... hyviä naapureita?
Itse en muista että olisi ollut.
Itse en muista että olisi ollut.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Hyvä kysymys!
Yhden muistan, mukavan sellaisen, joka ilmoitti pahoittelunsa tulevista tupareistaan, eikä sitten edes pitänyt niitä. Oli kyllä muutenkin hyvä tyyppi. Muistelen häntä usein.
Onneksi et kysynyt huonoista naapureista, kirjoittelisin tässä vielä joulunakin...
Niin, ja valaise vähän omaa tilannettasi, kun siellä taitaa olla tilanne päällä?
Maalla meillä on mailman parhaat naapurit, joita on kahdeksassa tönössä pienessä mökki kylässä.
Kyllä on ! Minä itse olen!
Ja sitä mukaa meillä on kylällinen hyviä naapureita.
Itsestä se lähtee. On niinkuin on sovittu, tekee mitä pitää ja suhtautuu erilaisiin ihmisiin suvaitsevasti ja avoimesti.
Onhan niitä joille ei mitään mahda mutta itse ei pidä muuttaa käytöstään huonommaksi että joku toinen niin tekee.
On! Viimeksi nyt. Rakensivat yli 40 vuotta sitten tämän rivitalon. Ovat sivistyneitä ja aina kohteliaita ja avuliaita.
Jos ei ole koskaan ollut hyviä naapureita, kannattaa ehkä katsoa kriittisesti peiliin. Sitä saa mitä tilaa. Ja ihmisten kanssa vain pitää osata elää.
Sepä se. Miksi ne tilaavat? Minulta ovat saaneet mitä ovat tilanneet. Tulevat edelleenkin saamaan. Kyllä ne oppivat käyttäytymään kun niitä opettaa sillä mitä ovat tilanneet.
Harvoin ne hyvää ovat tilanneet.
Kyllä jämpti on näin!!
kyllä,tälläkin hetkellä ihana ihminen josta on tullut bestis :)
Siteeraan taas kuuluisaa kenraali Sheridanin lausumaa: Ainoa hyvä intiaani on kuollut intiaani. Muutan se näin.
Ainoa hyvä naapuri on kuollut naapuri.
Kyllä jämpti on näin!!
No on ollut.. Esimerkiksi edellisessä paikassa.. Asuin omakotitalon lisäsiivessä.. Talossa asui sellainen leskirouva.. Oli jo eläkkeellä. Sanoisin et pidin siellä asumisesta.. Toista yhtä rauhallista paikkaa tuskin koskaan löytyy. Ja sit oli eka asunto johon muutin kotoa.. Siellä oli mukavat naapurit ja muutenkin rauhallinen taloyhtiö. Ja ehkä se rivitaloasunto jossa asuin ennen kuin muutin tähän kaupunkiin takaisin.. Sielläkin oli ihan mukava asua. Nykyisestä en voisi sanoa samaa.
Ja oli muuten ainoa viesti tälle palstalle pitkään aikaan. En siis liity mitenkään tuossa lähellä olevaan ketjuun.
t. nainen jolla ei ole lapsia
Heippa ja hyvät päivänjatkot! :)
No jaa.
Eli rauhallinen naapuri on paras naapuri?
Joo. Hyvä. On yhteneväinen sanomaani: Ainoa hyvä naapuri on kuollut naapuri. Lienee yliveto rauhallisuudessaan..
Kiitos kuolleelle mätäpaise naapurillineni että kuoli viimein. Saa vähän aikaa nauttia ennen omaa kuolemaa paremmasta elämästä.
Eli nyt olet hyvä ja rauhallinen naapuri siellä kaksimetrisen maan alla..
Kiitos että kuolit viimein.
Kannattaa pitää jäätävän viileät ja etäiset välit lähinaapuriin. Silloin menee parhaiden.
Varsinkin omistusasukkaiden kesken. Kokemus tekee asiantuntijan.
Eriasia jos tuntee naapurin riittävän hyvin ja voi olla varma onko hän senveroinen naapuri että kannattaa ystävystyä. Onhan sekin ehkä mahdollista.
Samaa mieltä.
Pidetään etäiset välit kunnes (jos) naapuri paljastuu kunnon ihmiseksi.
Millähän sitten määrittelet "hyvän" naapurin??
Sellaineko on hyvä naapuri joka elää kuten Sinä haluat, tekee kuten Sinä haluat eikä koskaan tee tai ole mistään asiasta sellaista mieltä, joka poikkeaa Sinun näkemyksestäsi?
