Taas heräsi tuo hassu lapsi vaeltelemaan. Ikinä se ei voi unohtaa vanhan hyväntuoksuisen katajaystävänsä viisautta! Monena päivänä on katajan tuoksu ympäröinnyt sen, ja vaikka ei enää Maria olekkaan avannut Cultur Cafe' palstaa, niin hassu lapsi ei anna pienten seikkojen häiritä vaellustaan.
Se hyppelee missä haluaa, ylittää karikoita ja on vain oma itsensä, hassu kuin kissan tassu. Nyt se laulelevi kulkeissaan sateessa, eikä välitä pienten pisaroiden valuessa kutitellen naamaansa!
Kielellään hassukka lipaisee vain kirkkaat sadepallot, ensin se kirjoitti lopaisee, no,...lopaiskoon sitten tarinansa, ja huiskauttakoon just niin suvereenisesti ystävilleen, ihan katajarakkaansa antamin valtuuksin!
Se hyppelee missä haluaa, ylittää karikoita ja on vain oma itsensä, hassu kuin kissan tassu. Nyt se laulelevi kulkeissaan sateessa, eikä välitä pienten pisaroiden valuessa kutitellen naamaansa!
Kielellään hassukka lipaisee vain kirkkaat sadepallot, ensin se kirjoitti lopaisee, no,...lopaiskoon sitten tarinansa, ja huiskauttakoon just niin suvereenisesti ystävilleen, ihan katajarakkaansa antamin valtuuksin!
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ihan varma se ei kulkiessaan ole eikö ympäristön vaikutus ole säädellyt yhtä sun toista kaverissaan se mietti, ja ravisteli hiuksensa pois silmiltään.
Mutta hetken lapsi, kun se Luojan armosta oli, se tyytyi muistelemaan ja katselemaan kaikkea eteensä tulevaa uudessa omituisessa ympäristössään.
Kaikki metsän puut huusivat kuorossa jotakin, ei se selvää saanut mistään melodiasta, - melko yhtenäiseltä se kuulosti, mutta kun se käväisi naapurimetsässä, se alkoi tajuta se pienen metsän rajoitukset!
Nauratti sitä kovin, sen pikkupunkero keskivartalo hytkyi hetken, ja silmät tuikkivat ilosta kuin pikkulyhdyt!
Lompsotellen se jätti vaelluksensa, kivuten jo väsyneenä kalliolle - katsellen kauas tulevaisuuteen.
Metsänpeikko se siellä ikimetsässä,missä ilma on vielä niin puhdas että naavaa puissa. Mitä lie miettii peikko, päivänsädettäkö oottelee. Se tulee kun aamu sarastaa ja sadepilvet vie lounaistuuli mennessään.
Hassulapsi vilkuttaa vain käden huiskutuksella omituiselle höpöttäjälle, toivottaa mukavia retkeilyjä:D
Eihän se peikkolapsi osaa odottaa päivänsäteiden leikkejä, se vaan tyytyy,
se vain tietää saaneensa osan auringonkilosta, ja käpertyy kylläkseen saaneena, omalle petilleen kotikuusen alle.
Uneksii ihmeellisiä uninäkyjään siellä, ja hymyilee unessaan.
Se lähtee nyt, jääkää hyvästi! Ihan sydämestään se sitä tarkoittaa!
Tappakaa se miinuksilla. Eihän sellaisia saa olla olemassakaan, kuin ei lokki Joonataniakaan.
Karkuun sekin lähti, kuoli mieluimmin, ihmetellen itekseen, vaan on se tallella silti ja luottaa uuteen aamun sarastukseen.
Siellä se hassu lapsi kulkee, mukanaan laulu:
Älä pelkää olevaa :)
http://www.youtube.com/watch?v=RWqcz7HGJao
http://www.youtube.com/watch?v=-kP2e00vm6A&feature=related
Et ole ainut. Sinulla on täällä heimolaisia. ;)
Jälkiä sydämeen jää....
Onnellisen ihastuneena hassu lapsi ojenteli käsivarsiaan ja kömpi pystyyn. Uusi aamuu, se huikkasi metsään, missä linnut visertelivät kesälaulujaan,...
Täällä on kaksi jotka tekevät aina omaa ketjuaan
eli J.....s ja Tax.....i. Kirjoittavat kysymyksen ja vastaavat itse siihen. Eipä se kai kiellettyä ole
kukin taaplaa tyylillään.
