olivatkohan rippikoululaisia. Hilpeä tunnelma siellä oli nuorilla kun kitkivät perunan istutusalaa.
Rantaan palattua suunta kohti Käkisalmea, tie oli edelleen hyväkuntoista. Kaupunkia lähestyessämme jouduimme jonon jatkoksi, tien tukkona oli väärin kääntymistä yrittänyt kolariauto, toinen osapuoli oli Käkisalmen Linnan paikoitusalueella. Siellä kirjoiteltiin muistiinpanoja, jono mateli ja muutama röyhkeä autoilija oikitti meidät oikealta piennarta pitkin ajaen, ja jonon liikkuessa kiilasi tietenkin eteen. Vaikka moinen otti kaaliin, eipä siinä mitään voinut tehdä, grrr.
Tässäpä olikin ravintola, jossa on ennenkin istuttu, siellä syötiin puolinen. Päätettiin että seuraava pysähdyspaikka olisi Lahdenpohja, jossa otetaan kahvit Annikassa.
Hyvä tieosuus päättyi Käkisalmen jälkeen, ja täristeltiin huonokuntoista asvalttia Hiitolaan asti, jossa tie muuttui mahdollisimman ikäväksi ajettavaksi. Mutka ja mäennyppylä mutkan ja mäennyppylän jälkeen kuoppaisella hiekkatiellä. Vastaantulijoita ei voinut nähdä mutkan eikä mäen takaa. Kun pidettiin tupakkatauko tien sivussa, syöksyi kylki edellä mäenkaarteen päällä joku hurjastelija että sora lensi, saman tien kadoten konetta ulvottaen seuraavan mutkan taakse. Jos oltiin tiellä, tämä neropatti olisi tullut päälle armotta, mitään ei olisi ehditty tehdä.
Mutta Käkisalmelta asti nähtiin siellä täällä suuria tietyömaita, Musakka oli kertonut, että uusi tie tulee tehtäväksi Sortavalaan asti. Nämä tiet jäävät jonakin päivänä hurjapäiden yksityisiksi kaahailureiteiksi.
Ikävä puoli siinä on sitten se, että kaikki viehättävät pikkukylät jäävät entistäkin syrjempään meidän turistien uteliailta katseilta. Vanha jää taakse, niin se menee.
Lahdenpohjasta Sortavalaan on ehjä kunnollinen päällyste vaikkakin kapealla ja mutkaisella tiellä. Sortavalassakin on suuri siltaremontti, joten liikenne kiertää Vakkolahden, ja tie on oikein huono.
Ruskealassa, josta matka alkoi, jäi osa porukasta yöpymään, takkatuli rätisi ja sauna oli lämpimänä. Auton matkamittariin rajalta rajalle kertyi 985 kilometriä, ja meille reissaajille mukavat kokemukset hienosta reissusta.
Kiitos karttureille ja kuskille!
PS reissusta tarkemmin osoitteessa Matkailijat net, ja jokusia kuvia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mielenkiintoinen reissu. Olisi tarkoitus tehdä isommalla porukalla matka Konevitsan luostariin vuoden kuluttua. Pitää aloittaa valmistelut hyvissä ajoin, että kaikkien toiveet täyttyisivät. Tuosta Konevitsasta pitääkin kysellä enemmän.
Näkyikö Kiviniemessä rautatietyömaata? Uusi ratayhteys on rakenteilla Kiviniemestä (Losevo) Kamennogorskiin ja edelleen nykyistä reittiä Imatralle. Rata tulee tavaraliikenteelle, jolla korvataan ruuhkautunutta Viipurin rataa. Radan pohjia on varmaan osittain jo rakenneltu.
Onkohan tuolla Käkisalmen tienoon tietyömailla yhteyttä Syväoron uuden rajanylityspaikan valmisteluihin? Kyllähän siinä vaiheessa pitää rakennella melkoisesti teitä ja parannella entisiä.
