Edullinen nettikannettava?

Harkinnassa hankkia yksi ylimääräinen suht' edullinen kannettava ( ehkäpä käytettynäkin ) lähinnä vain nettikäyttöön, surffailun ja sähköpostiin, mahdollisesti noin 15". Taitavat suurin osa tosin olla kirkasruutuisia peilejä.

Yksi vaihtoehto voisi olla vaikkapa käytetty edullinen kannettava johon laittasi sitten jonkin Linux-jakelun, jolloin spekseiltään hieman vaatimattmampikin rauta riittäisi.

Asentuuko nuo Linuxit liki mihin rautaan vain? Ubuntu vai jokin muu? Onko todellakin niin, ettei niiden kanssa tarvitse virusturvista ym. olla erityisemmin huolissaan? Tokihan aina tulee katsoa mitä koneelleen asentaa.
12234
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Joku käytetty IBM ThinkPad voisi olla juuri sopiva luotettavuudeltaan ja mattanäyttöisenä. Huomaa kuitenkin budjetoidessasi hankintaa, että käytännössä aina joutuu hankkimaan myös uuden akun.

Linuxit perinteisesti asentuvat IBM:iin hienosti. Turvallisuuskin on kertaluokkaa parempi kuin kilpailijoilla, etenkin jos käyttäjällä on vain perusosaaminen tietokoneen käytöstä ja useimmin menee järjestelmän tarjoamilla oletuksilla.

Ubuntu on ihan hyvä aloittelijalle, jos kone on vähääkään uudempi, eli moniydinprosessori ja vähintään kaksi gigatavua muistia. Vanhempiin koneisiin asentaisin esimerkiksi kevyemmän Lubuntun.

Äänestä
  • Ykköskannettavana on keskikastin Lenovo ThinkPad & W7 - 64b. Pyytävät useinkin kohtuuttomia hintoja vahoista ThinkPadeista varsinkin jos ovat niitä "oikeampaia" sellaisia.

    Onko Ubuntu sittemmin tullut vaativammaksi ( vaatien jo saman ja ylikin kuin XP - P4 ) speksien suhteen, sillä aiemmin olen ollut mielikuvassa, että se toimisi sulavasti varsin vatimattomalla raudalla, eli jo yhden gigan muisti olisi ollut enempi kuin riittävä.

    Samalla ajattelin, että jokin edullinen kannettava voisi toimia Linuxiin tutustumisen alustana. Hieman siihen tyyliin, että jos rauta tilttaa, niin ei harmita vaan etsii toisen vastaavan tilalle. Toisinaan vanha edullinenkin rauta voi silti pyöriä vielä hyvinkin pitkään jos on hyvin pidetty. Osin arpomista.

    Jos kyseessä olisi vanhempi Windows laite, niin pitäisi tyytyä joihinkin kevyisiin ja ilmaisiin IS-turvaojelmiin, kun eivät jaksa pyörittää nykyisiä.

    Tuo akkupuoli on hyvä muistaa jos sellaista tarvitsee. Itselläni se tulisi suurelta osin verkossa kiinni olevaksi.

    Äänestä

  • netti-laptop kirjoitti:

    Ykköskannettavana on keskikastin Lenovo ThinkPad & W7 - 64b. Pyytävät useinkin kohtuuttomia hintoja vahoista ThinkPadeista varsinkin jos ovat niitä "oikeampaia" sellaisia.

    Onko Ubuntu sittemmin tullut vaativammaksi ( vaatien jo saman ja ylikin kuin XP - P4 ) speksien suhteen, sillä aiemmin olen ollut mielikuvassa, että se toimisi sulavasti varsin vatimattomalla raudalla, eli jo yhden gigan muisti olisi ollut enempi kuin riittävä.

    Samalla ajattelin, että jokin edullinen kannettava voisi toimia Linuxiin tutustumisen alustana. Hieman siihen tyyliin, että jos rauta tilttaa, niin ei harmita vaan etsii toisen vastaavan tilalle. Toisinaan vanha edullinenkin rauta voi silti pyöriä vielä hyvinkin pitkään jos on hyvin pidetty. Osin arpomista.

    Jos kyseessä olisi vanhempi Windows laite, niin pitäisi tyytyä joihinkin kevyisiin ja ilmaisiin IS-turvaojelmiin, kun eivät jaksa pyörittää nykyisiä.

    Tuo akkupuoli on hyvä muistaa jos sellaista tarvitsee. Itselläni se tulisi suurelta osin verkossa kiinni olevaksi.

    .

    Tulee n. puolet halvemmaksi postikulut mukaan lukien

    .