Hömppä jo ajatuksena :(
Metsänhenki hellii vilpittömin mielin metsässä kulkijaa. Tukehtuisin tresseihin, ellen saisi kävellä metsässä tai vaikka luonnossa ilman metsääkin.
Siellä jos missä saa asiat oikeat mittasuhteensa. Muuallakin toki, eihän kaikki pääse lähellekään metsiä! Lempipaikkamme meillä yleensä on, tai hiljentymisen hetki, aivan välttämätön välillä.
Luonnon elähdyttävä vaikutus tuoksuillaan ja puiden huminalla metsässä tuo kyllä iloa mieleen.
Surukin purkautuu yksinäisyydessä, halata voi vaikka männynrunkoa tai nojata vasten sen vankkaa runkoa. Kuin ystävä..
Saada istua sopivan paikan löydettyään on myös hyväätekevää omassa rauhassa ajatuksineen, silloin voi palata stressiä kestävämpänä ja virkistyneenä.
On tää niin miinuksien huvittavaa!
Tuo etenkin koivujen halailu niiden parhaan kasvukauden aikana on suositeltavaa. A valitaan reheväkasvuinen koivu, jonka tyvelle selkäpiillään kosetetaan.
A. Alkaa selvästi pulssi lyömään rivakammin. Sii voi könöttää pitemmänkin aikaa nautiskellen - ilmankin sitä muovista Lauaviina pulloo.
Sanotaan, että erityisesti koivupuulla on tervehdyttäviä vaikutuksia. Koivunpakurikääpäjuomaa monet käyttävät.
Bjunffelissä öistyikkiin viilssrteeiu nuissraabaahitsi liokkioppopnen hyyrilletteli, muutteiloppu nappäpäpötti. Nutteriikkoiset sepiluikkilaat käpesivätköhän yllös puhhuuseenko kuitkuittero? Tuompuollireisitellen nyölittesivät merreipooppi.
Heivukisellistäköhän mentylään! Ellenökyine kohtekkuufelä fäisilee.
Tää on varmaan sitä suomenroottia?
Hassulapsi? Eipä lapset ole ikinä hassuja,ne vasta viisaita ovatkin,viisaampia kuin aikuiset konsanaan.Aikuinen voi olla hassahtanut.Lapsenmielisyys joskus on hyväksi, mutt ei aina tässä kovassa maailmassa.
Pseudonyymit eivät lie tuntemattomia? On oma vapaus millä nimellä lähtee itseään ilmentämään! On kai parempi olla vaatimaton kuin laittaa nimpparikseen viisas lapsi!
Piilotajunnan ikiaikaiseen ihanuuteen ja viisauteen luottaen!
Hassu lapsi.
Kyl maar se tosi on!
aitoa, seniiliyttä eikä yhtään luovaa. Vaatimattomuus on kaukana, pöhötautisuus paistaa kauas.Olisit tuon rekatun edes jättänyt pois, mutta pitihän tuo satelliitti saada paikalle.
Säälittävä keino herättää huomiota.
Ilman satelliittejä ei toimi monikaan asia tänäpäivänä, miks pitäis piilossa koko ajan olla! Heitä kyllä riittää kuka mistäkin syystä!
Sääli sinä vaan :D jos se tyydyttää mieltäsi, minä taas voin hyvin ollessani oma itseni.
Mollaushan se on keino oikeuttaa oma tietämättömyytensä :D
Ei vaan onnistu, mutta huvittunut olen systeemeihinne! Morjens,
suoli 24 edustaja aidoimmillaan:D
Pst,..jos se sittenkin on feikki, ollaan varovasii ny !!!
on ruotsinkielisten solvaamisnimitys suomalaisista. Nyt selvisi syy siihen, että olet täällä ollut halveksimassa suomenkielisiä. Maksetaanko siitä sinulle ? Vai oman katkeruutesi takiako tuota teet ?
Herregyyd niit kiemuroit!
Höpsis:D Miksi ihmeessä solvaisin suomalaisuutta, kun olen
suomalainen itse? Tuo on minusta vain joku päähäpinttymä ja --ihan turha.
Miksi minä katkerakaan olisin ? Höh! Vaan silloin jos puhutaan pashaa voin käyttää tuota ilmaisua esi kerran koko palstalla oloni aikana.
