Miksi?

Jos koiraa ei kiinnosta vieraat ihmiset ja koirat, se ei piittaa niistä. Jos koira rähisee niille, se haastaa riitaa.

"Terrieri ei automaattisesti ole remmirähjä ja remmirähjänkin varmasti saa taltutettua oikein ottein." -Kyllä ne automaattisesti rähjäävät, eli jos niiden antaa itse kouluttaa itsensä. Toki poikkeuksia löytty joukosta, jotka luonnostaan pitävät vieraista ihmisistä ja kirista.

Ja en pidä terriereitä itsepäisinä. Niistä on paljon tokovalioita ympäri maailmaa, joten miellyttämisenhalusia ne ovat. Kouluttamattomana minkä tahansa rotuinen koira on itsepäinen, mutta terrierit ovat oikein koulutettuina poikkeuksellisen miellyttäviä.

deeeeeee kirjoitti:

Jos koiraa ei kiinnosta vieraat ihmiset ja koirat, se ei piittaa niistä. Jos koira rähisee niille, se haastaa riitaa.

"Terrieri ei automaattisesti ole remmirähjä ja remmirähjänkin varmasti saa taltutettua oikein ottein." -Kyllä ne automaattisesti rähjäävät, eli jos niiden antaa itse kouluttaa itsensä. Toki poikkeuksia löytty joukosta, jotka luonnostaan pitävät vieraista ihmisistä ja kirista.

Ja en pidä terriereitä itsepäisinä. Niistä on paljon tokovalioita ympäri maailmaa, joten miellyttämisenhalusia ne ovat. Kouluttamattomana minkä tahansa rotuinen koira on itsepäinen, mutta terrierit ovat oikein koulutettuina poikkeuksellisen miellyttäviä.

Lue lisää

sammaa mieltä terrierit on työkoirapohjaisia ja hyviä koulutettavia helppoja motivoida hyvällä innostavalla palkitsevalla pienissä erissä tapahtuvilla koulutustyylillä. Mutta jos omistaja ei ohjaa koiraansa ottaa se ohjat pieniin tassuihinsa älykkäinä energisinä varsin uteliaina otuksina sekä tarvitsee elämässään haasteita jottei turhaudu eli ei sohvapottuja.

Terriereitä olen omistanut elämässäni pari ja tokon avoliikkeet takana molemmilla ja peruskasvatus sekä hieman agilitya. Hyvin sosiaalisia niin ihmisten kuin toisten koirien kanssa ja luotettavia eikä todellakaan remmirähijöitsijöitä- aivan ihania. :)

foksitrulaa kirjoitti:

sammaa mieltä terrierit on työkoirapohjaisia ja hyviä koulutettavia helppoja motivoida hyvällä innostavalla palkitsevalla pienissä erissä tapahtuvilla koulutustyylillä. Mutta jos omistaja ei ohjaa koiraansa ottaa se ohjat pieniin tassuihinsa älykkäinä energisinä varsin uteliaina otuksina sekä tarvitsee elämässään haasteita jottei turhaudu eli ei sohvapottuja.

Terriereitä olen omistanut elämässäni pari ja tokon avoliikkeet takana molemmilla ja peruskasvatus sekä hieman agilitya. Hyvin sosiaalisia niin ihmisten kuin toisten koirien kanssa ja luotettavia eikä todellakaan remmirähijöitsijöitä- aivan ihania. :)

Lue lisää

Niin kun se motivaation lähteen löytää! Sillä minä sitä itsepäisyyttä tässä esiin toin että ei ole ihan sama millä palkitsee, jos koiraa ei kiinnosta niin terrieri ei kyllä pelkästään miellyttämisenhalusta mitä tahansa. Ja omani on sellainen että jos vaan ei kiinnosta niin sitten ei kiinnosta ja siinä vaiheessa on kaivettava kovat panokset esiin eli nakit! :) Lähistöllä asuva kettuterrierin omistaja allekirjoitti myös saman. On tietyt temput ja tietyt harjoitukset jotka ei ehkä ole niitä koiran lemppareita ja silloin näkyy kyllä itsepäisyys. Sitten taas ne jutut jotka on niitä lemppareita, tehdään uudestaan ja uudestaan vaikka ei palkkiota saisikaan!
Tottakai jos koiralle se tekeminen on intohimoista, (tuskin mitään terrieriä tarvitsee erikseen nameilla houkutella kaivamaan), niin terrieri kyllä paahtaa eteenpäin intoa puhkuen!
Enkä kyllä allerkirjoita missään nimessä tuota automaattisesti remmirähjäämistä! Vaikka terrieriä ei olisikaan koulutettu niin hyvällä sosiaalistamisella ehkäisee remmirähjäyksen. Monesti nämä kyllä kulkevat käsikädessä eli jos ei koulutusta löydy niin ei löydy sosiaalistamistakaan...

