Omaishoito ja jaksaminen

Siis "Omaishoitajien tuki yhteiskunnalle" !!!
Pieni virhe mutta tuki oli tarkoitus!!!

Juuri noin se on kuin kirjoitit.
Tiedän sen rankimman kautta omakohtaisesti. Kun en enää jaksanut ilman ylimääräisiä vapaita hoitomaksu oli koko ajan 32,90 siis joka päivältä, hoitokatto onneksi tuli joka vuosi täyteen.
Ei ole vaihtoehtoja, eikä rakkauskaan auta jos hoitaja uupuu.
Rahakin menettää merkityksen, ainoa ajatus ja pelko on siitä kuinka taas selviää seuraavaan päivään.
Täällä on ketju "omaishoito pitäisi kieltää lailla", kun on tehnyt raskaan hoidettavan kanssa töitä yli vuosikymmenen, yhtyy tähän ajatukseen.
Kun hoitaa tarpeeksi kauan, sumenee käsitys siitä että myös hoitajan jaksaminen on tärkeää, hoitajan pitäisi myös elää elämäänsä, siksi kolme vapaapäivää kuukaudessa on naurettavan vähän. Eihän siinä ehdi edes hengähtää.

Laitoshoito on muutenkin vaikea asia pienituloiselle hoitajalle.
Se on kallista, monesti hoitaja saa palkakseen elää loppuelämänsä nälkärajalla. Siihen asti on ollut hoidettavan eläke ja omaishoidontuki lisänä, joten on tultu kuitenkin toimeen.

>Laitoshoito on muutenkin vaikea asia pienituloiselle hoitajalle<

Tuo on asia, josta liian vähän puhutaan. Kuntien maksamat omaishoidontuet ovat enimmilläänkin niin pieniä, ettei pelkästään niitten varassa oikein elä - ainakaan jos on lapsia. Jos ne maksettaisiin verottomina, niin se auttaisi jo paljon asiaa.

Moni omaishoitaja jättää vapaapäivänsäkin käyttämättä juuri siksi, ettei niitten pitämiseen yksinkertaisesti ole varaa.

Yhteiskunta palkitsee huonosti omaishoitajan, ottaen huomioon sen että jokainen omaishoitaja säästää kunnalle vuosittain todella suuret summat.

Tunnen montakin taakkansa alle uupuvaa iäkästä omaishoitajaa, jotka itsekin ovat fyysisesti niin huonossa kunnossa, ettei heistä oikeastaan edes olisi omaishoitajaksi. He vaan jatkavat päivä kerrallaan, kun eivät taloudellisesti pärjäisi mitenkään jos omaishoidettava menisi laitokseen.

Nuoremmille omaishoitajille onkin odottamassa pelottava sudenkuoppa. Omaishoitajavuosilta kun ei kerry sanottavaa eläkettä. (Siis kertyy kyllä, mutta mitätön omaishoidontuki kerryttää eläkettä aivan olemattoman vähän.)

Tuota tuota, pyytäkää vammaispalvelusta "palveluasumispäätös kotiin", niin pakolliset vapaat ei maksa mitään sulle. Ne ei kerro tuollaisen mahdollisuuden olemassaolosta mikäli vammaispalvelussa niinsanotusti vedetään työnantajan piikkiin eikä haluta olla asiakkaan puolella. Onneksi täällä oli hetken sellainen työntekijä joka teki kaiken asiakkaiden eduksi eikä laskenut montako euroa sai säästettyä kaupungille. Voipi olla jos sattuu olemaan ääliöt työntekijät ettei myönnetä mutta ootpa ainakin yrittänyt.

Muutenkin, ottakaa selvää kaikesta ja kyselkää sähköpostitse vaikka miten tyhmältä kuulostavia juttuja, voipi olla hyödyllistä.

Nyt oli A-talkissa kotipalveluista. Nekin ovat huonosti hoidettuja, ovatkohan päättäjät varautuneet suurten ikäluokkien vanhenemiseen?
Omaishoitajista ei siellä puhuttu.
Nyt otetaan vankempi ote oikeuksiemme vaatimiseen, koitetaan jaksaa taistella, vaikka energia tahtoo mennä hoitamiseen.

Omaishoitajien varaan päättäjät laskevat yhä enemmän vanhustenhoidon. Suurten ikäluokkien eläköityminen on tosi-asia. Moni alkaa tarvita apua, halvimmaksi yhteiskunnalle tulisi omaishoitoon panostaminen ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen.
Mutta yhä edelleen ovat tulleet tulokseen, hoitaahan ne kuitenkin.
Rakkaus ja välittäminen on suuri kannustin, sen on päättäjämme huomanneet.

Hoidin äitiäni vuosikausia, nyt sairastui mieheni alzheimeriin!
Hemmetti!!! En jaksa....
Miksi joidenkin elämä sujuu tasaista latuaan, joillekin annetaan ylivoimainen kuorma kannettavaksi. Vai onko vika minussa? Pitäisi osata sanoa EI.

Surullista,alkaa pitkä vaikea taival.Ei sinussa vikaa

Ota avioero ja muuta pois, se on ainoa tapa välttää se kituminen.

niikö