Jos seniliyyttä joku hömppä paiskaa päin facea, otan oikeudekseni antaa takaisin:D
Ps Se on vielä sanottava, etten ymmärrä sitä vihaa mitä suomenruotsalaisuutta kohtaan tunnetaan, tavallisia ihmisiä olen heissäkin kohdannut.
Miks' vanhoja kaunoja tulee näitä nykyihmisiä kohtaan on minulle arvoitus. Minä kun en ole ollut tekemisissä muuta kuin kunnollisten ihmisten parissa molemmissa kieliryhmissä:D
Kohtahan kaikki eri kansallisuudet, jotka maahamme ovat tulleet kantavat suomalaisuuden oikeutta!
Ja se on oikein:) Kotimaa tämä on heillekin jo, aikaa vaan vie sopeutumisessa, aivan niinkuin siirtojaisille Ruotsiin ja Austraaliaan.
Näin näen, enkä muuta voi,---- hyvä vaan että uusia geenejä saamme eristäytyneisyyteemme ja harvinaisiin kansantauteihimme.
Tuolla näkyi olevan eräs ketju, joka näyttää epämiellyttävän keinotekoiselta. Ilmeisesti aivan suunitellulta häiriintyneen aloittelulla, joten en tuollaista roskaa mene jatkamaan. Oletan tex sinun tarkoittaneen "vastauksessa", epäilen kyllä ettet ole sitä tehnyt, Sus-nikkiäni.
Paljon soopaa tänne kyllä kirjoitan, mutten tarvitse lainata sinun takkejasi, tämä vastaus siksi, että rehellisyys on sellainen asia, joka on minulle tärkeää.
Siis ilmoitusluontoisena asiana tämä.
Jos ystävällisesti vastaat,sinäkin totta puhuen, asia on sillä klaari.
luonteen
Ei rehtiä toimintaa ole tuollainen, mitä lie ihmismielen pimeitä puolia!
Jo aiemmin oli yritystä saattaa epäluulot sinuun, kyselemällä enkö jo kyllästy sus'in pompotteluun.
Kun ei onnistunut yrityksessään otti tuon vanhan temppunsa jälleen.
Onhan siinä käyttäytymisessä kuviokin olemassa, hyväntahtoisuus siitä puuttuu!
Aamiainenkin on nautittu, kahvia vielä kupillinen ja sitten vilkaisen tapahtumia maailmalla:)
heippa vaan, kaikki ok niinkuin ennenkin!
luonteen
Ei rehtiä toimintaa ole tuollainen, mitä lie ihmismielen pimeitä puolia!
Jo aiemmin oli yritystä saattaa epäluulot sinuun, kyselemällä enkö jo kyllästy sus'in pompotteluun.
Kun ei onnistunut yrityksessään otti tuon vanhan temppunsa jälleen.
Onhan siinä käyttäytymisessä kuviokin olemassa, hyväntahtoisuus siitä puuttuu!
Kaikenlaista!
Aamiainenkin on nautittu, kahvia vielä kupillinen ja sitten vilkaisen tapahtumia maailmalla:)
heippa taas
Harmi kun tämä läppäri ei kopio normaalisti, jos käy reksteröimässä, niin on mentävä komentokeskuksen kautta ja sitten se huomioi molemmat! Mikä lie jumittunut,..
Tuli mieleen tuosta *naavan takaa* valokuva isästä, joka laittoi kuusen naavaa parrakseen, ja kurkki puun takaa. Hauskoja muistoja riittää, kun tilannekomiikka oli niin hyvin hallussaan!
Juu harmi ko loppu, alko jo olla ihan lystii.
Kerran nukahti viisas aikuinen paikoilleen. Aina se muistaa pahanhajuisen katajavihollisensa tyhmyyttä. Yhtenä yönä ei ole katajan maku ollut sen alla, ja vaikka Airam onkin sulkenut Culttuurittoman Juottolan, niin viisas aikuinen antaa suurten asiattomuuksien olla häiritsemättä paikoillaan oloaan.
Se ei hyppele missä ei halua, alittaa sileikköjä ja ei ole vieras itselleen, tyhmä kuin koiran proteesi. Aiemmin se lauleli seistessään poutasäällä,, ja välittää suurten merien jököttäessä rauhassa kasvottomuuttaan.
Kielettömästi tyhmyri lyö vain sameat vesikuutiot, viimeksi se ei kirjoittaa iskenyt, no,... iskeköön nyt sitten tyhjää, ja jähmettyköön melkein niin epäitsenäisesti vihollisilleen, melkein katajavihollisensa ottamin luvattomuuksin.