Hyvää naapuria ei ole olemassakaan.
Minulla ei tuota ongelmaa ole, koska en pidä kenestäkään ;)
Naapuruussuhteet ovat vitsejä, siinä kaikki!
Millä määrittelet olevasi sellainen, että sinuun kannattaa tutustua/ ystävystyä??
Mutta totta toinen puoli, naapureiden asiat ei kuulu minulle enkä niistä välitä,
kunhan pysyvät "poissa" eivätkä aiheuta häiriöitä, niin hyvin menee. Omista
asioista en muille huutele enkä muilta heidän asioista kysy, niin on hyvä.
Enpä allekirjoittaisi juttuasi, heh. Minulla ja perheelläni on kaksi hyvää ystävyyssuhdetta syntynyt aikoinaan asuessamme samassa taloyhtiössä Vantaalla. Edelleenkin pidämme yhteyttä ja tapaamme, vaikka asumme nykyään eri paikoissa.
EI OLE EIKÄ TULE...
Yksi harvoista joka ei ole tekopyhä minun lisäksi.
Ainoa hyvä naapuri kenraali Sheridanin lausuntoa muuntaen jne....
Kaikki muu on tekopyhää teeskentelyä.
Kiima, kateus ja kauna. Siinä pyhä kolminaisuus.
Nuoleskelu ja plus-pisteiden kosinta puuttuu minulta.
Sanon parhaani mukaan puolueettomasti totuuden.
Tällaisella minun asenteella ei ole hyviä naapureita.Eli jos ne ei tällaista siedä, saavat pysyä poissa minun lähipiiristä.
Suorasanaiset toduudenpuhujat eivät ole suosittuja tekopyhien pyllynlutkuttajien keskuudessa.
Vääryys pitää yrittää kitkeä pois. Sehän herättää kismaa ..........jne..
No joo. Sehän ei ole ristiriidassa sanonnan kanssa: Ainoa hyvä naapuri on kuollut naapuri.
Sillä kuollut naapuri ei ole enää olemassa.
Sanokaa mitä sanotte peiliinne tsiikaajat. Mitä te sieltä muuta löydätte, kuin omahyväisen tyhmän tekopyhän naamanne. Että se siitä idioottimaisesta hokemasta tässä asiassa. Jossain muussa yhdeytessä se sanonta voi sopiakin..
Eihän tyhmä tajua olevansa tyhmä.
Kyllä jämpti on näin
Hyvä naapuri on sellainen, jota en tämän paikalla ollessaan huomaa.
Minä en oikein tiedä noista naapureista! Minä olen huonokuuloinen ja käytänkin yleisillä paikoilla kuululaitetta. Mutta en kotona. En ole kuullut mitään kolinaa en ylhäältä enkä sivulta, enkä rappukäytävästä. Koira kyllä jnoskuus juoksee ovelle ja haukkuu, joten varmaan sieltä rappukäytävästä joskus jotain kuuluu. Joskus poikani on käymässä, hän kyllä joskus mainitsee, että naapurista kuuluu jotain. Taitaapa olla siunaus tämä huonokuuloisuus!? Tosin kyllä ottaisin normaalin kuulon ja naapurin kolinat, mutta minkäpä mahdan. Itse taidan olla hetkellinen häirikkö päiväsaikaan. Kun katson esimerkiksi kello 15 uutisia, laitan telkkarin äänen aika voimakkaaksi. En todellakaan viitsi viiden minuutin takia laittaa kuulolaitetta korvaan. Ja niissä uutisissa, joissa on tekstitys, katson tekstitettynä. Koskaan en esim. kymmenen uutisissa enää laita ääntä voimakkaaksi. Ei pitäisi olla naapureilla hirveästi valittamista. Vai mitä mieltä olette? Jos pari kertaa 5 minuutin ajan kuuluu telkkarista liiallista ääntä päivällä, onko se hirveän paha?
Sinä olet ihan normaali hyvä ihminen, kiitos ! Ihan tosi.
minun naapurit ovat tosi kivoja
Mainiot naapurit. Ovat kesät mökillä ja talvet Espanjassa. Ainoa vika tietysti, että potuttaa, kun ei itse voi viettää samanlaista elämää. Eli siis veemäiset on nämäkin naapurit!
Jep, jep, jep. Kyllä yes, ymmärrän.
Olisipa mullakin tällaisia naapureita. Kateeksi käy.
Sais hengähtää rauhassa..
Naapurit ei kovasti kiinnosta. Mitä vähemmän tekemisissä sitä parempi. Tervehditään kun satutaan vastaan tulemaan. Ei mitään tuttavallisempaa.