    Äänestä

  • netti-laptop kirjoitti:

    Ykköskannettavana on keskikastin Lenovo ThinkPad & W7 - 64b. Pyytävät useinkin kohtuuttomia hintoja vahoista ThinkPadeista varsinkin jos ovat niitä "oikeampaia" sellaisia.

    Onko Ubuntu sittemmin tullut vaativammaksi ( vaatien jo saman ja ylikin kuin XP - P4 ) speksien suhteen, sillä aiemmin olen ollut mielikuvassa, että se toimisi sulavasti varsin vatimattomalla raudalla, eli jo yhden gigan muisti olisi ollut enempi kuin riittävä.

    Samalla ajattelin, että jokin edullinen kannettava voisi toimia Linuxiin tutustumisen alustana. Hieman siihen tyyliin, että jos rauta tilttaa, niin ei harmita vaan etsii toisen vastaavan tilalle. Toisinaan vanha edullinenkin rauta voi silti pyöriä vielä hyvinkin pitkään jos on hyvin pidetty. Osin arpomista.

    Jos kyseessä olisi vanhempi Windows laite, niin pitäisi tyytyä joihinkin kevyisiin ja ilmaisiin IS-turvaojelmiin, kun eivät jaksa pyörittää nykyisiä.

    Tuo akkupuoli on hyvä muistaa jos sellaista tarvitsee. Itselläni se tulisi suurelta osin verkossa kiinni olevaksi.

    Toki Ubuntu toimii kertomaani heikommassakin raudassa, mutta käyttökokemus ei silloin ole enää miellyttävän sulavaa. Kyllä Ubuntu 12.04 Unityllä ja vähänkään silmäkarkilla kuorrutettuna Windows XP:tä raskaampi on.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Toki Ubuntu toimii kertomaani heikommassakin raudassa, mutta käyttökokemus ei silloin ole enää miellyttävän sulavaa. Kyllä Ubuntu 12.04 Unityllä ja vähänkään silmäkarkilla kuorrutettuna Windows XP:tä raskaampi on.

    >> Toki Ubuntu toimii kertomaani heikommassakin raudassa, mutta käyttökokemus ei silloin ole enää miellyttävän sulavaa. Kyllä Ubuntu 12.04 Unityllä ja vähänkään silmäkarkilla kuorrutettuna Windows XP:tä raskaampi on.

    Mitähän kaikkea karkkia ne ovat siihen liittäneet kun Linuxin keveyden maine ei sitten enää toteudu. Mitä kaikkea siitä pitäisi keventää, jotta olisi ketterämpi? Eikös liittymä voi olla ergonominen ja samalla esteettinen olematta "liimakarkki" joka alkaa tahmata tehoja?

    Linuxhan on ollut maineeltaan sellainen ettei se liitä "hammaskaria" aiheuttavia kuorrutuksia vaan valitsee kevyet ja silti toimivat ratkaisut ja sen asiosta melko kevyetkin speksit ovat riittäneet. Se on ollut juuri yksi sen valttikoteista.

    Äänestä

  • netti-laptop kirjoitti:

    >> Toki Ubuntu toimii kertomaani heikommassakin raudassa, mutta käyttökokemus ei silloin ole enää miellyttävän sulavaa. Kyllä Ubuntu 12.04 Unityllä ja vähänkään silmäkarkilla kuorrutettuna Windows XP:tä raskaampi on.

    Mitähän kaikkea karkkia ne ovat siihen liittäneet kun Linuxin keveyden maine ei sitten enää toteudu. Mitä kaikkea siitä pitäisi keventää, jotta olisi ketterämpi? Eikös liittymä voi olla ergonominen ja samalla esteettinen olematta "liimakarkki" joka alkaa tahmata tehoja?

    Linuxhan on ollut maineeltaan sellainen ettei se liitä "hammaskaria" aiheuttavia kuorrutuksia vaan valitsee kevyet ja silti toimivat ratkaisut ja sen asiosta melko kevyetkin speksit ovat riittäneet. Se on ollut juuri yksi sen valttikoteista.

    Ei linuxilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka raskas ikkunointijärjestelmä ja käyttöliittymä on. Linux ainoastaan tarjoaa vapauden asentaa ja käyttää juuri niin kevyttä tai raskasta käyttöliittymää kuin itse tykkää.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Ei linuxilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka raskas ikkunointijärjestelmä ja käyttöliittymä on. Linux ainoastaan tarjoaa vapauden asentaa ja käyttää juuri niin kevyttä tai raskasta käyttöliittymää kuin itse tykkää.

