SSRI- lääkkeiden pysyvät haitat

tunteikas kuin kivi

Olen alle 30v nainen ja elän avoliitossa mieheni kanssa. Aloitin Sertralin Orion nimisen mieliala lääkkeen reilu 5vuotta sitten masennukseen ja HYVIN lievään paniikkihäiriöön, itse en kokenut lääkitystä tarpeelliseksi mutta uskoin hyväntahtoisena lääkäriäni. Itsellni oli tuolloin vain elämässäni kohtalaisen suuri ihmissuhde kriisi päällä-masennus- jonka takia lääkäriin menin. Masennusta minulla on ollut aina, mutta se ei elämääni ole liiaksi haitannut. Olen käynyt psykoterapiassa ja siitä olikin minulle hyötyä.

Itse lääkkeestä en ole kokenut MISSÄÄN vaiheessa hyötyä, Söin lääkettä koska oletin sen auttavan, lääkäri sanoi että vaikutus voi alkaa vasta kuukausien päästä. No, ensimmäisen kerran yritin lopettaa lääkityksen vuoden käytön jälkeen, hyvin hyvin pienillä muutoksilla. Annos oli 50mg/pvä. Ensin otin 1/4 pois lääkkeen määrästä. Minulle tuli AIVAN JÄRKYTTÄVÄT vierotusoireet, noinkin pienestä vähennyksestä.....

en siis onnistunut, en olisi pystynyt käymään töissä kun sähköiskun tuntemuksia tuli jatkuvasti päähän..

Vuosi tästä ja yritin itsemurhaa lääkkeillä. EN KÄSITÄ vieläkään mitä minun päässäni silloin liikkui kun vetäsin purkillisen lääkkeitä, tarkoituksena oikeasti tappaa itseni. Mieheni onnekas aikainen kotiin paluu pelasti minut. EN TODELLAKAAN KÄSITÄ...mikä ihme minuun sillon oli mennyt, en muista siitä päivästä juurikaan mitään.

No, mutta tämä oli vasta alkua....

Yritin taas kerran vuosi tästä ed. tapahtumasta lopettaa lääkkeen, tunsin itseni tunteettomaksi puupökkelöksi, mikään asia ei saanut minua kunnolla innostumaan tai olemaan onnellinen. Mikään asia ei suututtanut minua kunnolla, elin kuin sumussa päivästä toiseen.

Seksihalut lopahtivat täysin, seksin harrastamisesta tuli väkinäistä pakkopullaa. En enää halunnut läheisyyttä...

Niin ja lihoin lääkityksen aloittamisen jälkeen 15kg. Ruokahalu muuttui loputtomaksi..enkä ymmärtänyt tilannettani kuin vasta puolen vuoden jälkeen kun vaatteet eivät mahtuneetkaan enää päälleni...

Sitten tuli viides vuosi kun söin lääkettä, elämäntilanne oli sellainen että pystyin lopettamaan lääkityksen, olin työttömänä. Kaksi ensimmäistä viikkoa olivat helvettiä..vähensin lääkitystä todella hitaasti..meni 2kk ennen kuin en ottanut enää murustakaan(ihan murusia söin enää lopussa..). Tämänkin jälkeen, 2kk kärsin voimattomuudesta, pahasta olosta, sähköiskuista päässäni ja väsymyksestä.

Keväällä huomasin yksi päivä että sähköiskuja ei ole enää ollut moneen viikkoon.

Luulin että selvisin.

Tämän jälkeen olen huomannut että en edelleenkään kiinnostu mistää, en ole masentunut, joten se ei siitä johdu. Seksihalut ovat edelleen poissa. Mikään asia ei saa minua olemaan onnellinen tai raivostumaan vaikka aihetta olisi. Puupökkelö olo on jäänyt päälle vaikka en ole yli puoleen vuoteen syönyt enää lääkettä.

Olen suomeksi sanottuna täysin turta tunneasioissa. Mikään ei oikeastaan tunnu enää miltään..ymmärsin tämän tilan kuin söin lääkettä ja siksi sen lopetin.

Nyt minulle on tullut selittämätöntä huimausta ja vähän samantyylistä sähköiskun tuntemusta päässäni, ei niin voimakasta mutta kuitenkin sekä huimausta.
En voi olla varma mutta luulen että nämä minun tämän hetkiset henkiset että fyysiset oireet johtuvat tästä ***** lääkkeestä! Neurologille sain jo yleislääkäriltä lähetteen, siellä sitten varmistuu nämä asiat.

Tarinani tarkoitus on herättää ihmisiä, miettik, tarvitsetteko varmasti lääkettä jolla voi olla kohtalokkaat vaikutukset.

203

16420

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tapsatapsa

      Oletko käyttänyt lääkettä osaavan erikoislääkärin valvonnassa? Tästä et kerro mitään.

      Tärkeimpänä kysymyksenä: lopetitko aineen lääkärin valvonnassa vai kenties netistä saatujen ohjeiden mukaan?

      ----

      Lisäksi muutamia kommentteja:

      "Masennusta minulla on ollut aina, mutta se ei elämääni ole liiaksi haitannut."

      Ok, itse olin sairaalassa harhaisen masennuksen vuoksi, eivätkä YTHS:n lääkärit ja yksityiset psykoterapeutit halunneet päästää minua sairaalahoitoon, vaikka olin aivan sekaisin ja kyvytön itsestäni huolehtimaan. Katsokaas kun on tärkeää opiskella jotta tulee kunnon veronmaksajaksi.