Jep. Näin sen on oltava.
Pääsee helpoimmalla.
On olemassa. Hyvä naapuri on sellainen, joka ei tunkeudu liikaa ja osaa olla hiljaa asunnossaan. EI väkinäistä rupattelua porraskäytävässä, vaan korkeintaan moikataan ja muuten pidetään turvat tukossa.
On oikein kivat, asun omakotitalossa ja naapurit on jees. On hommattu yhteinen ruohonleikkuri ja roskakatos. Vara-avaimet on vaihdettu ristiin jos sattuu joskus omat unohtumaan.
2 hyvää naapuria :) toisaalta he ovat ainoat hyvät ihmiset koko 100 asukkaan kylässä ;) jyvät erottuvat akanoista 5 vuodessa.
Jep. Olet onnenpekka. Peräti 2 hyvää naapuria sadasta. Se on aika harvinaista.
Onnittelen.
Kiitos rehellisyydestäsi. Et sortunut tekopyhyyteen. Etkä teennäiseen: Minä olen niin hyvä, niin hyvä, niin hyvä........jne..
Se tympii meikää semmonen.
Ihan mielenkiinnosta..., miten menettelette ruohonlaikkurin kanssa, jos jompikumpi muuttaa pois...?
Paskokaa ripulipaskaa sen päälle. Siihen se sitten ruostuu lantakasaan
Ostaa oman uuden kaupasta.
Kolhoosihommat ei onnistu. Siitä on tieto tullut.
Ritta siitä tulee.
Korjaus: Riita siitä tulee ennen pitkää, siitä kolhoosihommasta. Muistakaa minun sanoneen.
Pelkkiä ihania naapureita. Kun itse sietää (toki kohtuuden nimissä) elämän ääniä saa myös itse tuottaa niitä. Jos en itse valita naapurini juhlista niin naapurini ei valita minunkaan aamujatkoistani, kun niitä harvoin kumpikaan pidämme.
Talo on pieni hiljainen kerrostalo Helsingin kantakaupungissa ja naapureilta on niin saatu muutossa kantoapua kuin lainattu viinipullonavaajaakin.
Olen sitä mieltä, että kun itse on joustava ja ystävällinen, esim. muuttaessaan näkee vaivaakin naapureihinsa tutustuessa, juttelee nähdessään eikä valita kaikesta mahdollisesta pienestä, saa hyviä naapureita. Tietysti pitää osua naapureiksi sellaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään saman.
No, kyllä näin lomareissun jälkeen huomaa eron. Oltiin vuokramökillä Keski-Suomessa, ihanan rauhallista, lähellä oli vain parin eläkeläispariskunnan mökit ja he eivät todellakaan häirinneet meitä. Lähellä pidettiin vielä musafestaritkin, mutta meistä oli vaan mukavaa istua pihalla kuuntelemassa eli ei musiikki meitä häirinnyt.Koirammekin oli todella rauhallinen.
Mutta, sitten koitti se pelätty päivä. Oli taas pakko lähteä kotiin. No, jos suoraan voi sanoa niin kotitalossamme ei ole mitään vikaan ja pihammekin on ihan viihtyisä, vaikka vähän pieni onkin. Meillä sattuu olemaan vaan kauheat häirikkönaapurit. Perhe, joka ei osaa olla hetkeäkään hiljaa. Nytkin, kun kello alkaa lähestymään iltakymmentä on vielä hirveä meteli.Ja me siis asumme omakotitalossa. Olemme kyllästyneet, aivan uupuneet tähän. Ja asiaa vielä hankaloittaa se, että emme ole oikein tekemisissä, vain muutama tervehdys joskus vaihdetaan. En tietenkään haluaisi heitä tuttavikseni, mutta olisi vaan vähän helpompaa huomauttaa asiasta jos tuntisimme paremmin. Joku saattaa ajatella, että liioittelen, mutta ei se voi olla normaalia, että joka lomalta täytyy melkein väkisin tulla pois ja heti, kun saavumme pihaan tekee jo mieli lähteä pois.
On kurjaa, että myös koiramme on stressaantunut.
