Meillä on noin 9 viikon ikäinen sekarotuinen (perhoskoira, spanieli, terrieri) uros koiranpentu, ollut meidän noin viikon ajan. Alkuun meni ihan hyvin, mutta nyt pari viimeistä päivää ovat olleet ongelmallisia.
Koira puree, se ei ole siis mitään pennulle tyypillistä näykkimistä, vaan se oikein upottaa hampaansa, repii, murisee ja pyörittelee silmiään, ja tällöin se ei reagoi juuri ollenkaan kielsit miten hyvänsä. Kohteenaan ovat erityisesti nilkat ja pohkeet, sekä nyt myös muutaman kerran se on käynyt kurkkuuni kiinni aivan yllättäin, ollessaan sylissä. Välillä se muuttuu siis aivan hulluksi ja levottomaksi, välillä on kiltisti kuten kuuluisikin. Koiran vanhempia kehuttiin hyväluontoisiksi, mutta ei tainnut olla periytyvää.
Toinen ongelma on pissaaminen. Nyt on tullut yhdeksän (eipäs kun 10, taas tuli yksi......) pissaa 15 minuutissa. Onkohan enää normaalia? Isoa kunnon pissaa ei ole tullut, vaan kaikki nämä ovat ollet pieniä, melko hajuttomia ja värittömiä.
Sitten vielä koiran koosta. Siitä pitäisi tulla noin 5-kiloinen, mutta painaa jo nyt vajaat 3 kiloa. Eli ei taida jäädä 5-kiloiseksi?
Olemme ihan uupuneita tämän asian kanssa. Auttaisiko koiran leikkaaminen ja kuinka aikaisin sen voi tehdä? Vai mitä me teemme?!
Koira puree, se ei ole siis mitään pennulle tyypillistä näykkimistä, vaan se oikein upottaa hampaansa, repii, murisee ja pyörittelee silmiään, ja tällöin se ei reagoi juuri ollenkaan kielsit miten hyvänsä. Kohteenaan ovat erityisesti nilkat ja pohkeet, sekä nyt myös muutaman kerran se on käynyt kurkkuuni kiinni aivan yllättäin, ollessaan sylissä. Välillä se muuttuu siis aivan hulluksi ja levottomaksi, välillä on kiltisti kuten kuuluisikin. Koiran vanhempia kehuttiin hyväluontoisiksi, mutta ei tainnut olla periytyvää.
Toinen ongelma on pissaaminen. Nyt on tullut yhdeksän (eipäs kun 10, taas tuli yksi......) pissaa 15 minuutissa. Onkohan enää normaalia? Isoa kunnon pissaa ei ole tullut, vaan kaikki nämä ovat ollet pieniä, melko hajuttomia ja värittömiä.
Sitten vielä koiran koosta. Siitä pitäisi tulla noin 5-kiloinen, mutta painaa jo nyt vajaat 3 kiloa. Eli ei taida jäädä 5-kiloiseksi?
Olemme ihan uupuneita tämän asian kanssa. Auttaisiko koiran leikkaaminen ja kuinka aikaisin sen voi tehdä? Vai mitä me teemme?!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Se koira pitää kouluttaa. Ei siihen leikkaamiset auta.
Otappas yhteyttä johonkin koirakouluun ja kysele sieltä.
Ja koska koirasi on sekarotuinen, ei koiran myyjällä ole mitään vastuuta, joten nauti rakistas.
Teillä on täysin normaali pentu. Pennut purevat lujaa, pissivät usein ja kakkivat. Muutamassa oäivässäkö kuvittelit että se on oppinut aikuisen tavoille? Hanki Tuire Kaimion Pennun kasvatus kirja jos et ole sitä jo hankkinut niin huomaat, kuinka paljon sinun on tehtävä töitä pennun kanssa. Pennut ovat valitettavasti uuvuttavia ja niitä voi välillä inhota mutta odottakaa, kun pahimmasta iästä pääsee eroon, niin saatte varmasti ihanan ja toivottavasti hyvin käyttäytyvän perheenjäsenen.
Pureminen loppuu, kun hampaat ovat vaihtuneet. Ota suihkepullo käyttöön ja suihkauta vettä pennun naamalle, kun se puree ja anna sille sallittua purtavaa, esim. joku lelu. Opeta sille ei-sana, ei se sitä vielä tiedä (googlaa netistä). Siltikään kiellot eivät välttämättä auta pentuaikaiseen puremiseen. Voisit kokeilla opettaa pennun rauhoittumaan, googllaa sekin.
Sisäsiiteyden pienikokoiset koirat voivat oppia joskus vassta yli vuoden iän jälkeen. Vie pentua ulos usein ja kehu kun se pissii ulkona. Kotona jätä pissaamiset huomiotta, torua ei saa.