      "Olen käynyt psykoterapiassa ja siitä olikin minulle hyötyä."

      Niin minäkin, mutta ainakin psykoanalyyttisen psykoterapian hyöty on itselleni ollut melko kyseenalainen. Kannustetaan työhön/opiskeluun/harrastamiseen eikä itsetuhoisuuteen saa juurikaan käytännön apua. Liioitellen sitä voisi sanoa latinalaisten sanojen pyörittelyksi vailla kosketusta käytäntöön ja tosielämän ongelmiin.

      "Vuosi tästä ja yritin itsemurhaa lääkkeillä. EN KÄSITÄ vieläkään mitä minun päässäni silloin liikkui kun vetäsin purkillisen lääkkeitä, tarkoituksena oikeasti tappaa itseni."

      En minäkään käsitä mitä päässäni liikkui kun kävin junaradan varrella suunnittelemassa tulevaa itsemurhaani.


      "Tämänkin jälkeen, 2kk kärsin voimattomuudesta, pahasta olosta, sähköiskuista päässäni ja väsymyksestä. -- Keväällä huomasin yksi päivä että sähköiskuja ei ole enää ollut moneen viikkoon. -- Luulin että selvisin. -- Tämän jälkeen olen huomannut että en edelleenkään kiinnostu mistää, en ole masentunut, joten se ei siitä johdu. "

      Sähköiskut loppuivat joten eikö se ole pääasia?

      Kyllä vahvasti nyt vaikuttaa siltä, että lopetusta varten ei ole lääkäri antanut kunnon ohjeita.

      • tapsatapsa

        Niin ja eihän tuosta voikaan olla mikä johtuu mistäkin. Voihan niitä pysyviä haittoja ollakin. Ei ole sattunut omalle kohdalleni. Pysyvät haitat ovat oikeasti hyvin harvinaisia, mutta niitäkin on sattunut, kertoi eräs pitkään alalla toiminut erikoislääkäri minulle.

        Viimeisessä lauseessasi on tärkein ajatus: tarvitseeko lääkitystä jos ei ole kunnolla sairas?

        Itse olen turhaan yrittänyt todistella itselleni urhoollisuutta pidättäytymällä lääkkeistä. Sinne meni vuosikymmen unettomuuden kanssa. Nykyään nukun pysyvän lääkityksen avulla. Lisänä ahdistusta poistava aamulääke, jotta ylipäätään voi mihinkään keskittyä.

        Pysyvämpää haittaa tulee pikemminkin psykoanalyyttisesta psykoterapiasta!


      • Anonyymi

        Luonnon masennuslääke - https://nplink.net/bjahj033
        Olen ollut uniongelmainen ja ajoittain masentunut jo esiteinistä asti. Ystäväni suosituksesta päätin kokeilla Restilen-valmistetta ja olen ollut todella tyytyväinen. Unenlaatu on parantunut enkä ahdistu enää yhtä herkästi. Käytän tuotetta ensisijaisesti masennuksen ennaltaehkäisyyn.


    • Tee valitus

      Olisiko Valvira oikea osoite kertoa mitä pysyvää haittaa lääkkeet ovat tehneet. Käypä Valviran sivuilla.

      • tunteikas kuin kivi

        Kunhan saan neurologilta vahvistuksen näihin omiin havaintoihin niin aivan varmasti vien asiaa eteenpäin! Luultavasti aivan turha lähteä ilman todistusaineistoa tai lausuntoa valittamaan mihinkään.

        tais sit mä olen muuttunut sosiopaatiksi.


      • tokavikakirjoittaja
        tunteikas kuin kivi kirjoitti:

        Kunhan saan neurologilta vahvistuksen näihin omiin havaintoihin niin aivan varmasti vien asiaa eteenpäin! Luultavasti aivan turha lähteä ilman todistusaineistoa tai lausuntoa valittamaan mihinkään.

        tais sit mä olen muuttunut sosiopaatiksi.

        Hei mä lähden sun mukaan tähän.


      • tunteikas kuin kivi
        tokavikakirjoittaja kirjoitti:

        Hei mä lähden sun mukaan tähän.

        Jos saan varman diagnoosin asiasta, ilmoitan siitä täällä, tervetuloa tällöin mukaan remmiin!


    • tunteikas kuin kivi

      tapsatapsa,

      K:Oletko käyttänyt lääkettä osaavan erikoislääkärin valvonnassa? Tästä et kerro mitään.

      Tärkeimpänä kysymyksenä: lopetitko aineen lääkärin valvonnassa vai kenties netistä saatujen ohjeiden mukaan?

      V: Kyllä, lääkärin valvonnassa tottakai, käytön ajan sekä lopettamisen ajan. Ihmettelivät kovasti että miten voi noin kovin pahat vieroitusoireet tulla. Lääkäri olisi määrännyt minulle vielä vieroitusoireisiinkin lääkettä mutta kieltäydyin, menee mielestä ihan älyttömäksi että lääkkeestä vieroittumiseen tulee käyttää vielä toista lääkettä...

      K: Sähköiskut loppuivat joten eikö se ole pääasia?

      Kyllä vahvasti nyt vaikuttaa siltä, että lopetusta varten ei ole lääkäri antanut kunnon ohjeita.

