Tervehdys!
Onko ruotsinkielisten kautta linjan helpompaan sisäänpääsyyn korkeakouluihin joku ihan oikeasti fiksu syy? Vai onko tämä jäänne menneisyydestä, josta ei vain päästä eroon. Käsittääkseni suomenruotsalaiset ovat jo nyt keskimäärin vauraampia ja koulutetumpia(mutua,saako tälläisiä tutkimuksia edes suomessa tehdä?).
Asiallisia vastauksia odottaen. En yritä lietsoa riitaa vaan ymmärtää syyn.
Onko ruotsinkielisten kautta linjan helpompaan sisäänpääsyyn korkeakouluihin joku ihan oikeasti fiksu syy? Vai onko tämä jäänne menneisyydestä, josta ei vain päästä eroon. Käsittääkseni suomenruotsalaiset ovat jo nyt keskimäärin vauraampia ja koulutetumpia(mutua,saako tälläisiä tutkimuksia edes suomessa tehdä?).
Asiallisia vastauksia odottaen. En yritä lietsoa riitaa vaan ymmärtää syyn.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eli,Åbo:n saattaa päästä helpommalla joillekkin linjoille(ei tosin kaikille)MUTTA tätä esimerkkiä käytetään usein kun verrataan esim.Helsingin ja Turun yliopistoihin.Jos Åbo:a verrataan esimerkiksi Rovaniemen tai Jyväskylän(no offense!) yliopistoihin niin pääsykokeista ei löydy yhtä paljon eroja!!
Suomenruotsalaiset eivät sitäpaitsi ole etuoikeutettuja jos ajattelee lukiota ja YO-kirjoituksia.Ruotsinkieliset kirjat ovat nimittäin usein vanhoja ja PALJON HUONOMPIA kuin suomenkieliset,minkä takia esim.Reaalin lukeminen aiheuttaa joskus hieman vaikeuksia.
Ei ihan liittynyt aiheeseen,mutta...
Oma poikani meni peruskouluun ruotsinkiliselle luokalle, ihan vaan kylmiltään. Aikoinaan kirjoitti stuiduksi Hesalaisesta ruotsinkilisestä lukiosta ja kirjoitti pari ällää ja pari eximiaa. Ihan suomalainen perhetausta. Pääsi ruotsinkieliseen korkeakouluun, pääsykokeiden perusteella. kaikki frendit on koulun kautta, siis suomen ruotsalaisia, hyvistä perheistä, kunnon porukkaa.
Korkeakouluihin mennään korkeakoulujen säännöillä.
Kaksikielisyys perustuu perustuslakiin, sitä ei ihan helposti muuteta.
Olen todennut, että suomenruotsalaiset osaavat pitää puoliaan, mutta kyllä ne ovat esimerkillistä porukkaa, haluaisin kuulla häirikkötapauksista ao. ryhmässä, tietysti yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.
Itse olin Akademiin pyrkiessäni lähes täysin ummikko ruotsin suhteen, mutta kyllä se siitä lähti käyntiin. Se on ihan totta että suomenruotsalaisissa piireissä ei paljon häirikköjä/juntteja/muuten vaan dorkia näe samalla tavalla kuin suomenkielisissä piireissä (yliopisto-opiskelijoita siis tarkoitan). Mikä lie geenihomma?
Mielestäni ruotsinkielisillä on oikeutensa omaan kieleensä ja palveluihin tällä kielellä mikäli kunnassa on riittävä määrä äidinkielenään ruotsia puhuvia. Olen itse asunut ruotsissa suomenkielisenä ja ymmärrän tämän asian päälle.
Ihmettelen vain miksei täällä toimita tasa-arvoisesti kouluunpääsyn suhteen. Kukin kykyjensä, ei syntyperänsä mukaan kouluun. Tämä on JÄÄNNE luokkayhteiskunnasta. Eikö tästä ole jo aika päästä eroon?
Pakkoruotsista on tullut vitsi. Kaikki joutuvat sitä opiskelemaan, mutta silti vain 5 % suomenkielisistä sitä todella osaa. Ettekö näe sitä? Kysykää töissä/koulussa kuinka moni työkavereista todella osaa ruotsia?
RKP osaa hoitaa asiansa. Koska viimeksi ovat muuten olleet poissa hallituksesta? Osaavat tyrkätä jalkansa aina sopivasti oven rakoon tarvittaessa.