Ihan hyvä, että teitä parannellaan, mutta niinhän siinä käy, että kylät jäävät usein syrjään uusilta tielinjauksilta.
Kiitokset matkakertomuksestasi, täytyy käydä matkailijat.netissä.
Ressu
Niin jollekin porukasta Antti oli sanonut, että rautatien rakennustyömaa on käynnissä Käkisalmen piirissä, ja samaan aikaan raivataan myös uusia maantielinjoja. En sitten sitä mene arvailemaan, olisiko Viipurin tavara- vai Allegroliikenteen tiimoilta ratahommat. Enkä Syväoronkaan asoita arvailisi, täällä pannaan toivot Petroskoin-Joensuun junayhteyteen.
Naapurissa on selkeät suunnitelmat rautateiden tavaraliikenteen siirtämisestä Suomesta Venäjälle ja päinvastoin kulkemaan Svetogorskista Kamennogorskin ja Losevon kautta ohi Pietarin kaupungin. Netissä on saatavana myös kartta rautatielinjasta.
Siitähän olikin joku "kärhämä" joistain suomalaisten haudoista Losevossa.
Nythän on valmistunut osa Pietarin länsipuolella sijaitsevaa suurta satamaa. Rautatiekuljetukset hakevat mahdollisimman suoraa reittiä ohi Pietarin vaikkapa Suomesta.
Iso rakennustyömaa on käynnissä välillä Viipuri-Svetogorsk. Siellä rakennetaan kaasulinjaa Svetogorskin kaupungin tarpeisiin, mutta myös kaupungin puunjalostustehtaiden käyttöön. Näin sen työmaan puolitoista vuotta sitten.
Joensuu-Petroskoi junayhteys on tosi tärkeä. Se yhdistäisi ainakin meidät itäsuomalaiset Karjalan Tasavaltaan. Katselin itsekin juuri bussiyhteyksiä Petroskoihin Igorin luo. Eipä niitä sitten löytynyt. Pakko on mennä autolla.
Ratayhteys Kiviniemi-Antrea
Ratayhteys on rakenteilla välille Kiviniemi-Antrea, ja se valmistuu ensi vuonna.
Ratalinja kannattaa piirtää omille (paperi)kartoilleen, niin eipähän tarvitse asiaa enää sen kummemmin ihmetellä. Katso työmaata koskevat kartat seuraavasta linkistä (Pdf -dokumentti aiheesta Venäjän uusi raideyhteys):
http://www.aavistus.fi/venaja-rakentaa-uutta-raideyhteytta-losevo-kamennogorsk/
Tälle rataosuudelle siirretään merkittävä osa Suomen ja Venäjän välisestä tavaraliikenteestä.
Viipuri-Pietari -rata jää pääosin henkilöliikenteen, mm. Allegro-liikenteen käyttöön.
Haaveksia saa ja pitääkin, ja junayhteys henkilöliikenteelle reitillä Joensuu-Petroskoi olisi tietenkin kätevä, mutta ei todennäköinen lähimpään 20 vuoteen.
Kysyntä ei yksinkertaisesti riitä. Lisäksi laajempi henkilöliikenne voi vaatia radan ja asemapaikkojen parantelua sekä turvajärjestelmiä.
Edelleen, Karjalan tasavallalla on kannattavuusongelmia ihan omiksi tarpeiksi mm. paikallisjunayhteyksissä Lentieraan ja Jyskyjärvelle. Nykyisessä, laskevan väestömäärän tilanteessa tasavalta ei ole valmis ottamaan pienintäkään lisäriskiä budjettiinsa, mitä merkitsisi uuden junayhteyden kehittely ja avaaminen välille Joensuu-Petroskoi.
Edelleen, Venäjän keskushallinnon ja VR:n näkökulmasta rautatietoiminnan painopisteet ovat nyt muualla.
Suomi-Venäjä -junaliikenteen painopiste on toistaiseksi Allegro-yhteyden sisäänajossa ja kokemusten hankkimisessa siitä.