      V: Tottakai se oli helpotus kun sähkärit loppui. Kysymys on nyt siitä että en ole enää oma itseni, niinkuin kirjoitin, en ole masentunut ollut vuosiin, silti en innostu mistään enkä tunne enää samoin kuin ennen, olen melko räväkkä persoona ja mielialat vaihtuu laidasta laitaan, tai siis olin..en tiedä muutunko enää omaksi itsekseni koskaan. se tämän kirjoituksen pointti oli.

      Lääkäri antoi minulle todellakin tarkat ohjeet. Ensin vähensin 1/4, eli söin 50mg tabletista 3/4 kaksi viikkoa, tämän jälkeen puoleen tablettiin, tätä määrää söin myös kaksi viikkoa, sitten vähennettiin vielä, söin 1/4 osaa tabeltista kaksi viikkoa, sen jälkeen murustin tämän 1/4osan vielä puoliksi ja sitä söin joka toinen päivä kaksi viikkoa. tämän jälkeen vielä ihan satunnaisesti pahimpina sähkäripäivinä otin tuon "murusen", n.2krt /vk kahden-kolmen viikon ajalla.
      - mielestäni vieroitus tapahtui todellakin hyvin hienovaraisesti.

      Olen törmännyt hyvin moniin kohtalotovereihin...kaikilla tutuillani joilla on ssri lääke ollut käytössä ja ovat aloittaneet vieroituksen, ovat kokeneet melkein yhtä kauhean helvetin kuin minä.

      Voi olla että olenkin vaan sosiopaatti ja en sen takia enää tunne mitään, onhan sekin mahdollista. Mutta todennäköisempänä pidän tuota lääkettä syynä nykyiseen olotilaani...

      • VvieroitusS

        Lopetus on ollut aivan liian nopea. Ei ihme, että tullut kauheat vieroitusoireet.


      • VvieroitusS
        VvieroitusS kirjoitti:

        Lopetus on ollut aivan liian nopea. Ei ihme, että tullut kauheat vieroitusoireet.

        Niin ja vielä siitä zombiemaisesta tunteesta. Se on usein SSRI-"hoidon" lopputulos.


    • tapsatapsa

      "Lääkäri olisi määrännyt minulle vielä vieroitusoireisiinkin lääkettä mutta kieltäydyin, menee mielestä ihan älyttömäksi että lääkkeestä vieroittumiseen tulee käyttää vielä toista lääkettä..."

      Juuri tuossa on tainnut homma mennä pieleen. Nimenomaan lopetukset tehdään joskus toisen lääkkeet kanssa. Olet ymmärtänyt asian väärin, tai pikemminkin lekuri ei ole osannut selittää asiaa.

      Ymmärrän toki ajatuksen siitä, että haluaa selvitä mahdollisimman vähillä lääkkeillä. Periaatteista kiinni pitäminen vaan saattaa joskus tehdä elämästä vaikeaa ;) Joskus pitää ajatella käytännöllisesti.

      Ainakin Efexorin lopetus on todella iso homma, ja täytyy olla hulluakin hullumpi, jos sen tuosta vain lopettaa. Itse yritin lopettaa lääkärin ohjeistuksen mukaan rinnakkaisella aineella, mutten saanut vietyä lopetusta aivan loppuun. Asun yksin, enkä ollut varautunut niin kovaan meininkiin...


      "Olen törmännyt hyvin moniin kohtalotovereihin...kaikilla tutuillani joilla on ssri lääke ollut käytössä ja ovat aloittaneet vieroituksen, ovat kokeneet melkein yhtä kauhean helvetin kuin minä."

      Hmmm tuohon en osaa sanoa mitään muuta kuin että oma elämäni on joka tapauksessa helvettiä. Lääkkeiden kanssa se vaan on vähemmän helvettiä. Ehkäpä lievään masennukseen nimenomaan niitä lääkkeitä ei pitäisi koskaan alkaa syömään, niin välttyisi monelta harmilta. Luulisi terapioiden riittävän.

      Jos lääkkeet aiheuttavat fyysisiä kolhuja, psykoterapiat aiheuttavat henkisiä. Lääkkeiden haittavaikutukset sentään voi näyttää toteen lääketieteellisesti. Ja kyllä niitä haittoja joskus todella on, mutta vahinkoja sattuu, vrt. rokotteet. Psykoterapian haittavaikutuksista ei voi sanoa oikeastaan mitään. Paitsi hukkaan menneet rahat ja elämä ja ponnistukset.

      • naurattaisjoseiitkettäis

        "Juuri tuossa on tainnut homma mennä pieleen. Nimenomaan lopetukset tehdään joskus toisen lääkkeet kanssa. Olet ymmärtänyt asian väärin, tai pikemminkin lekuri ei ole osannut selittää asiaa."

        Kuulostaa tosi terveelliseltä. Yhtä lääkettä toisen vieroitukseen. Vierottaudutaanko siitäkin sitten joskus vieroitusoireiden kera... SSRI-lääkkeistä on helppo päästä eroon, sanoi lääkäri joskus. Buhaha. Hyvä vitsi.


    • tunteikas kuin kivi

      No mutta jokatapauksessa, nuo lääkkeet aiheuttavat todella karmeita vieroitusoireita, pystyin ne kestämään koska olin työttömänä kotona. Tarkoitan sitä että todella kovia lääkkeitä nuo on kun tuollasia viekkareita tulee.