Historiallisesti ruotsinkielisillä on ollut parempi osa tässä maassa. Tämä vanha "vauraus" on periytynyt meidän päiviimme asti. Tottakai hyväosaisesta perheestä tulee suuremmalla todennäköisyydellä "esimerkillistä" porukkaa.
Tämä siis on tietysti hyvä asia.
Ja nyt alkaa puhe perisuomalaisesta kateudesta....
Tuo "perustuslaki" on ruotsinkielisten tekemä.
Sitä olisi jo aika muuttaa.
Menikö poika ihan vapaaehtoisesti vai halusivatko vanhemmat laittaa pojan parempiin piireihin? ;)
Vaikka harvoiin lapsi alle kouluikäisenä näitä asioita itse päättääkään. Kertaakaan ei itkenyt, kun kouluun lähti.
Kuten joku on jo täällä kirjoittanutkin, ovat ruotsinkieliset oppilaitokset avoinna kaikille, kunhan vaan selviät kielikokeesta. Miksei voisi ajatuksissaan rinnastaa ruotsinkielisiä korkeakouluja esim. yliopistojen/AMK:jen engallinkielisiin linjoihin? Niissäkin opiskellaan vieraalla kielellä tarjoituksessa ei suomeksi. Ja ruotsin kielestä on hyötyä, Suomi käy edelleen paljon kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa ja pienten maiden on hyvä pitää yhtä EU:ssa. Jos suomalaiset eivät enää ollenkaan lukisi ruotsia, saisivat suomenruotsalaiset kaksikielisyydestään entistä enemmän etuja sillä esim. valtion viroissa vaaditaan ruotsinkielen taitamista. Miettikää sitä! Ne jotka ovat tarpeeksi viisaita tajutakseen tämän, ja panostavat toiseen kotimaiseen, hyötyvät siitä varmasti. Kaksi virallista kieltä on rikkaus, ei rikkaruoho! Englantia osaavat nykyään kaikki, joten kielitaitoiseksi voi itseään kutsua vasta kun hallitsee äidinkielensä lisäksi vähintään kaksi vierasta kieltä. Ja nyt en tarkoita ylä-asteen valinnaiskieltä n. 4 kurssia. Älkää enää valittako kiintiöistä, vaan hakekaa itse kiintiöissä! Esim. Åbo Akademissa n. 15% opiskelijoista on suomenkielisiä. Melkein unohtui, en itse ole kaksikielinen mutta pääsin opiskelemaan "ruotsinkielisenä". Aion opiskelujeni aikana lähteä vaihtoon Britteihin ja ehkä vielä Saksaan.
Avoimia tai ei, ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja on suhteettoman paljon, ja tämä johtaa selvästi HUONOMMAN ruotsinkielisen opiskelijamateriaalin pääsyyn korkeakouluopintoihin parempien suomenkielisten sijaan.
Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka Hanken Turussa, sisäänpääsyyn vaaditut pisteet ovat naurettavat suhteessa vastaavaan suomenkieliseen oppilaitokseen samassa kaupungissa.
Ainoa kynnys opiskelupaikan saantiin tuolla onkin kielikoe, jota ei lukioruotsilla välttämättä noin vain selvitetä.
Jos tuo kieli on todellakin se taivaan portit avaava huippuhyödyllinen taito, kumma että niin harvat suomenkieliset haluavat ruotsiksi opiskella..
Kumma juttu etteivät useammat hae ruotsinkielisiin kouluihin ja ota hyöyä alemmista pisterajoista! Kyllä siitä kielikokeesta lukion ruotsilla läpi pääsee, tietysti jos on sellainen asenne että ruotsi on syvältä niin eihän sitä silloin opikaan. Ei ihan kuka vaan englanninkielisiinkään koulutusohjelmiin pääse. Niin se vain menee. Ja mitä tulee tuohon väittämääsi "huonoon ainekseen" niin onhan teknillisten korkeakoulujen sisäänpääsyprosentti yli 50% jopa Otaniemeen joillekin linjoille, mutta silti ei kukaan kyseenalaista tulevien diplomi-insinöörien pätevyyttä. Se millä pisteillä yliopistoon pääsee tai kuinka suuri osa hakijoista sisään pääsee ei vaikuta osaamiseen yliopistosta valmistuttua.