eriterri kirjoitti:

Niin kun se motivaation lähteen löytää! Sillä minä sitä itsepäisyyttä tässä esiin toin että ei ole ihan sama millä palkitsee, jos koiraa ei kiinnosta niin terrieri ei kyllä pelkästään miellyttämisenhalusta mitä tahansa. Ja omani on sellainen että jos vaan ei kiinnosta niin sitten ei kiinnosta ja siinä vaiheessa on kaivettava kovat panokset esiin eli nakit! :) Lähistöllä asuva kettuterrierin omistaja allekirjoitti myös saman. On tietyt temput ja tietyt harjoitukset jotka ei ehkä ole niitä koiran lemppareita ja silloin näkyy kyllä itsepäisyys. Sitten taas ne jutut jotka on niitä lemppareita, tehdään uudestaan ja uudestaan vaikka ei palkkiota saisikaan!
Tottakai jos koiralle se tekeminen on intohimoista, (tuskin mitään terrieriä tarvitsee erikseen nameilla houkutella kaivamaan), niin terrieri kyllä paahtaa eteenpäin intoa puhkuen!
Enkä kyllä allerkirjoita missään nimessä tuota automaattisesti remmirähjäämistä! Vaikka terrieriä ei olisikaan koulutettu niin hyvällä sosiaalistamisella ehkäisee remmirähjäyksen. Monesti nämä kyllä kulkevat käsikädessä eli jos ei koulutusta löydy niin ei löydy sosiaalistamistakaan...

Lue lisää

Niin ja lisäyksenä vielä..
"Jos koiraa ei kiinnosta vieraat ihmiset ja koirat, se ei piittaa niistä. Jos koira rähisee niille, se haastaa riitaa." Tarkoitin kyllä tuossa omassa tekstissäni sitä kun jos on tilanne että terrieriä ei kiinnosta mutta silti toinen koira tulee iholle. Tällaisissa tilanteissa tapaamani terrierit ovat olleet hyvinkin ärhäköitä. Jos omistajalla on homma hanskassa ei rähinöitä tule mutta jos koira taas on pomona niin helposti saa toinen koira hampaasta. Varsinkin kun jotkin omistajat ovat niin typeriä että antavat tuntemattomien koirien päästä oman koiransa naamalle vaikka tietävät että koira siitä ahdistuu.
Tämä tietenkin on ihan eri asia kuin remmirähjä joka haukkuu jo kaukaa vastaantulevat koirat.

eriterri kirjoitti:

Niin kun se motivaation lähteen löytää! Sillä minä sitä itsepäisyyttä tässä esiin toin että ei ole ihan sama millä palkitsee, jos koiraa ei kiinnosta niin terrieri ei kyllä pelkästään miellyttämisenhalusta mitä tahansa. Ja omani on sellainen että jos vaan ei kiinnosta niin sitten ei kiinnosta ja siinä vaiheessa on kaivettava kovat panokset esiin eli nakit! :) Lähistöllä asuva kettuterrierin omistaja allekirjoitti myös saman. On tietyt temput ja tietyt harjoitukset jotka ei ehkä ole niitä koiran lemppareita ja silloin näkyy kyllä itsepäisyys. Sitten taas ne jutut jotka on niitä lemppareita, tehdään uudestaan ja uudestaan vaikka ei palkkiota saisikaan!
Tottakai jos koiralle se tekeminen on intohimoista, (tuskin mitään terrieriä tarvitsee erikseen nameilla houkutella kaivamaan), niin terrieri kyllä paahtaa eteenpäin intoa puhkuen!
Enkä kyllä allerkirjoita missään nimessä tuota automaattisesti remmirähjäämistä! Vaikka terrieriä ei olisikaan koulutettu niin hyvällä sosiaalistamisella ehkäisee remmirähjäyksen. Monesti nämä kyllä kulkevat käsikädessä eli jos ei koulutusta löydy niin ei löydy sosiaalistamistakaan...