      Mm. hyvä ystäväni taas kerran alkoi syömään ssri-lääkkeitä, hänellä ollut myös todella kovia viekkareita ed. lopettamisesta, samoja sähkäreitä päässä ym. ystäväni sanoi vielä lääkärilleen että ei haluaisi taas niitä syödä kun vierottuminen on niin hankalaa,josja kun hän ne lopettaa. lääkäri totesi että nämä ovat uusia lääkkeitä, näistä ei tule vierotusoireita! voinette arvata kuitenkin mitä kävi kun hän alkoi vierottumaan lääkkeistään, nykyään käyttää pelkkää täsmälääkettä paniikkihäiriöönsä.

      Lääkärit vähättelevät potilailleen näiden lääkkeiden sivuvaikutuksia ja vierotuksen oireita ja se on minusta väärin..

      Ymmärrän jos olet oikeasti saanut avun, se on hieno asia!!kaikille ei sovi kaikki hoitomuodot.

      • tunteikas kuin kivi

        ja tämä kirjoitus oli siis sinulle tapsatapsa :)


      • tapsatapsa

        "lääkäri totesi että nämä ovat uusia lääkkeitä, näistä ei tule vierotusoireita! "

        Lääkkeen uutuus on tuossa mielestäni hiukan huono perustelu. Eihän uutuus merkitse mitään yksittäiselle potilaalle, tai takaa mitään. Kyllähän minäkin sain 10 vuotta sitten sillä hetkellä uutta lääkettä, mutta se oli aivan hanurista. Eikä silloinen lekuri ottanut kovin tosissaan niitä saatanallisia oloja, silloin kun edes joka toinen viikko oli edes tavoitettavissa 15 min ajan. Koska uusi. Eikä muuten tullut puheeksi edes silloin syömäni aknelääke...

        Pikemminkin uusista lääkkeistä ei ole lekureilla käytännön kokemusta, vaan lähinnä teoriatietoa.

        Ihmettelen miksei lieviin masennuksiin ja paniikkeihin suositella jotakin ryhmäterapiaa lääkkeiden lisäksi. Eihän lääkkeiden pitäisi olla mikään itsetarkoitus, vaikka minä olenkin tällainen lääkemannekiini suorastaan ;)


      • tapsatapsa
        tapsatapsa kirjoitti:

        "lääkäri totesi että nämä ovat uusia lääkkeitä, näistä ei tule vierotusoireita! "

        Lääkkeen uutuus on tuossa mielestäni hiukan huono perustelu. Eihän uutuus merkitse mitään yksittäiselle potilaalle, tai takaa mitään. Kyllähän minäkin sain 10 vuotta sitten sillä hetkellä uutta lääkettä, mutta se oli aivan hanurista. Eikä silloinen lekuri ottanut kovin tosissaan niitä saatanallisia oloja, silloin kun edes joka toinen viikko oli edes tavoitettavissa 15 min ajan. Koska uusi. Eikä muuten tullut puheeksi edes silloin syömäni aknelääke...

        Pikemminkin uusista lääkkeistä ei ole lekureilla käytännön kokemusta, vaan lähinnä teoriatietoa.

        Ihmettelen miksei lieviin masennuksiin ja paniikkeihin suositella jotakin ryhmäterapiaa lääkkeiden lisäksi. Eihän lääkkeiden pitäisi olla mikään itsetarkoitus, vaikka minä olenkin tällainen lääkemannekiini suorastaan ;)

        "Ihmettelen miksei lieviin masennuksiin ja paniikkeihin suositella jotakin ryhmäterapiaa lääkkeiden lisäksi."

        p.o.

        lääkkeiden SIJAAN!

        Jos päässä ei ole sairautta, mihin lääkettä tarvitaan?


      • asdasdf

        Juurikin näin - lääkärit vähättelevät lääkkeiden sivuvaikutuksia. Mulle lääkäri määräsi aina vaan isompaa annosta mirtazapiiniä, kun ei tehonnut pienemmät määrät. Valitin siitä että on ihan hirveät ahmimishimot. Lääkärin vastaus oli että pitää vaan sillon olla syömättä. Mulla ne himot vaan oli sellaisia että usein jopa heräsin yöllä ihan tokkurassa jääkaapilta ahmimassa. 10 kg tuli ekstraa kolmen kuukauden kokeilun aikana. Muitakin sivuvaikutuksia oli kasapäin varsinkin isoimmilla annoksilla. Kaikkein hassuinta on se että mun pahin oire on ihan suunnaton väsymys ja lääkäri määräsi sellasta lääkettä jonka isoin sivuvaikutus on väsymys. Kukaan ei koskaan kuitenkaan edes ole todennut että väsymykseni johtuisi uniongelmista, mulle kun on tehty unitutkimus.

        Lääkärit määrää masennuslääkettä, koska eivät ihan oikeasti tiedä mitä muuta tehdä. Mielenterveysongelmien hoito on mielestäni yhtä tieteellistä, kuin jos diagnosoitaisiin ja hoidettaisiin arpomalla hatusta vetämällä. En tunne yhtään ainoata ihmistä, joka olisi saanut jotain oleellista hyötyä masennuslääkkeistä. Kyllä se tuntuu olevan monelle vain sellainen viimeinen toivo. Vaihdetaan lääkettä toisen perään, kun muutakaan ei keksitä. Muutenhan menisi kaikki toivo.