No, meidän tilanteemme on muutenkin se, että asumme aivan väärällä paikkakunnalla. Emme ole päässeet mukaan piireihin ja tuskin olemme edes tervehdyksen arvoisia, mutta me emme kerjää mitään. Jos naama ei miellytä niin sitten ei. Tänne muutto oli virhe. Kaipaamme entistä normaalia elämää, jota vietimme muualla aivan toisella paikkakunnalla. Ja meissä ei ole mitään "vikaa", emme häiritse tai ole ylimielisiä. Yritämme olla ystävällisiä kaikille, emmekä puutu toisten asioihin tai juoruile kenestäkään
No, ei tässä mitään hätää ole. Keväällä talo myyntiin ja sitten katse tulevaisuuteen. Ehkä löydämme kivan asuinpaikan rauhallisemmalta alueelta. Emmekä nyt aivan naapurien takiakaan muuta. Myös työ ja opiskelu ovat syitä muuttamiseen. Mitään muuta ei tule ikävä, kuin tilavaa ja hyväkuntoista taloamme, jos talon voisikin ottaa mukaan ja siirtää jonnekin toiselle tontille ; ) Sori tämä valitus, mutta nyt sain taas purettua lomalta kotiin palaamisen aiheuttamat tunnereaktiot ; )
Ai niin ja pitää vielä lähettää kiitokset ihanille entisille naapureillemme. Eli kukaan ei voi sanoa, että kannattaisi katsoa peiliin, koska olemme muualla olleet todella hyvissä väleissä naapureimme ja muidenkin kanssa. Mutta täällä on toisin : (
Siis aivan uskomaton tunne, kun pari naapuria muutti pois kyläahasestamme ja saimme uudet naapurit, niin elämä muuttui uskomattoman mukavaksi täällä maalla. Ei enään ammuskelua ja harhaluoteja pihaamme. Ei enään ihmeellisiä tavaroiden häviämisiä. Ei enään humalaisten älämölöä aamuyöstä ja poliisin tilaamista tilannetta rauhoittamaan. Ei kiistaa tiemaksuista tai tienhoidosta. Ei luvatonta rakentamista meidän tontille. Ei jätteitä kipattuna luvattomasti metsäämme. jne.
Siis tuntuu uskomattomalta monen piinaavan vuoden jälkeen, että vika ei ollutkaan meissä, vaan mukavia naapureitakin on olemassa. Tässä kylänkulmalla on 9 taloa ja monet ovat huomanneet laillamme, että elämä muuttui , kun kahdessa talossa vaihtui asukkaat.
En oo törmänny ikäviin naapureihin. Oon kai onnekas!
Yleensä ne parhaat naapurit löytyy maaseudulla jostain pienestä kyläyhteisöstä,
harvemmin suurkaupungin vuokra tai osaketaloista kummastakin on kokemusta.
Pahimpia paikkoja asua on monet betonilähiöt jossa on useimmiten loputon
meno päällä eli jatkuvat juhlat, täten myös naapurisopu kovalla koetuksella.
Todella maaseudulta löytyy vielä hyvää naapuruutta ja yhteisöllisyyttä. Luuta riittää lukoksi ovelle. Maaseudulla ei tarvitse rakennella raja-aitoja ja asennella valvontakameroita just naapuria varten. Joskus olen miettinyt siltä, että onko tämä syvempääkin syvä yhteisöllisyys syntynyt silloin, kun isämme olivat taistelemassa talvi- ja jatkosodassa? Minulla on sellainen kuva, että nämä isät ja äidit jättivät lapsiinsa perinnön yhteisöllisyydestä, elämän ja toisten kunnioittamisesta rotuun ja väriin katsomatta. Minulla on myös sellainen kuva, että tämä yteisöllllisyys on murentunut vuosien saatossa, kun uusien sukupolvien pitää taistella työpaikkojensa puolesta ja kaikilla ei riitä perheelle saati sitten hyvien ihmissuhteiden vaalimiselle aikaa.
Olen asunut keskisuuressa kaupungissa rivitaloasunto-osakeyhtiössä kahteen otteeseen jo yli 30 vuotta. Asunnot ovat omistusasuntoja. Täytyy sanoa, että naapurit ovat olleet 90% hyviä naapureita. Väillä on taloyhtiössä asunut naapureita, jotka ovat odottaneet ja vaatineet erityiskohtelua, joko taustaansa tai asemaansa vedoten, mutta melko pian he ovat muuttaneet pois, kun ovat huomanneet, että kaikille kuuluu sama kohtelu.