    >> Ei linuxilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka raskas ikkunointijärjestelmä ja käyttöliittymä on.

    Vaan eikös nuo ole kuitenin Linuxin-jakeluiden kelpuuttamia vaihtoehtoja? Nähdäkseni Linux ei kelpuuta yhteensopivaksi mitä tahansa? Miksi kehittäjät ovat alkaneet suosia jakeluihinsa enempi resurseja vaativia vaihtehtoja?

    No, toisaalta pitäähän asioiden kehittyäkin. On vain jäänyt mieleen se miten mm. XP aikaan ja kauan sen jälkeenkin Linuxilla oli jakeluita jotka olivat huomattavasti XP:tä kevyempiä ja se oli juuri yksi näiden jakeluiden valttikortti. Yleisestikin jäänyt mileen miten Linux-jakeluiden käyttäjät ovat takavuosina arvostelleet voimakkaasti Mickeyn korkeita rautavaatimuksia toimiakseen sujuvasti ja kiittäneet miten vaatimaton rauta useille Linux-jakeluille riittää. Tämä tuli selkeästi esille mm. min-kannettavien, eePC:n ja kumppanien tullessa markkinoille.

    Tässä tulee vastaan Linuxin yhtä aikaa vahvuus ja heikkous, jolla tarkoitan toisaalta sen avoimuutta kehittäjille ja samalla sen merkittävää pirstaleisuutta, joka on lienee yksi keskeisin syy miksi siitä ei ole tullut prosentuaalisesti suurempaa tekijää käyttöjärjestelmissä. Linux on lähinnä alan harrastelijoille - tekniikka-friikeille erityisen kiintoisa alusta. Hieman kuten moottorikerhon perehtyneet tekniikkaharrastajat vs. laitteiden peruskäyttäjät.

    Mutta itse asiaan. Jos valitsee Ubuntun, niin millä ikkunointi ja käytöliitymällä se tulisi varustaa jotta säilyisi kevyenä? Onko valittavaa? Mistä vaihtoehdoista tulisi valita ja mitä vältää? Vai onko Ubuntu jo itsessään vähintään XP:n resurssit vaativa?

    Olisikin kiintoisaa jos josakin olisi taulukko Linux-jakeluista ja niiden vaatimaista rautaspekseistä.

    Äänestä

  • netti-laptop kirjoitti:

    >> Ei linuxilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka raskas ikkunointijärjestelmä ja käyttöliittymä on.

    Vaan eikös nuo ole kuitenin Linuxin-jakeluiden kelpuuttamia vaihtoehtoja? Nähdäkseni Linux ei kelpuuta yhteensopivaksi mitä tahansa? Miksi kehittäjät ovat alkaneet suosia jakeluihinsa enempi resurseja vaativia vaihtehtoja?

    No, toisaalta pitäähän asioiden kehittyäkin. On vain jäänyt mieleen se miten mm. XP aikaan ja kauan sen jälkeenkin Linuxilla oli jakeluita jotka olivat huomattavasti XP:tä kevyempiä ja se oli juuri yksi näiden jakeluiden valttikortti. Yleisestikin jäänyt mileen miten Linux-jakeluiden käyttäjät ovat takavuosina arvostelleet voimakkaasti Mickeyn korkeita rautavaatimuksia toimiakseen sujuvasti ja kiittäneet miten vaatimaton rauta useille Linux-jakeluille riittää. Tämä tuli selkeästi esille mm. min-kannettavien, eePC:n ja kumppanien tullessa markkinoille.

    Tässä tulee vastaan Linuxin yhtä aikaa vahvuus ja heikkous, jolla tarkoitan toisaalta sen avoimuutta kehittäjille ja samalla sen merkittävää pirstaleisuutta, joka on lienee yksi keskeisin syy miksi siitä ei ole tullut prosentuaalisesti suurempaa tekijää käyttöjärjestelmissä. Linux on lähinnä alan harrastelijoille - tekniikka-friikeille erityisen kiintoisa alusta. Hieman kuten moottorikerhon perehtyneet tekniikkaharrastajat vs. laitteiden peruskäyttäjät.

    Mutta itse asiaan. Jos valitsee Ubuntun, niin millä ikkunointi ja käytöliitymällä se tulisi varustaa jotta säilyisi kevyenä? Onko valittavaa? Mistä vaihtoehdoista tulisi valita ja mitä vältää? Vai onko Ubuntu jo itsessään vähintään XP:n resurssit vaativa?

    Olisikin kiintoisaa jos josakin olisi taulukko Linux-jakeluista ja niiden vaatimaista rautaspekseistä.