        Ainoa asia mikä mulla on koskaan auttanut masennukseen on meditointi. Mutta siitähän ei lääkeyhtiöt hyödy yhtään mitään kun se on ilmaista, joten tuskin kuulemme paljoa sen hyödyistä isommilla areenoilla.


      • tunteikas kuin kivi
        tapsatapsa kirjoitti:

        "Ihmettelen miksei lieviin masennuksiin ja paniikkeihin suositella jotakin ryhmäterapiaa lääkkeiden lisäksi."

        p.o.

        lääkkeiden SIJAAN!

        Jos päässä ei ole sairautta, mihin lääkettä tarvitaan?

        niinpä ja eikö ne serotoniini määrätkin aivoista saa selville jollain testillä? mielestäni näin olen lukenut jostain, ja jos ne serotoniinin määrät saa selville niin miksi sitä testiä ei tehdä ennen kuin määrätään lääkettä!

        en minä ainakaan ole antibioottejakaan saanut ennen kuin crp on tarkistettu. ja onhan nämä ssri-lääkkeet vähän eri juttu kuin antibiootit. ssri-lääkitys on kuitenkin yleensä monen vuoden juttu...

        terapiaa kannatan aina, tosin meni itsellänikin aikaa ennenkuin löysin sellaisen terapeutin jonka luona kävin mielelläni.


      • tunteikas kuin kivi
        asdasdf kirjoitti:

        Juurikin näin - lääkärit vähättelevät lääkkeiden sivuvaikutuksia. Mulle lääkäri määräsi aina vaan isompaa annosta mirtazapiiniä, kun ei tehonnut pienemmät määrät. Valitin siitä että on ihan hirveät ahmimishimot. Lääkärin vastaus oli että pitää vaan sillon olla syömättä. Mulla ne himot vaan oli sellaisia että usein jopa heräsin yöllä ihan tokkurassa jääkaapilta ahmimassa. 10 kg tuli ekstraa kolmen kuukauden kokeilun aikana. Muitakin sivuvaikutuksia oli kasapäin varsinkin isoimmilla annoksilla. Kaikkein hassuinta on se että mun pahin oire on ihan suunnaton väsymys ja lääkäri määräsi sellasta lääkettä jonka isoin sivuvaikutus on väsymys. Kukaan ei koskaan kuitenkaan edes ole todennut että väsymykseni johtuisi uniongelmista, mulle kun on tehty unitutkimus.

        Lääkärit määrää masennuslääkettä, koska eivät ihan oikeasti tiedä mitä muuta tehdä. Mielenterveysongelmien hoito on mielestäni yhtä tieteellistä, kuin jos diagnosoitaisiin ja hoidettaisiin arpomalla hatusta vetämällä. En tunne yhtään ainoata ihmistä, joka olisi saanut jotain oleellista hyötyä masennuslääkkeistä. Kyllä se tuntuu olevan monelle vain sellainen viimeinen toivo. Vaihdetaan lääkettä toisen perään, kun muutakaan ei keksitä. Muutenhan menisi kaikki toivo.

        Ainoa asia mikä mulla on koskaan auttanut masennukseen on meditointi. Mutta siitähän ei lääkeyhtiöt hyödy yhtään mitään kun se on ilmaista, joten tuskin kuulemme paljoa sen hyödyistä isommilla areenoilla.

        Mulle kans ehotettiin puolen vuoden jälkeen annoksen suurentamista, se tuplattiin, ei mitään hyvää vaikutusta, silloin oikeastaan älysin että miten tunteettomaksi olinkaan muuttunut. sanoin asiasta lääkärille, annos muutettiin takaisin alkuperäiseen...


        En tiedä pitääkö se paikkaansa että lääkärit saavat jtn aineellista hyötyä määrättyään tiettyjä lääkkeitä..siinä olisi miettimisen paikka.

        Mä en tunne myöskään yhtään ihmistä joka olis OIKEASTI saanut jtn apua mielialalääkkeistä. varmasti on poikkeuksia, mutta valitettavan paljon sitä vaan aina kuulee että miten niistä ei ollutkaan hyötyä vaikka lääkäri niin väitti...


      • tapsatapsa
        tunteikas kuin kivi kirjoitti:

        Mulle kans ehotettiin puolen vuoden jälkeen annoksen suurentamista, se tuplattiin, ei mitään hyvää vaikutusta, silloin oikeastaan älysin että miten tunteettomaksi olinkaan muuttunut. sanoin asiasta lääkärille, annos muutettiin takaisin alkuperäiseen...


        En tiedä pitääkö se paikkaansa että lääkärit saavat jtn aineellista hyötyä määrättyään tiettyjä lääkkeitä..siinä olisi miettimisen paikka.

        Mä en tunne myöskään yhtään ihmistä joka olis OIKEASTI saanut jtn apua mielialalääkkeistä. varmasti on poikkeuksia, mutta valitettavan paljon sitä vaan aina kuulee että miten niistä ei ollutkaan hyötyä vaikka lääkäri niin väitti...

        "En tiedä pitääkö se paikkaansa että lääkärit saavat jtn aineellista hyötyä määrättyään tiettyjä lääkkeitä..siinä olisi miettimisen paikka."

        Aina joku jossain saa hyötyä, kun mielenterveysongelmia hoidetaan.