Sen jälkeen projektivuorossa on ratayhteyden kehittäminen välilä Oulu-Kajaani-Kuopio- (Jyväskylä) -Savonlinna-Parikkala-Käkisalmi-Pietari. Tätä yhteyttä varten perustetaan uusi ratapohja välille Parikkala-Elisenvaara. Ratayhteys saatetaan avata vuoden 2025 tienoilla.
Edelliseen kokonaisuuteen saattaa liittyä ja vaikuttaa Jäämeren rata, jonka alkupiste olisi Norjan Kirkkoniemessä, ja rata kulkisi Lapin halki Ouluun.
Jäämeren radalle on suunniteltu kolme vaihtoehtoista reittiä:
1. Kirkkoniemi-Inari-Kittilä-Kolari-Tornio-Kemi-Oulu
2. Kirkkoniemi-Inari-Ivalo-Sodankylä-Rovaniemi-Kemi-Oulu
3. Kirkkoniemi-Inari-Ivalo-Sokli-Salla-Kemjärvi-Rovaniemi-Kemi-Oulu
Pääpiirteissään nämä samat Lapin kolme ratalinjausta olivat suunniteltuina 1930-luvulla Petsamon alueelta, Liinahamarin jäättömästä valtamerisatamasta alkaen. Silloisissa linjauksissa Liinahamari-Ivalo -reitti olisi kulkenut Inarijärven itäpuolelta.
Venäjän keskushallinto ja Karjalan tasavalta ovat alkuvuodesta 2012 sopineet, että Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka nostetaan Venäjän federaation ulkorajan kehittämisohjelman pääprioriteettiin.
Käytännössä tämä nopeuttaa huomattavasti Parikkalan nyt väliaikaisen rajanylityspaikan muuttamista kansainväliseksi rajanylityspaikaksi.
Parikkalan-Syväoron rakennukset ja muu infrastruktuuri tehdään Venäjän valtion budjettivaroilla.
Samalla sopimuksella tie A129 Pietari-Käkisalmi-Lahdenpohja-Sortavala on siirtynyt Karjalan tasavallan osavastuulta kokonaan Venäjän federaation hallinnoimaksi tieksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Käkisalmi-Lahdenpohja-Sortavala –valtatie linjataan uudestaan, rakennetaan ja kunnostetaan vuoden 2015 loppuun mennessä valmiiksi. Rakennustyöt ovat jo käynnistyneet. Eräs tienteon osaprojekti on kokonaan uusi tie linjalle Kurkijoki-Elisenvaara-Syväoro.
Taistolainen,
Pääset sieltä Kuopiosta Igorin luo kätevimmin siten, että ajat autosi parkkiin Kiteen ABC:lle tai Tohmajärven Cafe Rajapysäkille.
Sitten hyppäät reittilinjan Helsinki-Petroskoi-Helsinki -bussiin.
Puhelinsoitolla voi varata paikan jopa suoraan liikkeessä olevaan autoon.
Aikatalu on tässä:
http://incoming.fi/transport/helsinki-petrozavodsk
Loppuun ystävällismielisenä varoituksen sanana se, että matkalaisten joukosta voi kuulua protesteja, jos tällä palstalla tai bussin kyydissä vielä soitatat 1970-luvun taistolaislauluja.
Nämä lauluthan ovat todellista realismia menneiltä ajoilta. Sanat ovat jopa uhmakkaat ja musiikki iskevää.
Siinäpä päivä alkaa ripeästi reippaiden sävelten myötä.
Eikö se bussiyhteys mene Imatran kautta Pietariin ja sieltä M-18 tietä pitkin Petroskoihin? Se ei mene Värtsilän kautta, eli ei mene Kiteen tai Tohmiksen kautta?
On varsin kuvaavaa venäläiselle liikennekulttuurille tuo yllä mainitsemasi jonon ohittaminen oikealta ja sitten kiilaaminen ohitettujen eteen!
Minulla on aivan vastaavia kokemuksia.
Kerran ajelin aivan normaalisti normaalinopeudella suht´ leveää soratietä, kun takana ajanut venäläisauto hurautti ohitseni täysin yllättäen oikealta!
Mikä röyhkeys!
En ollut ilmeisesti osannut - paikallisen kulttuurin tapojen mukaisesti - sulkea ja peittää oikeaa sivustaani huolellisesti, ja kun rakonen sattui siellä olemaan, siitä röyhkeästi vaan ohi.
Näin naapurissa.
Samanlaista kulttuuria matkailija näkee Venäjän teillä joka päivä.
Se on juurtunut toimintatapa, eikä sitä varmaan pidä ottaa henkilökohtaisesti?
Yleisesti on niin, että venäläinen liikennekulttuuri on vasta kehittymässä ja kaikenlaista voi sattua ja tapahtua. Yllättäviä juttuja. Tästä ovat sitten merkkeinä mm. rusinoiksi muuttuneet autot ja muistoristit teiden varsilla.
Karkeasti ottaen liikennekulttuuri on suurinpiirtein samassa kehitysvaiheessa kuin mitä oli liikennekulttuuri Suomessa 40 vuotta sitten.
Silloin, 1960- ja 1970-luvun taitteessa meno teillämme oli villiä. Autokauppa oli vapautunut 1960-luvun alussa ja noin kymmenessä vuodessa autoja oli tullut teille jo niin paljon, että niitä jouti törmäilemään toisiinsa.
Liikennekuolemien valossa erityisen synkkiä olivat vuodet 1965-1973, jolloin tieliikenteessä kuoli noin 1000 ihmistä vuosittain.
Sen jälkeen tieliikenteessä surmansa saaneiden määrä väheni selvästi.
Tähän ovat vaikuttaneet monet liikenneturvallisuutta edistävät isot ja pienet toimet, kameravalvonta ja autojen kehittyminen.
Oleellisin vaikuttava tekijä on kuitenkin ollut kuljettajien osaamisen kasvu ja asennetodellisuudessa tapahtuneet myönteiset muutokset, mm. maltti ja rauhallisuus ovat valttia, sopu sijan antaa, kohteliaisuus ja itsekkäistä liikennetempuista pidättyminen.
Vaikka ajoneuvojen määrä ja ajetut kilometrit Suomessa ovat kasvaneet vahvasti, tieliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet selvästi.
Liikennekuolemien määrä on laskenut nykyiseen tasoon noin 250-280 kuollutta vuodessa.
Sen sijaan Venäjän teillä eletään vielä ainakin parikymmentä vuotta samanlaista villiä vaihetta kuin mitä elettiin Suomessa 40 vuotta sitten. Liikennekulttuuri ottaa ensiaskeliaan. Autojen määrä on alkanut kasvaa voimakkaasti, ja uusia kokemattomia ja kehittymättömiä kuljettajia on tullut runsain määrin liikenteeseen. Ja mikä lienee Venäjän autokoulujen opetuksen taso, saako ajokortin esim. kirjekurssilla?
Venäjän liikenteessä ja teillä suomalaisen matkailijan on otettava huomioon tämä eri liikennekulttuurien välinen ammaottav kuilu.
Siis varovasti ja valppaasti vaan, kyllä se siitä.
Nyt en oikein ymmärrä. Siis oikealta puolelta ohi? Tarkoittaako se, että tien pientareen kautta ohitetaan oikealta? Miten sieltä mahtuu ajamaan, vai onko sillä puolella kevyen liikenteen alue reunaviivan ulkopuolella?
Miksi ei ohiteta vasemmalta, kuten normaalisti?
Olen ajellut paljon Venäjällä, mutta tällaiseen en ole törmännyt, vai olenko ajellut sellaisilla seuduilla, jossa tuota tapaa ei ole.
Venäjällä hankitaan ajokortti usein ns. opetusluvilla. Vähän samaan tapaan kuin joskus Suomessa. Teoriaopetus on omilla harteilla ja siihen ei ehkä osata paneutua riittävästi. Lisäksi liikenteeseen asennoitumista ei opeteta riittävästi. Jalankulkija saa varoa tosissaan kadun ylittämistä. Ylinopeutta ajaminen on yleistä sellaisilla tieosuuksilla, joilla ei ole nopeusvalvontaa. Nykyään tosin on jo olemassa automaattista valvontaa pääteillä.
Venäläistä liikennekulttuuria olen verrannut 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneisiin suomalaisiin. Usein heillä ei ollut edes ajokorttia, mutta into ajamaan oli kohtalaisen kova. Ruotsalaiset hieman valittelivat suomalaisten ajokulttuuria.
Mutta niin ne asiat menevät eteenpäin Venäjälläkin. Nykytila on seurausta autokannan räjähdysmäisestä kasvusta, mutta asiat muuttuvat pikkuhiljaa myös autoilun osalta. Liikennevalvonta, ajolupakäytäntö ja vaikkapa ajoneuvojen katsastustoiminta edistävät turvallisempaa liikkumista myös Venäjällä.
Kyllä, oikealta ohi pientareen kautta!
Kun tarpeeksi röyhkeästi sieltä puolelta lähtee ohittamaan, ohitettava ei voi yllättyneenä muuta kuin antaa tietä täydessä vauhdissa ja hieman siinä jarrutella välttääkseen kolarin.
Moottoripyöräilijöiltä olen kuullut, että oikealta ohittamista saa varoa Venäjän teillä alvariinsa, mutta jos sellainen sitten tapahtuu, sitä ei kuulemma pidä ottaa henkilökohtaisena loukkauksena..
Tuohon liikennekuolemalukuun 250-280 kuollutta vuodessa Suomen teillä sisältyvät hyvin valitettavat yli 20 itsemurhakolaria vuosittain.
Moottoriajoneuvolla ajetuista onnettomuuksista noin 6-8 prosentin on arvioitu siis olevan itsemurhia. Nämä kun saisimme karsittua pois..
Ohoo.. olen ajellut venäjällä n 10 vuotta kymmeniatuhansia km Moskovan Pietarin Vologdan ja Karjalan alueilla eikä kertaakaan ole maantiellä ohitettu oikealta puolelta. Olenkohan sitten osannut tukkia sen mahdollisuuden pois tietämättäni enkä ole roikkunut keskiviivan päällä jääköön arvoitukseksi itsellenikin??
Aivan, oikealta ohittaminen tapahtuu jonottajien ohi pengertä myöten samaan suuntaan kuin jonokin olisi menossa, jos voisi eikä tie olisi tukossa jossain kaukana edessä. Vasemmalta ohittaminen ei käy vastaantulevan liikenteen haitatessa yritystä liiaksi. Oikealta ohitus käy päinsä, kun penger on leveä, ja autossa sellainen kuljettaja, joka ei a) tunne liikennesääntöjä, tai b) ei näe niiden noudattamisessa mitään järkeä omalta kannaltaan.
Johtuuko se siitä sanoituksesta?
http://www.youtube.com/watch?v=wTLScFjXZXE
Eespäin!!
Täytin Facen viime vappuna näistä sävelmistä. Oli siinä mukana myös Hiski Salomaata Amerikasta. Ei saa pahastua.
Igor kävi koko konkkaronkan kanssa ja pyyteli kavereita kylään Paatjärvelle.
Ressu
Tyttäreni lauleli nuorilla päivillään jotenkin, "Eespäin esspäin tiellä joukkojen", tämä ollen suunnattu porukan ikänestoreille.
Antaa laulun raikua, eihän lämmin luita riko.
Kuulemma muistin väärin, laulun sanat menivätkin, että "Eestaas eestaas, tiellä joukkojen". Sopis tähänkin päivään muuten.
Ölisko eespäin nuoremmille
http://www.youtube.com/watch?v=vY4jmVfBAyQ