Vaimoni isä kuoli tammikuussa 2003. Minulla on
avioero vireillä. Vaimoni äiti jäi asumaan oma-
kotitaloon. Perunkirjat tehtiin ajallaan. Vaimollani on myös aikuinen veli.
Mikä on minun mahdollinen osuus pesästä, olemme saaneet pienen ennakkoperinnön 1990 luvulla.
Omakotitaloa ei ole arvostettu käypään arvoon,
voinko vaatia kiinteistövälittäjän arviota,
jotta osuuteni olisi oikea erotilanteessa?
avioero vireillä. Vaimoni äiti jäi asumaan oma-
kotitaloon. Perunkirjat tehtiin ajallaan. Vaimollani on myös aikuinen veli.
Mikä on minun mahdollinen osuus pesästä, olemme saaneet pienen ennakkoperinnön 1990 luvulla.
Omakotitaloa ei ole arvostettu käypään arvoon,
voinko vaatia kiinteistövälittäjän arviota,
jotta osuuteni olisi oikea erotilanteessa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Perintöön et ole oikeutettu mitenkään mutta osan siitä voit saada avio-oikeuden nojalla vaimoltasi. Tarkkaa tasingon määrää ei voi sanoa ilman että tiedän sinun ja vaimosi omaisuutta. Ideahan avio-oikeudessa on että kumpikin puoliso lähtee avioliitosta yhtä varakkaina. Jos näin ei muuten kävisi niin rikkaampi maksaa tasinkoa. Tasinko voi olla maksimissaan puolet varakkaamman puolison omaisuudesta (tapaus jossa köyhempi puoliso ei omista mitään.) Jos puolisot ovat yhtä varakkaat niin tasinkoa ei tietystikkään tarvitse maksaa. Jos oikein muistan vielä niin tasingon maksaja saa valita miten ja missä muodossa hän tasingon maksaa eli jos vaimosi ei halua luovuttaa sinulle tasinkona perintöosuutta niin hän voi maksaa sen vaikka rahana. Näin hän todennäköisesti tekee sillä minä en ainakaan haluaisi entistä aviopuolisoani josta olen eronnut isäni jakamattoman kuolinpesän osakkaaksi. (kertomastasi ilmeni että appiukkosi pesä on ainakin osaksi vielä jakamaton.)
Kuolinpesän arvottaminen on sinänsä ihan mielenkiintoinen tapaus. Lähdetään siitä että appesi kuolinpesässä ei ole muuta oikeasti arvokasta kuin kiinteistö (yleensä sitäpaitsi appesi on todennäköisesti omistanut vain puolet siitä, puolet omistaa anoppisi, tämä tietysti on tapauskohtaista mutta näin yleensä.) Osituksessa arvohetkenä pidetään avioerohakemuksen jättöpäivää jonka hetken varallisuuden mukaan omaisuus pitäisi ositella ja mahdollinen tasinko laskea. Joten sinänsä kuolinpesän kiinteistön arvo on avioerohakemuksen jättöpäivän käypä arvo, ei perunkirjan arvo (joka on alakanttiin) eikä edes nykyhetken käypä arvo. Tosin jos avioerohakemuksen päivä ja nykypäivä eivät ole kovin kaukana toisistaan niin ero näiden välillä ei ehkä ole kovin suuri mutta toisaalta asuntomarkkinoilla voi hinnat helposti markkinatilanteen mukaan. Toisaalta kiinteistössä on yksi erittäin paha sen arvoa laskeva tekijä nimittäin anoppin hallintaoikeus. Oletan nimittäin että anoppisi asuu talossa lesken asumissuojaan vedoten eli hänellä on taloon elinikäinen hallintaoikeus. Tämä pitää tietysti ottaa huomioon kiinteistön arvoa laskettaessa, (muista että kyseessä on kiinteistön arvo avioerohakemuksen jättöpäivänä ei joskus tulevaisuudessa kun anoppi luopuu asunnosta. Käypä arvollahan tarkoitetaan mitä asunnosta oltaisiin arvioimishetkellä todennäköinen myyntihinta.) Periaatteessa nimittäin perikunta voi myydä asunnon jossa on anopin hallintaoikeus ulkopuoliselle mutta tämän on silloin hyväksyttävä anopin hallintaoikeus taloon ja ostaja vasta sitten saa täydet hallintaoikeudet kun anopista aika jättää (tai muuten luopuu asunnosta) Nollaanhan anopin hallintaoikeus ei tietystikkään kiinteistön hintaa laske mutta aika tavalla kuitenkin ja sanoisin sen riippuvan vielä esim anopin iästä. Tämä menee vähän teorian puolelle koska käytännössä kukaan ei myy eikä ostakkaan kiinteistöä jota rasittaa elinikäinen hallintaoikeus mutta jos asunto pitäisi arvoida käyvän hinnan mukaan tällaista tarkoitusta varten niin kyllä itse anopin asumisoikeuden ottaisin huomioon aika paljon kiinteistöä laskevana tekijänä. Ai niin vastaus viimeiseen kysymykseesi on että kyllä voit pyytää sen arvion kiinteistövälittäjältä, mutta toivottvasti hän on asiantunteva joka ainakin pohtii tuota hallintaoikeuden vaikutusta kiinteistön arvoon. Kuten kirjoituksestani voidaan päätellä tämä tapaus ei ole kovin yksinkertainen.