        Ei kyllä kannattaisi uskoa kaikkea, mitä eräs tunnettu luontaistuotekauppias väittää nettisivuillaan sekä Antti Heikkilä. Esim. Heikkilä kirjoittaa totaalista roskaa seroquelista tietämättä aineen käyttötarkoitusta ja annostuksia. Ei kannattaisi lähteä levittelemään kuulopuheita jos ei lääketieteen perusteet edes ole edes hallinnassa.

        "Mä en tunne myöskään yhtään ihmistä joka olis OIKEASTI saanut jtn apua mielialalääkkeistä. varmasti on poikkeuksia, mutta valitettavan paljon sitä vaan aina kuulee että miten niistä ei ollutkaan hyötyä vaikka lääkäri niin väitti... "

        Varmasti johtuu siitä, ettet ole koskaan ollut sairaalahoidon tarpeessa, vaan liikut ns. normaalien tai lähes normaalien ihmisten piireissä.

        Vähän kyllä vaikea ottaa kantaa noihin teidän kokemuksiinne. Ilmeisesti kyseessä on sitten se, mitä medikalisaatioksi sanotaan. Lääkkeitä määrätään liian innokkaasti, ja alkuperäinen idea lääkkeistä parantavana ja elämää tukevana apukeinona on unohtunut. Toisaalta eikö terapiateollisuuskin kukoista näinä päivinä?

        Tai ehkä joidenkin lääkäreiden työantaja käskee hoitaa potilaat mahdollisimman halvalla. Silloin ei terpapiat tule kyseeseen, luulisin.

        Mutta mitä itse tekisitte, jos vuosikymmenen psykoterapian jälkeen kärsisitte pysyvästä unettomuudesta, mihin ei liikkuminen tai liikkumattomuus auta? Ja sitten jos saisitte vielä psykoanalyytikolta kuulla viisastelua tyttöystävän hankkimisesta, vaikka unettomuuden vuoksi ei työtehtävistä tahdo selvitä? Ei näihin kuulkaas mitkään kevyet satunnaisesti otettavat nukahtamislääkkeet auta.

        Jopa oma psykoanalyytikkoni on myöntänyt, että kasvuiässä meikäläiseltä on aivojen normaali kehitys jäänyt saavuttamatta, mikä merkitsee hankalan masennuksen lisäksi ihan oikeitakin lääketieteellisiä ongelmia, joita en nyt tarkemmin tässä pysty selittämään.


      • tunteikas kuin kivi
        tapsatapsa kirjoitti:

        "En tiedä pitääkö se paikkaansa että lääkärit saavat jtn aineellista hyötyä määrättyään tiettyjä lääkkeitä..siinä olisi miettimisen paikka."

        Aina joku jossain saa hyötyä, kun mielenterveysongelmia hoidetaan.

        Ei kyllä kannattaisi uskoa kaikkea, mitä eräs tunnettu luontaistuotekauppias väittää nettisivuillaan sekä Antti Heikkilä. Esim. Heikkilä kirjoittaa totaalista roskaa seroquelista tietämättä aineen käyttötarkoitusta ja annostuksia. Ei kannattaisi lähteä levittelemään kuulopuheita jos ei lääketieteen perusteet edes ole edes hallinnassa.

        "Mä en tunne myöskään yhtään ihmistä joka olis OIKEASTI saanut jtn apua mielialalääkkeistä. varmasti on poikkeuksia, mutta valitettavan paljon sitä vaan aina kuulee että miten niistä ei ollutkaan hyötyä vaikka lääkäri niin väitti... "

        Varmasti johtuu siitä, ettet ole koskaan ollut sairaalahoidon tarpeessa, vaan liikut ns. normaalien tai lähes normaalien ihmisten piireissä.

        Vähän kyllä vaikea ottaa kantaa noihin teidän kokemuksiinne. Ilmeisesti kyseessä on sitten se, mitä medikalisaatioksi sanotaan. Lääkkeitä määrätään liian innokkaasti, ja alkuperäinen idea lääkkeistä parantavana ja elämää tukevana apukeinona on unohtunut. Toisaalta eikö terapiateollisuuskin kukoista näinä päivinä?

        Tai ehkä joidenkin lääkäreiden työantaja käskee hoitaa potilaat mahdollisimman halvalla. Silloin ei terpapiat tule kyseeseen, luulisin.

        Mutta mitä itse tekisitte, jos vuosikymmenen psykoterapian jälkeen kärsisitte pysyvästä unettomuudesta, mihin ei liikkuminen tai liikkumattomuus auta? Ja sitten jos saisitte vielä psykoanalyytikolta kuulla viisastelua tyttöystävän hankkimisesta, vaikka unettomuuden vuoksi ei työtehtävistä tahdo selvitä? Ei näihin kuulkaas mitkään kevyet satunnaisesti otettavat nukahtamislääkkeet auta.

        Jopa oma psykoanalyytikkoni on myöntänyt, että kasvuiässä meikäläiseltä on aivojen normaali kehitys jäänyt saavuttamatta, mikä merkitsee hankalan masennuksen lisäksi ihan oikeitakin lääketieteellisiä ongelmia, joita en nyt tarkemmin tässä pysty selittämään.

        "Varmasti johtuu siitä, ettet ole koskaan ollut sairaalahoidon tarpeessa, vaan liikut ns. normaalien tai lähes normaalien ihmisten piireissä".

        Nimenomaan, en ole koskaan ollut sairaalakunnossa masennukseni takia, miksi siis lääkket määrättiin?

        Minulla on todettu vain keskivaikea masennus.