Lue lisää

Hm tosiaan omistan jo kaksi terrieriä foxeja ja en ole kertaakaan törmännyt itsepäisyyteen sillä motivoituu todella helposti. Jännä että sinulla niin eri kokemus..terriereillä on jännä leikkityyli joka liittyy saalistusviettiin ja sitä kannattaa hyödyntää koulutuksessa samoin palkitsemisella sieltä löytyy se motivaation lähde ja innostus. Enemmän olen törmännyt uteliaisuudesta tapahtuvaan keskittymisen puutteeseen ja se korjaantuu yleensä kärsivällisyydellä ja hyvällä kontaktilla ja koulutuksista on aina tehtävä lyhyitä ja mielenkiintoisia niin että se on innostavaa ei puurtamista leikin kautta tapahtuvaa. :)

Sanoisin ettei rodusta kiinni vaan kouluttajasta miten se saa kontaktin; omani on aina olleet hyvin osallistuvia eli mitä itse teen niin ne seuraa samaa tekemään..mutta en ole koskaan hampaita purren mennytkään koulutuksia vaan leikin varjolla ja tiettyjä jutuja tiukasti toki vaadin eli esim autosta ei tulla ilman lupaa pois jne.

Itse sanoisin myös että remmiräjää ei tule kun sosiaalistaa hyvin ja antaa myös remmissä tavata luvalla sekä toisen että itse sitten vasta koiralle sanotaan mene moikkaamaan vaan. :) eli eleet tunnettava ja suinpäin ei saa koira mennä.

foksitrulaa kirjoitti:

Hm tosiaan omistan jo kaksi terrieriä foxeja ja en ole kertaakaan törmännyt itsepäisyyteen sillä motivoituu todella helposti. Jännä että sinulla niin eri kokemus..terriereillä on jännä leikkityyli joka liittyy saalistusviettiin ja sitä kannattaa hyödyntää koulutuksessa samoin palkitsemisella sieltä löytyy se motivaation lähde ja innostus. Enemmän olen törmännyt uteliaisuudesta tapahtuvaan keskittymisen puutteeseen ja se korjaantuu yleensä kärsivällisyydellä ja hyvällä kontaktilla ja koulutuksista on aina tehtävä lyhyitä ja mielenkiintoisia niin että se on innostavaa ei puurtamista leikin kautta tapahtuvaa. :)

Sanoisin ettei rodusta kiinni vaan kouluttajasta miten se saa kontaktin; omani on aina olleet hyvin osallistuvia eli mitä itse teen niin ne seuraa samaa tekemään..mutta en ole koskaan hampaita purren mennytkään koulutuksia vaan leikin varjolla ja tiettyjä jutuja tiukasti toki vaadin eli esim autosta ei tulla ilman lupaa pois jne.

Itse sanoisin myös että remmiräjää ei tule kun sosiaalistaa hyvin ja antaa myös remmissä tavata luvalla sekä toisen että itse sitten vasta koiralle sanotaan mene moikkaamaan vaan. :) eli eleet tunnettava ja suinpäin ei saa koira mennä.

Lue lisää

Jep hienosti osasit toistaa sitä samaa mitä tuossa kirjoitin eli oikea motivaatio ja oikea asenne, niin saa koiran kun koiran koulutettua.

Muihin rotuihin verrattuna terrieri on itsepäisempi, ei itsepäisin mutta itsepäisempi ja tottakai terriereissäkin on eroja samoin kuin yksittäisten koirien luonteessa. Sille ei kelpaa mikä tahansa palkkio kuten esimerkiksi eräälle kultsulle kelpaa pelkkä omistajan huomio palkkioksi. Omani on herkkupeppu ja namit kourassa kun alkaa kouluttamaan voi koiran opettaa varmaan vaikka tiskaamaan sellainen se on ollut aina mutta esim. lelulla on ihan turha yrittää motivoida samoin kuin pelkällä kehumisella ei pitkälle pötkitä.

eriterri kirjoitti:

Jep hienosti osasit toistaa sitä samaa mitä tuossa kirjoitin eli oikea motivaatio ja oikea asenne, niin saa koiran kun koiran koulutettua.

Muihin rotuihin verrattuna terrieri on itsepäisempi, ei itsepäisin mutta itsepäisempi ja tottakai terriereissäkin on eroja samoin kuin yksittäisten koirien luonteessa. Sille ei kelpaa mikä tahansa palkkio kuten esimerkiksi eräälle kultsulle kelpaa pelkkä omistajan huomio palkkioksi. Omani on herkkupeppu ja namit kourassa kun alkaa kouluttamaan voi koiran opettaa varmaan vaikka tiskaamaan sellainen se on ollut aina mutta esim. lelulla on ihan turha yrittää motivoida samoin kuin pelkällä kehumisella ei pitkälle pötkitä.