Muutama vuosi sitten taloyhtiöön muutti riidankylväjä, joka alkoi häiriköksi, kun hänen ehdotuksensa eivät menneet läpi. Tämä näennäinen asiantuntija sai asiatuntemukseensa ja asemansa tuomaan auktoriteettiinsa vedoten asioista tietämättömiä puolelleen. Onneksi taloyhtiössä oli ihmisiä, joilla oli maalaisjärkeä ja tiukkojen yhtiökokousten jälkeen (välillä jopa arpa tai puheenjohtajan ääni ratkaisi) saatiin tämä riidankylväjä äänestettyä nurin. Seurauksena yksi riidankylväjän hännystelijä muutti suurin elkein pois, mutta rauha on palautunut. Yksikin hankala naapuri voi tehdä koko taloyhtiön toiminnan vaikeaksi, ei päätösten vaan ilmapiirin suhteen.
MINÄ OLEN HYVÄ NAAPURI !!!
Omani piti bileet ja koko poppoo kävi tuuletusparvekkeella tupakoimassa. Tupakointi on kielletty parvekkeilla siitä syystä että niissä on raitisilman tuloaukot asuntoihin ja asuntoni haisi kuin vanha kapakka.
Sivistyneenä ja hyvänä naapurina en mennyt asiasta riehumaan kun heillä oli vieraat vaan seuraavana päivänä ja totesin että he vastaavat vieraistaan ja että on viimeinen kerta kun siellä poltellaan ja piste.
Totesin myös että kerrostalo ei ole mikään hautausmaa vaan on mukava kun kutsutaan ystäviä kylään ja pidetään hauskaa ja siitä syntyvä ääni vähän niin kuin kuulu asiaan. Tietysti on muistettava kunnan sekä taloyhtiön järjestyssäännöt ja toimittava niitten puitteissa.
Minakin koitan olla hyva naapuri, en turhaan halua lietsoa vihaa. Haluan elaa rauhassa, olen ollut asunnottomana ja tiedan, etta se ei ole mitaan helppoa elamaa kun joutuu asumaan toisten nurkissa jossain kolhoosissa.
Minulla, kun ei ole muutakaan paikkaa mihin menna, enka halua mihinkaan asunnottomien kodille, kun minulla on asunto alla. Siita oli just lehdessa, ettei siella nuku hullukaan, kun siella oisin tapahtuu aina kaikkea ikavaa.
Olen saanut karvaan opetuksen ns. hyvistä naapereista. Nämä naapurit tällä ns. hyvällä naapuruudellaan tunkivat elämäämme ja yksityisyyteemme. Tuntui siltä, että emme hallinneet enää omaa elämäämme saati sitten tontinpalstamme. Aina olisi pitänyt kuunnella naapuria, puunkaadossa eritoten naapurin parhaassa työiässä posipotkittua emäntää. Ulos et juuri päässyt - raja-aidalla oltiin aina kyselemässä mitä sitä ollaan tekemässä, minne menossa ja minkälaisia työvehkeitä on tänään pakattu autoon.Jotenkin tuntui siltä, että aina oli naapurilla pelko, että rikastutaan työläisenä työtä tekemällä liikaa. Yksityisyyteemme tunkeutuminen totetui aina sama kaavan mukaan, raja-aidalla aina piti ekaksi antaa vastaus kysymykseen sataako vai paistaako? Tämän jälkeen selkontekoa missä mennään ja mitä puuhastellaan.
ei o
Eikä tule!
Ei. Naapurin p e r s e haisee.
Moi, meillä oli tosi hyviä ja mukavia ihmisiä naapureina, aikanaan kymmenen talouden rivitaloyhtiö. Kaikki yhdeksän naapuria olivat niin mukavia kuin nyt vieraat ihmiset voivat olla....suurin ongelma oli yhtiökokoukset, ne venyivät aina pitkälle alkuyöhön kun tehtiin "tikusta asiaa".
Jos nyt jonkun rouva oli vähän kiinnostunut toisten asioista, toisen rouva oli vähän naisiin suuntautuva jne. Nämä kuuluvat "asiaan". Jos/kun muuttaa kolhoosiin, on ihmisten erilaisuus hyväksyttävä.
Joo kaikki semmoisia kyyliä ja paskanlevittäjiä. Epätoivo on niille parasta, silloin ne pääsee oikein kunnolla nokkimaan.
Onko niitä hyviäkin naapureita? Aloittajalla huumorintajua hehehe....
Hyvä western: Hyvät, pahat ja rumat
On niitä ollut parissa paikassa.
Sekin oli kiva naapuri jonka puhelu kuului seinän läpi (viihdettä). Sukupuolitautiasiaa. Sain vaikutelman ettei tykännyt kun puhelun toinen osapuoli oli jotain maininnut suuntaan jos toiseen että taudin saanut häneltä.