Koira ei opi sisäsiistiksi leikkauttamalla. Hassu ajatuskin. Oletkohan edes ihan tosissasi vai onko tämä juttu taas kakaroiden pilajuttu?
Uskoisin että pennusta tulee aika paljon painavampi kuin 5-kiloinen, varmaankin yli 10-kiloinen.
Jos noin paljon pissaa, voi olla myös jokin virtsatulehdus. Siitä asiasta kysyisin eläinlääkäriltä mielipidettä.
Jos olette jo nyt uupuneita kannattaisiko koirasta luopua tässä vaiheessa, kun vasta sitten kun on riiviö murkkuikäinen? Koirat purevat, leikkivät rajusti, teillä taitaa ollo reipasluontoinen koira. Pennun kanssa ON usein raskasta ja haastavaa, jaksatteko? Pissa kannattaa tarkistaa, pari pissaa tunnissa tuntuisi enemmän normaalilta. Koirasta ei saa luopua enää hetken päästä, kun on jo kiintynyt teihin.
Palauttakaa se pentu. Mikäli koira ollu teillä VASTA VIIKON, j nyt olette jo pulassa sen kanssa, mitä se on sitten vik vuoden päästä ?
PERKELE, EIKÖ JÄrKI SANO TEILLE MITÄÄN.????????
MILLAINEN kasvattaja myy noin avuttommille pennun, trokari ? Voihan WEEEEE
Heips! Koiralla on varmaan pissatulehdus tms. Ja sen lisäksi ovat villejä, ihan järjettömiä välillä. Voit jo pienestä opettaa palkisemalla oikeata käytöstä. Mutta muista että se on pentu. Itselläni on liki viisivuotias narttu ja nyt hankin pienen pennun. Aikamoista rumbaa mennään. Muristaan, rähjätään jne. Rähinäleikkejä en provosoi mitenkään, vaan käännän pennun huomion pois ottamalla vinkulelun tms. Olisikohan pentukirja (joku tallenne) paikallaan. Pentu on hyvin, hyvin työteliäs. Uhkaavaa äänenkäyttöä edes leikkimielessä ei meillä käytetä (ei edes vieraat). Pennulla on aivan hurjan paljon enrgian purku tarvetta. Ei ne ole vaan pieniä kääröjä sylissä. Alku on ollut arkuutta uudessa paikassa ja nyt alkaa tositoimet. Käännyppä jonkun puoleen, jolla on/ollut useamman vuoden kiva koiruus. Saisit apuja. Pentu tulee tuhoamaan paljon, puree, näykkii jne. Saako nukkua rauhassa niin, ettei koko ajan joku häiritse? Onko elämä rauhallista teillä, edes välillä? Pentu vaatii IHAN SIKAPALJON TYÖTÄ. Mutta oikein toimittuna saa ihanan kaverin moneksi vuodeksi.
Vai heti pitäisi koirasta luopua, jos uskaltaa myöntää, että alku tuntuu hankalalta.
Mitähän nämä vastaisivat koliikkivauvan vanhemmille!!?
Jos ei ole lähellä kokenutta koiraihmistä ( tai ei kehtaa kasvotusten myöntää, ettei pärjää) niin tämä on yksi mahdollisuus saada neuvoja ja purkaa mieltä.
Sääli, että pöljätkin saavat täällä rellestää vastauksineen.
Kiitos asiallisille vastauksille. Itselläni on juuri pennun kanssa saman kaltaisia tuntemuksia. Enkä aio luopua siitä.
Kiitos :)
mun yksi koirista, chihusekoitus,oli pentuna hieman samankaltainen koska alkukodissaan lapset olivat opettaneet että saa purra ja härnänneet. Eli pentu sitten puri ja kunnolla purikin, mm sohvalla tai sängyllä ollessani, se oikein tähtäsi ja hyökki naaman kimppuun :O mutta tein pennulle heti selväksi etten hyväksy moista käytöstä, kielsin kunnolla, niin että pentu ymmärsi ja jos ei lopettanut, näpäytin nenulle, en siis lyönyt, lyödä koiraa ei saa. Toinen hyvä konsti ihan pennulle on nostaa sitä ilmaan niskasta, kuten emokoira tekee, pentu rauhoittuu heti ja tajuaa tehneensä väärin. Tai no, pitäisi ainakin, jos on kauheesti mielipiteitä pennulla niin ei välttämättä heti reagoi.
Kunnon koulutusta vaatii, on terrieriäkin, mikä ei kaiketi ole helpoin koira.
nyt on koirani noin vuoden, ei pure enää koskaan mutta tuhmempi siitä kyllä selvästi jäi kuin muista koiristani.... :D koirilla on omat luonteensa.
