Välttelin sinun kasvojasi, silmiäsi. En voinut katsoa sinua, sillä tiesin murtuvani. Olin kääntynyt selkäpäin sinuun. Tunsin kosketuksesi paljaalla käsivarrellani. Kätesi olivat isot ja karheat. Ja muistan tunteneeni ne jokaisessa kehoni osassa, joka nyt oli alaston peiton alla. Käänsit minut selälleni ja minä ummistin silmäni. Poltit katseellasi luomiani ja minun oli katsottava sinua.
Kohtasin silmäsi. Niin surulliset ja uskoit, että olin antanut sinulle jälleen mahdollisuuden luottaa. Silmiini kohosivat kyyneleet. Niitä poltti ihan vietävästi. En tahtonut itkeä, murtua edessäsi. Luulin olevani vahvempi tätä, mutta en ollutkaan.
Et ymmärtänyt suruani ja kysyit miksi itkin. En koskaan vastannut, vaan painauduin sinuun kiinni.
Painoin pääni kainaloosi ja sinä sanoit rakastavasi minua.
Kyyneleeni virtasivat vuolaammin, sillä mieleni hoki: ”…mutta minä en rakasta sinua.”
Sinulle sanoin: ”En tahdo, että lähdet.”
Anteeksi.
Kohtasin silmäsi. Niin surulliset ja uskoit, että olin antanut sinulle jälleen mahdollisuuden luottaa. Silmiini kohosivat kyyneleet. Niitä poltti ihan vietävästi. En tahtonut itkeä, murtua edessäsi. Luulin olevani vahvempi tätä, mutta en ollutkaan.
Et ymmärtänyt suruani ja kysyit miksi itkin. En koskaan vastannut, vaan painauduin sinuun kiinni.
Painoin pääni kainaloosi ja sinä sanoit rakastavasi minua.
Kyyneleeni virtasivat vuolaammin, sillä mieleni hoki: ”…mutta minä en rakasta sinua.”
Sinulle sanoin: ”En tahdo, että lähdet.”
Anteeksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja uskottavakin, vaikkakin surullinen. Oli helppo nähdä sielun silmin koko tapahtuma, jopa se, mitä kertoja itse tunsi. Tosielämän tunnekuohua karuimmillaan. Ainoana pienenä miinuksena on ehkä yhdyssana "selkäpäin". Eikö oikeammin olisi ollut "selin".
Kaunis kokonaisuus kerrassaan. Hyvä, 9 .
-vaikken arvostelija olekaan-
Miellyttävä, lyhyt tarina. Kosketti minua, koska voisin itse olla kertojan asemassa. Ei siitä sen enempää.