Puppugeneraattori on iskenyt kallonsa katajankantoon. Pirstaleiseksi on aivoituksensa tulleet,kasvonsa niskanpuolelle kääntynyt. Airamit energiansäästöihin vaihtuneet. Paikoilleen,asento, lepo, olalle veto, mars matkoihin.
Et sitten bonjannut "puppugeneraattorin" kontrasti/synonyymi-tyylistä/ yhtikäs mitään. Koitahan tajuta, kun sinun tekstisi tässä vastakohdaksi käännän:
Asiallinen ihminen ei ole lyönyt päätänsä pensaan latvaan. Ehyiksi ovat aatoksensa menneet, takaraivonsa kaulan puolella paikoillaan ollut. Philipsit (Airam oli muuten = Maria takaperin luettuna) voiman tuhlauksissa pysyneet. Irti, rentous, liike, olan alta pois, pysy paikallasi.
Se on kuule verbaalisuus kun jossain kukkii! Niin minä tämän ketjun hengen itsekseni ymmärsin. Satuilua hassuun tyyliin, tulehan siekii mukaan ja norjista jäykkä olentosi!
Toivoo Hassu lapsi eli nurinpäin on nimmarikin
Käänteistä filosofiaa, liekö itseltäni jäänyt tajuamatta näitä *tuntemattomia* kieliä, tuumi hassu lapsi vaellellessaan avoimilla ahoilla tutkien löytyisikö vielä jokunen mansikka pilkistämässä heinikossa.
Lämmin poutapäivä sai ahon tuoksumaan ja tupasvillan valkea sisius oli jo työntynyt esiin muutamissa kukinnoissa. Hassu lapsi muisteli nähneensä saman laajan ryppään täydessä kukinossa, jolloin valkoiset tupsupäät matalina eroittuivat hienosti.
Lennättääkö nekin siemenensä tuulen haltuun niinkuin voikukat, hassu lapsi mietti, ja ihan näki niiden vapautuneen kieppuvan tanssin!
Irti - hahtuvat hihkuivat toisilleen riemuissaan, metsän kuunnellessa jokavuotisen ilakoinnin laulua.
Hassu lapsi istui kannolle ja kokosi poninhäntänsä korkeammalle, antoi tuulen hetken vilvoittaa niskaansa.
Sitten reippaasti päätään heilauttaen nousi, jättäen ahon taakseen se sukelsi metsän viileään siimekseen.
Yhä syvemmälle hassu lapsi kulki vapautuneena vihdoinkin, oli kaukana kaikki häly ja oudot uudet yhteydet. Se seurasi sisimpänsä ääntä, mitkään muut sen sielun kannelta soittavat oliot se jätti taakseen.
Pienet jalat nauttivat kostean sammaleen tunnosta paljaisiin jalkoihin, raikas metsän tuoksu sateen jälkeen sai eheyden jälleen sen väsyneeseen sieluun palaamaan.
Ei se enään pitänyt mistään virtuaalitodellisuudesta, missä kuka tahansa saattoi rämpyttää sen kanteleen kieliä, raa'asti.
Nöyrästi se painoi päänsä, tajusi olevansa toisenlainen ja haluavansa elää omanlaisena, se halusi vain unohtaa - ja elää omaa elämäänsä turvassa, kaukana sellaisesta joka oli vienyt sen hetkeksi mukanaan.
Hymyillen se silitti tuoretta kuusenoksaa, niin vaaleanvihreäkärkistä pehmeää joka hipaisi sen poskea polulla, nyt täysin sydämin hassu lapsi antoi rakkautensa luontoon tulla taas vallitsevaksi illassaan, näin virittäen oman hiljaisen soittonsa.
Hassu lapsi kertoo tunteistaan ikäänkuin ulkopuolelisena. Se eikä hän.
Miten puhdistavaa sille onkaan hengittää ukkossateen puhdistamaa otsonipitoista ilmaa.
Miksi kuitenkin polku toi tänne virtuaalimaailmaan, miksi?
Miksi,uskon sinunkin sen tietävän.
Hassun lapsen annoin nyt mennä viipoittavan omaan rauhaansa, olen vain niin surullinen sen hyväuskoisuuden puolesta ja ilta on kyynelien, en,..
Kiitos katajainen kun tulit,
Sillä lailla.
Illan rauhan täyttää iki-ihana Exodus
http://www.youtube.com/watch?v=QEYmomUuveU