Minulla oli aika vastaavasti käyttäytyvä pentu, se ei parin, kolmen kuukauden iässä ollut niskasta ottamisista moksiskaan. Olin aika epätoivoinen, kuvittelin että se on luonnevikainen villipeto josta ei parempaa saa. Mutta käytös alkoi jo kuukauden-parin päästä tuosta olla paljon parempaa, 5-kuisena ei näykkinyt enää juuri ollenkaan. Samoihin aikoihin myös alkuun ihan holtiton minne tahansa sisälle pissaaminen loppui.
Totesin riehaantumisissa parhaaksi tavaksi siirtää pennun vähäksi aikaa (yleensä vain minuutteja) samassa huoneessa olevaan pentuaitaukseen, jotta se rauhoittuu. Sitten kun se lakkasi käymästä kierroksilla ja hetkeksikin vaikeni, niin päästin takaisin seuraani (mutta en välttämättä huomioinut sen enempää, jos vaikutti vielä ei-nöyrältä). Pehmeämpiluonteinen pentu vaatii tietysti miedompia keinoja, jo toruminen voi riittää.
Pennun pureminen loppuu 4-5 kk iässä, eli ei enää kovin kauaa tarvitse kestää. Puruleluja ja luita sille nenän eteen. Silloin kun pureminen sattuu oikeasti niin pentua kielletään, eihän se sitä usku aluksi, mutta voit ottaa hellästi sitä kuonosta kiinni ja sanoa EI. Levotonta riekkuvaa pentua ei kannata huomioida, kohta se väsyy.
Pissaaminen noin tiheään ei ole normaalia, sitä voisi käyttää lääkärillä.
Koiran pennun ekat kuukaudet on omistajalle raskaita, mutta kunhan ne jaksaa kärsivällisesti mennä läpi niin siitä se selkenee.
Kiitos paljon varsinkin asiallisista vastauksista! Käytiin jo eläinlääkärissä ja pissatulehdukseen saatiin lääkkeitä. Pentu on hyvin luonteikas ja tuo niskasta otto ei auta, mutta huomiotta jättäminen auttaa. Pärjäämme ihan hyvin, välillä tulee huonompia hetkiä jolloin usko on loppua ja tuntuu siltä miltä aloitusviestissä kerroin :) Pentu on kuitenkin oikea hurmuri pilkettä silmäkulmassaan!
Kannattaa kokeilla myös vinkaisua, kun koira puree kipeästi. Vinkaisu on koirakielessä se tapa, jolla kerrotaan että "auts, nyt sattui, menit liian pitkälle" ja leikki loppuu siihen. Meillä toki pureminen loppui kuin seinään kun purin takaisin, tajusi ilmeisesti itse että ei ole fiksua toimintaa.
Tuosta painoarviosta sen verran, että jos et tiedä mitä spanielia koirassasi on, et voi tarkalleen tietää minkä kokoinen siitä tulee aikuisena. Itselläni on perhoskoiran ja apson risteytys, joka painaa 7kg. Ja on todella timmissä kunnossa. Joten kyllä se taitaa olla se 8-10kg sellainen realistinen kokoarvio. Vähintäänkin.
King Charlesin Spanielia (: Kokeilin vinkaisua, pentu haukahti leikkisästi innoissaan takaisin, mutta eipä purrut :D
Tuolla vinkaisutekniikalla ystäväni sai puremisen kitkettyä omalta koiranpennultaan pois. Niinhän ne sisaruksetkin viestittävät painin tohinassa jos sattuu oikeasti. :)
Yhdistä vinkaisuun vielä se että käännyt pois pennusta ja jätät sen hetkeksi täysin huomiotta - se voisi olla tehokkain tapa. Aktivoi pentua myös tottelevaisuus -mielessä. Eli jätä se joksikin ajaksi täysin huomiotta ja huikkaa yllättäen vaikka huoneen toisesta päästä Tänne! oikein iloisella äänellä ja ota kiva lelu käteen. Pentuhan satavarmasti kiiruhtaa luoksesi jolloin voitte leikkiä hetken palkaksi. Tätä kun toistelet näiden ensimmäisten 4 kuukauden ajan päivittäin silloin tällöin niin saat todella varman luoksetulon.
Muistan vuoden takaa oman pennun taloon tulon - ensimmäiset pari kuukautta meni kyllä ihan puoliunessa kotona ja töissä, on siinä koiran pennussa kasvattamista.
Kiitos! :)
Suosittelen lukekaa Tuire Kainion pennut kirjaa. Sieltä saa hyviä vinkkejä, miten pennun kanssa kannattaa toimia. Kaikkia ei pidä ottaa kirjaimellisesti käyttöön eli liittäkää maalaisjärki mukaan niin hyvin menee. Meillä saatiin ekasta uroskoirasta kelpo versio ja toista kasvatetaan parhaillaan. Jaksamista pennun kanssa, työ palkitaan parin vuoden jälkeen koko koiran elinijän :)
Kiitos kovasti :))