Lopuksi pakko myöntää että enpä ole tällaiseen arviointipähkinään ennen törmännyt, joten jos muilla on mielipiteitä tähän asiaan niin kirjoittakaa mielellänne tänne varsinkin jos olette erimieltä perustellusti kanssani asunnon arvosta. (saa myös samaa mieltä olevat kirjoittaa ;-)
Kiitos vastauksestasi , mikä voisi olla laskennallinen osuus , jos talon hinta olisi
250t€, otetaan veli ja anoppi huomioon.Miten
ennakkoperintö vaikuttaa osuuteeni.
Mitä oikein haluaisit minun laskevan??
Tasingon määrää en tietysti pysty laskemaan kun en tiedä sinun ja vaimosi omaisuutta.
Jos kysyt vaimosi osuutta talosta niin se on 1/4 jos vaimollasi on vain yksi sisarus eli veli ja jos anoppisi omisti talon puoliksi appesi kanssa ja kuolinopesässä ei ollut sanottvassa määrin muuta omaisuutta kuin tuo talo.
Jos taasen kysyt kuinka anoppisi hallintaoikeus laskee talon arvoa joka ilman hallintaoikeutta olisi 250t eur, niin en edes ryhdy arvailemaan sitä, ei ole kompetenssia ruveta tuollaista arvioimaan täältä käsin.
Ennakkoperintö ei nähdäkseni vaikuta mitenkään sinun ja vaimosi välisiin varallisuussuhteisiin. Kuten sanoin niin osituksessa lasketaan vaimosi ja sinun varallisuutesi avioerohakemuksen jättöpäivänä. Mitkään menneet ja tulevat tulot ja menot eivät siihen vaikuta vaan katsotaan kylmästi mitä hakememuspäiällä kummallakin on rahaa ja muuta omaisuutta josta vähennetään velat.
>>Osituksessa arvohetkenä pidetään avioerohakemuksen jättöpäivää jonka hetken varallisuuden mukaan omaisuus pitäisi ositella ja mahdollinen tasinko laskea. Joten sinänsä kuolinpesän kiinteistön arvo on avioerohakemuksen jättöpäivän käypä arvo, ei perunkirjan arvo (joka on alakanttiin) eikä edes nykyhetken käypä arvo.>>
Omaisuuden arvostushetki on puolisoiden välisessä osituksessa eri kuin se hetki, jolloin omaisuuden kuuluminen avio-oikeuden piiriin määräytyy.
Omaisuus arvostetaan osituksessa jakohetken mukaan eli silloin, kun varsinainen ositus puolisoiden välillä tehdään (osituskirja allekirjoitetaan). Periaate on sama kuin perinnönjaossa ja osituksen toimittamista koskevat säännökset ovatkin osaksi perintökaaressa.
Se, kuuluko tietty varallisuus ositettavaan omaisuuteen, riippuu siitä, minä hetkenä avioeron ensimmäisen vaiheen hakemus on tullut vireille (eli milloin hakemus saapuu käräjäoikeuteen). Tämä on siis eri kuin edellä mainittu omaisuuden arvostushetki.
Tapauksessa vaimon saama perintöosuus kuuluu lähtökohtaisesti ositettaviin varoihin ja arvioidaan silloin, kun osituskin tehdään. Ositusta varten puoliso voi vaatia kiinteistönvälittäjän lausunnon tai jonkin muun luotettavan arvioinnin. Jos tähän ei suostuta, puoliso voi hakea pesänjakajan, joka arvioi ja jakaa omaisuuden.
Asiantuntevaan ja selkeään vastaukseen todella pieni tarkennus: "Se, kuuluko tietty varallisuus ositettavaan omaisuuteen, riippuu siitä, minä hetkenä avioeron ensimmäisen vaiheen hakemus on tullut vireille (eli milloin hakemus saapuu käräjäoikeuteen."
Näin on asianlaita mikäli puolisot hakevat yhteisellä hakemuksella avioeroa. Jos sensijaan vain toinen puolisoista hakee avioeroa, ositusperuste syntyy, kun ko hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Välillä tähän saattaa kulua aikaa eri syistä jopa viikkoja.
>>"Se, kuuluko tietty varallisuus ositettavaan omaisuuteen, riippuu siitä, minä hetkenä avioeron ensimmäisen vaiheen hakemus on tullut vireille (eli milloin hakemus saapuu käräjäoikeuteen).">>
Kirjoitin kyllä lainaamasi kohdan ajatuksella, joten minitarkennuksesi ei valitettavasti osunut oikeaan.
Olet oikeassa siinä, että harkinta-aika tulee voimaan vasta siitä hetkestä, kun avioerohakemus annetaan tiedoksi toiselle puolisolle (jos hakijana vain toinen puoliso). Mutta itse avioeroasia tulee vireille heti, kun toinen puoliso yksinkin jättää hakemuksen käräjäoikeuteen. Näin ollen myös se ajankohta, jonka mukaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden piiri määräytyy, on hakemuksen saapumishetki käräjäoikeudelle.
Tällä on tärkeä merkitys esim. silloin, jos joku puolison sukulainen, jolta puoliso saisi perintöä kuolee avioerohakemuksen jättämisen ja sen tiedoksiantamisen välisenä aikana. Perintö ei tällöin kuulu ositettavaan omaisuuteen ja puoliso ei saa sen perusteella tasinkoa.
Lainsäännös tästä on oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 1 §.n 3 mom.
"Asia tulee vireille, kun hakemus esitetään kansliassa tai istunnossa."