Lue lisää

Niinpä ...vaativampi on foksit palkkalistaansa ;) olen kouluttanut kanssa paimenkoiraa ja myös lintukoiraa(ei ihan niin helppo kuin lammaspaimen) ja se on iisibiisi menee ilman makupalaakin omistajan kehun mukaan nöyrästi terrierit tosiaan tekee jos palkkio ja kiinnostus asiaan saadaan ja silloin ne menee vaikka peppu edellä puuhun. ;)

Kiinnostavampia koulutettavia minusta on kuitenkin haastavammat ja kriittisemmät terrierit sillä älyä niiltä ei puutu päinvastoin. :)

Ja silloin omistajan on hyvä omata hieman nokkeluutta ja huumoria..puurtaminen ei sovi eikä tasapaksu totinen koulutus. :)

Terrierit on jalostettu työskentelemään itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta joten siksi terrieri helposti ottaa ohjat omiin tassuihinsa jos tuntuu että sitä ohjausta ei muualta löydy.
En tiedä toimiiko tämä yleisesti mutta meillä ainakin on käytetty sellaista että miltei joka tilanteessa annetaan koiralle ohje siitä miten toimia. Kuten lenkillä jos tulee koira vastaan ja ollaan menossa vain ohi niin silloin koiralle ohje "ohi" ja kun taas mennään haistelmaan niin sanotaan jo hyvissä ajoin "mene vain". Kun tulee jotain pelottavaa vastaan niin "katsotaan", jolloin käydään tutkimassa mikä se juttu on joka on muka niin pelottava.
Näin meidän koirat ainakin pysyvät tilanteissa rauhallisina kun ne tietävät tavallaan meidän sanomisten mukaan että mitä on tulossa ja miten pitää reagoida.

Jos terrieri on jo valmiiksi räyhä aloittaisin varmaan sosiaalisen totuttamisen mutta extra varovaisesti jotta koiralle ei tule uusia huonoja kokemuksia. Sen lisäksi koulutustilanteilla kasvattamaan luottamusta ja mukavia leikkimielisiä opetteluhetkiä jotta koiraan syntyy hyvä rento suhde. Ohitustilanteissa harhauttaminen voi toimia eli namilla tai lelulla huomio pois toisesta koirasta tai sitten oma koira istumaan vierelle ja odotellaan että vastaantulija menee ohitse. Nämäkin on niin yksilökohtaisia että kokeilemalla vain selviää toimiiko vai ei.. En ihan ole varma mitä tarkoitat napakalla kurinpidolla ohitustilanteessa mutta komentaminen tuskin ainakaan toimii!

eriterri kirjoitti:

Terrierit on jalostettu työskentelemään itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta joten siksi terrieri helposti ottaa ohjat omiin tassuihinsa jos tuntuu että sitä ohjausta ei muualta löydy.
En tiedä toimiiko tämä yleisesti mutta meillä ainakin on käytetty sellaista että miltei joka tilanteessa annetaan koiralle ohje siitä miten toimia. Kuten lenkillä jos tulee koira vastaan ja ollaan menossa vain ohi niin silloin koiralle ohje "ohi" ja kun taas mennään haistelmaan niin sanotaan jo hyvissä ajoin "mene vain". Kun tulee jotain pelottavaa vastaan niin "katsotaan", jolloin käydään tutkimassa mikä se juttu on joka on muka niin pelottava.
Näin meidän koirat ainakin pysyvät tilanteissa rauhallisina kun ne tietävät tavallaan meidän sanomisten mukaan että mitä on tulossa ja miten pitää reagoida.

Jos terrieri on jo valmiiksi räyhä aloittaisin varmaan sosiaalisen totuttamisen mutta extra varovaisesti jotta koiralle ei tule uusia huonoja kokemuksia. Sen lisäksi koulutustilanteilla kasvattamaan luottamusta ja mukavia leikkimielisiä opetteluhetkiä jotta koiraan syntyy hyvä rento suhde. Ohitustilanteissa harhauttaminen voi toimia eli namilla tai lelulla huomio pois toisesta koirasta tai sitten oma koira istumaan vierelle ja odotellaan että vastaantulija menee ohitse. Nämäkin on niin yksilökohtaisia että kokeilemalla vain selviää toimiiko vai ei.. En ihan ole varma mitä tarkoitat napakalla kurinpidolla ohitustilanteessa mutta komentaminen tuskin ainakaan toimii!

Lue lisää

Samoin itsekin tehnyt :) Ja toimii ongelmia ei ole tullut. Hyvät ohjeet.

En usko että olisivat ohittamattomia mutta jotkin tapaukset ovat vain vaativimpia kuin muut ja tarvitsevat todella osaavan koulutuksen.
Kokemuksella olen oppinut että terrierin kanssa pitää olla jämerä mutta reilu, terrieri ei katso hyvällä turhaa paasaamista ja osaakin nätisti sulkea korvansa siltä. Parhaiten terrierin saa kuuntelemaan iloisella ja positiivisella asenteella vaikka aina sekään ei riitä. Jotkin terrierit ovat aina valmiita mutta joillakin ei vain aina kiinnosta, joten koulutushetkikin kannattaa valita oikein. Jos koiraa ei kiinnosta, kiinnostusta on vaikea saada herämään ja ultimaattisinkin herkku saattaa saada huomiota vain hetken.
Kun ei ota asioita niin vakavasti itse niin terrierin kanssa tulee hyvin juttuun.

Itse olen tuon hyvän sosiaalisen kasvatuksen kannalla eli ihan pennusta aikuisikään asti kaikenlaisia ihmisiä ja eläimiä ja positiivisia kokemuksia! Tämäkin on siitä vaikea juttu kun ei koskaan voi tietää mitä pentu pitää pelottavana joten mukavasta tapaamisesta saattaa helposti tulla elinikäinen trauma ja terrieri muistaa jos sitä on kohdeltu kaltoin! Suurin osa terrieri roduista ovat pieniä joten maailma on niille pelottavampi ja suurempi paikka kuin meille ihmisille. Aina ei tajua sitä että pikku terrieripennulle vastaantuleva pyöräilijä saattaa olla todella pelottava näky! Ja toisaalta taas jotkin ihmiset ajattelevat tätä liikaakin ja hyysäävät pentuaan niin että pentu sen takia alkaakin sitten pelkäämään asioita..
Terrierit ovat siitäkin haastavia että älykkäinä koirina ne eivät anna asioiden mennä läpi sormien vaan ne ottavat kaikki ilmeet ja eleet huomioon joten omistajan on oltava todella tarkka siitä miten itse käyttäytyy näissä tilanteissa. Sen olen myös huomannut että omat koirani ainakin omistavat norsun muistin ja jos joku tilanne/ihminen on ollut ikävä koiralle se muistaa sen aina ja sitä mielipidettä on vaikea muuttaa. Koirani säikähti pentuna muovista pyykkikoria ja vielä kaksi vuotiaana se on sitä mieltä että pyykkikori on saatanan kätyri vaikka kuinka ollaan yritetty auttaa sitä pääsemään irti peloistaan, sama koskee hiihtosauvoja!

Kyllä se on ihan eri asia omistatko terrierin vai ihan vaan koiran! Joten jos harkitsee terrierin hankkimista kannattaa miettiä onko valmis siihen että oma koira on se "pahinmahdollinen tapaus" ja valmistautua siihen niin ainakin tietää mitä saa ja suunta on vain ylöspäin! :D

Itselläni nyt useampi terrieri jo ja koulutus on aina sovellettava eri yksilöihin. Ja ongelmia ei ole tullut vaikka yksilöt olleet kuin yö ja päivä missä toinen loistaa niin toisen kanssa joutuu enemmän työstää. (käyttökoirapohjaisia ollut mutta harrastekäytössä eli toko ja agility)

Remmirähinää ei minusta tule jos harjoittelee kohtaamisia paljon myös remmissä ja osaa koirien elekielen ja osaa oikeaan hetkeen siihen vaikuttaa.

"jotkut yksilöt ovat herkästi provosoituvia, vaikka kuinka kouluttaa. " rodun ominaisuuteen kuuluu herkästi provosoituvuus ja siksi on tärkeää osata elekieli hyvin jotta osaa ohjata oikein. Ja piirre kuuluu rotuun jota voi myös hyödyntää koulutuksessa. :) Koira pitää oli kyse sitten terrieristä tai muista opettaa aina provosoimattomuuteen ja siihen ettei provosoidu mitä tulee koirapuistoiluun ja muihin koiratapailuihin. Minulla foksit ovat toimineet upeasti muiden koirien kanssa ja olen aina voinut luottaa koiriini ja niiden käytökseen. Tärkeätä on hyvä't kokemukset tasapainoiset samanveroiset kaverit. (Terrierit alistuu vetäytymällä tilanteesta pois. Jota kaikki ei huomaa eli elekieli tärkeää)