    Vaihtoehdot ovat edelleen olemassa. Itse asensin juuri mopokoneeseen openSUSE 12.1 LXDE:n, joka on reilusti Windows XP:tä kevyempi, kuluttaen esimerkiksi keskusmuistia runsaat sata megatavua käynnistyksen jälkeen, kun kevyt asennus XP:stä vie kolmisensataa ja löperösti pitkään käytetty kuusi - seitsemänsataa megaa.

    Saman jakelun (openSUSE) KDE-versio on silmäkarkit kytkettynä käytöltään XP:tä raskaampi, koska se on huomattavasti näyttävämpi ja siinä on oletuksena käynnissä paljon enemmän palveluita LXDE:ssä käytettäviä raskaammille sovelluksille.

    Äänestä

"Ykköskannettavana on keskikastin Lenovo ThinkPad & W7 - 64b. Pyytävät useinkin kohtuuttomia hintoja vahoista ThinkPadeista varsinkin jos ovat niitä "oikeampaia" sellaisia."

Jos ostat käytettyjen jobbarilta, niin ThinkPadeistä pyydetään käytettyinä samoja hintoja, kuin Acereista uutena.

Mutta esim. tuo on firma, joka hankkii kokonaisia yrityssopimuksia ja kierrättää tuhansia koneita vuosittain. 300-400 euroa ja saat aivan käsittämättömän hyvän laitteen. Mutta muista, ne ovat ammattilaiskoneita, työkaluja - eivät ensisijaisesti viihdelaitteita

www.cimos.fi

Äänestä

Jos tarkoitus on tosiaan vain hieman surffata ja hoidella sähköposteja, osta joku edukkaamman luokan Android-tabletti (Winkkariversioita ei taida vielä olla myynnissä...?).
Edut: Kevyempi kantaa, vie vähemmän tilaa ei tarvii niin paljon virtaa, kun valmiiksi valitsee, saapi sellaisen version, josta löytyy WiFi ja 3G, jolloin mitään mokkuloita ei tarvita ja tilaisuuden tullen voipi käyttää mitä tahansa suojaamatonta/julkista langatonta verkkoa, jos ei satu 3G:tä olemaan saannilla.
Muutenkin, jos ei ihan erityisiä työohjelmia ole, joita tarvii tämä hakkaa läppärin mennen tullen ja takaisinpäin kans...
Jos sitten voit sijoittaa hieman enemmän rahaa/haluat hieman parempaa, ota vaikka Hesarin tarjouksesta kiinni. Digihesari ja iPad n. 40 egee kuussa kahden vuoden kytkynä ja sulla on joka aamu luettavana uusin digihesari sekä hyvä tablettikone muuhun käyttöön.

Äänestä
  • Tuossa ylempänä mainitsin, että ajateltu laite on pääsääntöisesti verkkovirrassa, eli työpöydällä, eli ei "taivasalla-reissussulaitteena", paitsi ehkä hotelleissa pihan päässä. Tabletilla kirjoittaminen on melkoista tuskaa.

    Android on jo tietoturvamaineeltaan alusta johon en mieluusti edes kajoa, olkoot tabletti tai puhelin ja nuo i-boikken laitteet puolestaan jäävät hyllyyn. Valintana Windows tai Linux. Sorry vain. Toki ymmärsin pointin ja lähestymistavan aiheeseen. Onneksi markkinoilla on kaikille eri vaihtoehtoja.

    OT: Mitä tabletteihin taasen laitteina tulee, niin joidenkin analyysien / ennusteiden mukaan ne tulevat ylittämään läppäreiden myynnin vuoden 2016 paikkeilla. Aika nayttää.

    Äänestä

Hp 635. Edullinen. 400e riittää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


netti-laptop kirjoitti:

Harkinnassa hankkia yksi ylimääräinen suht' edullinen kannettava ( ehkäpä käytettynäkin ) lähinnä vain nettikäyttöön, surffailun ja sähköpostiin, mahdollisesti noin 15". Taitavat suurin osa tosin olla kirkasruutuisia peilejä.

Yksi vaihtoehto voisi olla vaikkapa käytetty edullinen kannettava johon laittasi sitten jonkin Linux-jakelun, jolloin spekseiltään hieman vaatimattmampikin rauta riittäisi.

Asentuuko nuo Linuxit liki mihin rautaan vain? Ubuntu vai jokin muu? Onko todellakin niin, ettei niiden kanssa tarvitse virusturvista ym. olla erityisemmin huolissaan? Tokihan aina tulee katsoa mitä koneelleen asentaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu