Meillä siis 2 aikuista kissaa. Molempien kanssa ulkoillaan valjaissa. Minä ehkä olen enemmän se niiden omistaja ja läheisempi ihminen, koska yleensä ruokin, paijaan, siivoan vessat ja ulkoilutan. Toki mieheni hoitaa samat asiat myös, mutta minä useammin.
Ongelmaksi on nyt koitunut se, kun kissat HUUTAVAT aina minun tullessa kotiin tai minun jäädessä kotiin, kun mieheni on poissa! Vapaapäivät menevät siis siihen korvia vihlovaan huutokonserttiin vaikka yrittäisi miten huomioida (ulkoiluttaa, silittää, hyssytellä, antaa herkkuja jne.).
Mieheni kanssa ollessaan eivät huuda kuin vasta silloin, kun tarvitsevat jotain (ruokaa, ulos). Viettävät aikaa yleensä nukkuessa ja touhutessa omiaan. Mutta HETI, kun tajuavat, että minä tulen kotiin alkaa huuto. Molemmat huutavat, puskevat, tulevat väkisin syliin, seuraavat joka paikkaan jne.
Onko tämä ihan normaalia? :D Minusta tuntuu, että tulen hulluksi, kun tuntuu, että se huuto ei vaan lopu ikinä. En voi nauttia vapaapäivistäni kotona oikein, kun jatkuvasti pitäisi huomioida ja kuunnella aamusta alkaen sitä huutoa! Hyvä, jos pystyy nukkumaan klo 8 asti aamulla. Yritän siis keksiä mahdollisimman paljon muuta tekemistä kodin ulkopuolella, kun on vapaata, mutta kotona se tuntuu jotenkin mahdottomalta. Toki rakastan kissojen läheisyyttä ja tykkään paijata ja helliä, mutta se, että ne ovat jotenkin NIIN kiintyneitä minuun alkaa ärsyttää!
Ongelmaksi on nyt koitunut se, kun kissat HUUTAVAT aina minun tullessa kotiin tai minun jäädessä kotiin, kun mieheni on poissa! Vapaapäivät menevät siis siihen korvia vihlovaan huutokonserttiin vaikka yrittäisi miten huomioida (ulkoiluttaa, silittää, hyssytellä, antaa herkkuja jne.).
Mieheni kanssa ollessaan eivät huuda kuin vasta silloin, kun tarvitsevat jotain (ruokaa, ulos). Viettävät aikaa yleensä nukkuessa ja touhutessa omiaan. Mutta HETI, kun tajuavat, että minä tulen kotiin alkaa huuto. Molemmat huutavat, puskevat, tulevat väkisin syliin, seuraavat joka paikkaan jne.
Onko tämä ihan normaalia? :D Minusta tuntuu, että tulen hulluksi, kun tuntuu, että se huuto ei vaan lopu ikinä. En voi nauttia vapaapäivistäni kotona oikein, kun jatkuvasti pitäisi huomioida ja kuunnella aamusta alkaen sitä huutoa! Hyvä, jos pystyy nukkumaan klo 8 asti aamulla. Yritän siis keksiä mahdollisimman paljon muuta tekemistä kodin ulkopuolella, kun on vapaata, mutta kotona se tuntuu jotenkin mahdottomalta. Toki rakastan kissojen läheisyyttä ja tykkään paijata ja helliä, mutta se, että ne ovat jotenkin NIIN kiintyneitä minuun alkaa ärsyttää!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Korvatulpat!
Niin ja piti lisätä, että kun molemmat olemme kotona aamusta alkaen tai molemmat tulemme kotiin samoihin aikoihin töistä kissat ovat rauhallisia ja ihan erilaisia kuin silloin, kun tajuavat, että minä jään yksin tai minä vaan olen ollut poissa kotoa.
"Toki rakastan kissojen läheisyyttä ja tykkään paijata ja helliä, mutta se, että ne ovat jotenkin NIIN kiintyneitä minuun alkaa ärsyttää!"
On se vaan NIIN kauheeta kun lemmikit ovat kiintyneitä. Johan se alkaa ärsyttää!
Huolensa kullakin.
Kissat eivät normaalisti ole samalla tavalla kiintyviä kuin koirat. Toki esim. liian pienenä emostaan vieroitetut kissat saattavat kiintyä ihmiseen todella voimakkaasti... Kyllä varmasti tuollainen jatkuva huuto käy hermoille, kun ei edes tiedä mistä se johtuu! Oletko varma, että miehesi ollessaan kotona kissojen kanssa antaa niille tarpeeksi huomiota, ruokaa ja ulkoilua? Tai sitten kissoillanne on vaan niin vahva eroahdistus sinusta, mikä on jollain tapaan outoa kissan käytöstä. Kissaa on paha lähteä muuttamaan tai kouluttamaan mieleisekseen, joten hommaa korvatulpat tai yritä vaan kestää huutoa ja tehdä kaikkesi, että kissat ovat tyytyväisiä :D
Itse asiassa liian varhain emostaan vieroitetut kissat eivät suinkaan kiinny ihmiseen sen kummemmin kuin muutkaan naukujaiset, niillä ainoastaan esiintyy enemmän erilaisia käytöshäiriöitä joista toki eroahdistus on yksi esimerkki, aggressiivisuus toinen ja vaikkapa kolmantena ongelmat sisäsiisteydessä. Listaa voisi toki jatkaa mutta on off topic.
Jos kissat kiljuvat huomiota saadakseen, niin lukitse korvasi tai hanki jo mainitut korvatulpat. Älykkäänä eläimenä kissat oppivat ettei huudolla saa huomiota tai tahtoaan läpi, tosin kissahan on hemmetin sitkeä elukka joten tämä voi viedä aikaa. Korvatulpat - ei yhtään hullumpi idea todellakaan.
Oletko ehkä lellitellyt kissasi piloille? Jos olet aina ne noteerannut kun ne huutavat, puskevat, tunkevat syliin väärissä paikoin ym. niin äkkiäkös ne oppivat mistä narusta vedetään kun tahto halutaan saada läpi. On ihanaa kun kissa osoittaa hellyyttä, rakkautta ja kiintymystä, mutta rajansa kaikella. Onko sulla ollut rajoja kissoillesi vai onko ne todellakin liian lelliteltyjä?
Mitä huutamiseen tulee, niin toivo ettei kissasi sairastu kilpirauhasen liikatoimintaan, sillä silloin elukka huutaa 24/7 ja on muutenkin uskomattoman levoton, hepuloiva ja sekopäinen. Silloin ihan oikeasti on hermot mennä kun ei saa hetkenkään rauhaa, ei edes yöllä!
Ai niin.. ja päivittäin sitten runsaasti liikuntaa taluttimessa niin eiköhän se rauhoita katteja aika lailla!
Meillä on erittäin oikukas/vaativa tyttö ikää tuli vappuna 3v. Äitinsä on puhdas bengali ja isäksi epäillään siamia. Kamala, kamala persoona, huusi viimeyönäkin neljäänasti, huh,huh!! Nyt neitokainen nukkuu vaatekomerossa makeita unia. Oli muutaman tunnin pihalla juoksunarussa, niinkuin on kesällä joka päivä. Minä vaan tässä mietiskelen, että onko se ollut yhtään viisasta laittaa sitä tonne ulos narunpäähän, kun talvella kuitenkin joutuu olemaan sisällä?? Sillä on kaksi vessaa sisätiloissa, siitä huolimatta neitokainen kiukunpuuskassaan pissaa vaikka lehden päälle pöydälle, jos lehti lukemisen jälkeen jää siihen. Ihan hirviöhän se on, mutta meille niiin rakas erikoisuudessaan.--Vuosikymmeniä minulla on ollut maatiaskissoja, tämähän ei ole sellainen, ei ollenkaan. Hyvää kesää Kissoille ja tietty meille palvelijoille!
"Vapaapäivät menevät siis siihen korvia vihlovaan huutokonserttiin vaikka yrittäisi miten huomioida (ulkoiluttaa, silittää, hyssytellä, antaa herkkuja jne.)."
..taisit itse vastata kysymykseesi :)
Kissat tietävät että annat periksi, palkitset ne lopulta sitkeästä möykkäämisestä.
Miehellesi eivät tätä tee koska miehesi ei niille anna kuin ruokaa ruoka aikana jne.
Meillä kissat saavat huutaa ja möykätä, mutta huomiohuutamisesta seuraa totaalinen ignooraus.
Yksi kolleistamme yrittää aina välillä saada näin huomiota itseensä (tekee jotain kiellettyä/huutaa 30 min putkeen tms) ja kun perään menee niin alkaa vimmatty kehräys :)
Yritän tälläisissä tapauksissa mennä huomioimaan kiltisti olevia kissoja niin että poika huomaa sen ja sitten ohimennen väsään jonkinmoisen aktivointileikin (silloin kun huutoa ei kuulu kun ihmettelee miksi menin muita paijaamaan..) Hellyyttä saavat toki kaikki, mutta en pidä siitä että minua komennetaan.
Ehkä olet tehnyt jotain mistä kissat muistavat sinut ja ehkä hieman vierastavat sinua, tai sitten sun mies vaan hellii niitä enemmän ja niillä jää ikävä miestäsi? Mutta tämä oli vain mun näkemys tästä asiasta (olen ehkä väärässä) :)
http://www.youtube.com/watch?v=vtYsWqqyoVk