        Ystävälläni josta jo kerroin, on saanut näitä ssri-lääkkeitä paniikkihäiriöön, olen itse ollut todistamassa hänen kohtauksiaan ja hän on ollut sairaalassakin asian takia.(kohtaus meni niin pahaksi että hänelle hälytettiin lanssi). Lääkärit ovat hänet tutkineet ja todenneet paniikkihäiriön. SSRI-lääkkeet eivät kuitenkaan auttaneet, hän on kokeillut useita eri merkkejä.


        ja tapsatapsa, en vähättele sinun lääketarvettasi, jos ne sinulla toimii niin hieno juttu!

        ja edelleen, halusin vain herättää keskustelua ja ajatuksia, niinkuin aluksi kirjoitinkin- "Tarinani tarkoitus on herättää ihmisiä, miettikää, tarvitsetteko varmasti lääkettä jolla voi olla kohtalokkaat vaikutukset."

        Sinä mitä ilmeisemmin tarvitset ja saat niistä avun. En tuomitse lääkkeiden käyttäjiä vaan lääkäreitä jotka lääkkeitä määrävät.


      • tapsatapsa
        tunteikas kuin kivi kirjoitti:

        "Varmasti johtuu siitä, ettet ole koskaan ollut sairaalahoidon tarpeessa, vaan liikut ns. normaalien tai lähes normaalien ihmisten piireissä".

        Nimenomaan, en ole koskaan ollut sairaalakunnossa masennukseni takia, miksi siis lääkket määrättiin?

        Minulla on todettu vain keskivaikea masennus.

        Ystävälläni josta jo kerroin, on saanut näitä ssri-lääkkeitä paniikkihäiriöön, olen itse ollut todistamassa hänen kohtauksiaan ja hän on ollut sairaalassakin asian takia.(kohtaus meni niin pahaksi että hänelle hälytettiin lanssi). Lääkärit ovat hänet tutkineet ja todenneet paniikkihäiriön. SSRI-lääkkeet eivät kuitenkaan auttaneet, hän on kokeillut useita eri merkkejä.


        ja tapsatapsa, en vähättele sinun lääketarvettasi, jos ne sinulla toimii niin hieno juttu!

        ja edelleen, halusin vain herättää keskustelua ja ajatuksia, niinkuin aluksi kirjoitinkin- "Tarinani tarkoitus on herättää ihmisiä, miettikää, tarvitsetteko varmasti lääkettä jolla voi olla kohtalokkaat vaikutukset."

        Sinä mitä ilmeisemmin tarvitset ja saat niistä avun. En tuomitse lääkkeiden käyttäjiä vaan lääkäreitä jotka lääkkeitä määrävät.

        ok


      • OrigFifi
        tapsatapsa kirjoitti:

        ok

        Hei tapsatapsa. Ihan mielenkiinnosta niin millaiset lääkkeet sulle on toimineet? Ssri, nri..? Millainen unilääke? Ym.


      • masentunut.

        "Lääkärit vähättelevät potilailleen näiden lääkkeiden sivuvaikutuksia ja vierotuksen oireita ja se on minusta väärin.."

        Mistähän tuulesta tempasit tuollasen väitteen. Mulle ja jokaiselle tutulleni jonka kanssa asiasta on ollut puhe lääkärit on aina kertoneet vierotusoireista ja sivuvaikutuksista sekä kehottaneet kertomaan jos niitä ilmenee jotta oikea lääkitys löytyisi.

        Lienet kertonut lääkärillesi oireistasi..?


      • VvieroitusS
        tunteikas kuin kivi kirjoitti:

        niinpä ja eikö ne serotoniini määrätkin aivoista saa selville jollain testillä? mielestäni näin olen lukenut jostain, ja jos ne serotoniinin määrät saa selville niin miksi sitä testiä ei tehdä ennen kuin määrätään lääkettä!

        en minä ainakaan ole antibioottejakaan saanut ennen kuin crp on tarkistettu. ja onhan nämä ssri-lääkkeet vähän eri juttu kuin antibiootit. ssri-lääkitys on kuitenkin yleensä monen vuoden juttu...

        terapiaa kannatan aina, tosin meni itsellänikin aikaa ennenkuin löysin sellaisen terapeutin jonka luona kävin mielelläni.

        Serotoniinin määrää aivoissa ei saada selville suoralla testillä muutoin kuin tappamalla potilas. Ottamalla näyte muualta voidaan taso arvioida, mutta tästäkään ei ole varsinaisesti hyötyä, sen lisäksi, että on erittäin vaivalloista, kallista ja mahdollisesti kivuliasta (selkäydinpunktio) potilaalle, sillä serotoniinilla ei ole koskaan todettu olevan, ainakaan merkitsevää, roolia masennuksessa.


    • Lääkkeet auttavat!

      Kyllä kai asia on niin, että jos lopettamisen jälkeen oireet vain jatkuvat, niin silloin on todella kysymys siitä, että vakava masennus jatkuu, eikä lääkkeiden lopettamisesta. Pikemminkin olisi pitänyt jatkaa lääkitystä, niin oireet olisivat pysyneet poissa. Minusta on ristiriitaista, että ketjun aloittaja oli sitä mieltä, että lääkkeistä ei ollut mitään hyötyä, mutta kuitenkin niiden lopettamisen jälkeen tuli masennukseen viittaavia oireita?!

      • tunteikas kuin kivi

        sinä "Lääkkeet auttavat!"

        :D hehheh...hyvät naurut sain..:)

        Lue tarkemmin mitä olen kirjoittanut, siis lääkkeet tekivät minusta tälläisen! En ollut masentuneena tälläinen, masentuneena edes surin kunnolla, olin oikeasti pahalla tuulella. Lääkkeiden johdosta en enää tunne suuria tunteita, en suurta vihaa, raivoa enkä pettymystä ja en suurta onnea, iloa ja rakkautta, kaikki asiat mitä minulle tapahtuu eivät oikein tunnu miltään, tämä ilmiö alkoi kun aloitin lääkkeet.

        En kaipaa mitään provoilua. Jos sinua on lääkkeet omasta mielestäsi auttaneet niin hyvä homma. Minä en olisi niitä itse tarvinnut.

        Pyydän, anna olla heti alkuun.

        Eli edelleen, Tarinani tarkoitus on herättää ihmisiä, miettikää, tarvitsetteko varmasti lääkettä jolla VOI olla kohtalokkaat vaikutukset...


      • tarpeeks muumiona
        tunteikas kuin kivi kirjoitti:

        sinä "Lääkkeet auttavat!"

        :D hehheh...hyvät naurut sain..:)

        Lue tarkemmin mitä olen kirjoittanut, siis lääkkeet tekivät minusta tälläisen! En ollut masentuneena tälläinen, masentuneena edes surin kunnolla, olin oikeasti pahalla tuulella. Lääkkeiden johdosta en enää tunne suuria tunteita, en suurta vihaa, raivoa enkä pettymystä ja en suurta onnea, iloa ja rakkautta, kaikki asiat mitä minulle tapahtuu eivät oikein tunnu miltään, tämä ilmiö alkoi kun aloitin lääkkeet.

        En kaipaa mitään provoilua. Jos sinua on lääkkeet omasta mielestäsi auttaneet niin hyvä homma. Minä en olisi niitä itse tarvinnut.

        Pyydän, anna olla heti alkuun.

        Eli edelleen, Tarinani tarkoitus on herättää ihmisiä, miettikää, tarvitsetteko varmasti lääkettä jolla VOI olla kohtalokkaat vaikutukset...

        Itselleni tehtiin mielenterveystoimistossa jopa psykogolinen testi, missä todettiin tosiaan tämä sinunkin mainitsemasi kivitunteisuus SSRI-lääkityksellä. Mainittiin ettei ole minkäänlaista kosketusta tunteisiinsa ja että olisiko tämä mahdollisesti psykoosin tms. merkki. Surkuhupaisaa tätä raporttia lukiessa, että lääkkeen aiheuttamaa emotionaalista latistumista ei osattu tulkita lääkkeestä johtuvaksi vaan minulla spekuloitiin olevan mm. psykoosi ja jopa aspergerin syndrooma! Miten mielenterveysalan ammattilaiset voivat olla näin sokeita aineidensa vaikutuksille? Tämähän on kuin sokea kirurgi huitoisi veitsellä miten sattuu ja sitten ihmettelisi, että missä tapaturmassa potilaalle on moisia viiltovammoja syntynyt! Hölmöläisen touhua sanon minä, ja toista kertaa en enää mielialamömmöjä ala vetämään, kun ei näköjään "ammattilaiset" osaa tunnistaa omien aineidensa vaikutuksia. Siinäkin episodessa meni sitte reilu pari vuotta hukkaa "ammattilaisten" ihmetellessä muumioitumistani ja spekuloidessa olisiko tässä nyt skitsofrenia vai aspergerius tms.

        Mielenterveystoimiston henkilökuntaan ilmeisesti hakeutuu Mengelen kaltaisia sadisteja ja psykopaatteja, joiden tarkoitus on vain leikkiä potilailla. Ja muka tarvitaan nuorisopsykiatriaan lisää rahaa, hah. Ne rahat olisi parempi tosiaan nopeasti kanavoida johonkin muuhun oikeasti parantavaan toimintaan kuten psykoterapiaan tai työpajatoimintaan. Lääkärit ovat tekemässä meistä kansainvälisten lääkejättien johdattalemina tosiaan mielisairaita.


      • tunteikas kuin kivi
        tarpeeks muumiona kirjoitti:

        Itselleni tehtiin mielenterveystoimistossa jopa psykogolinen testi, missä todettiin tosiaan tämä sinunkin mainitsemasi kivitunteisuus SSRI-lääkityksellä. Mainittiin ettei ole minkäänlaista kosketusta tunteisiinsa ja että olisiko tämä mahdollisesti psykoosin tms. merkki. Surkuhupaisaa tätä raporttia lukiessa, että lääkkeen aiheuttamaa emotionaalista latistumista ei osattu tulkita lääkkeestä johtuvaksi vaan minulla spekuloitiin olevan mm. psykoosi ja jopa aspergerin syndrooma! Miten mielenterveysalan ammattilaiset voivat olla näin sokeita aineidensa vaikutuksille? Tämähän on kuin sokea kirurgi huitoisi veitsellä miten sattuu ja sitten ihmettelisi, että missä tapaturmassa potilaalle on moisia viiltovammoja syntynyt! Hölmöläisen touhua sanon minä, ja toista kertaa en enää mielialamömmöjä ala vetämään, kun ei näköjään "ammattilaiset" osaa tunnistaa omien aineidensa vaikutuksia. Siinäkin episodessa meni sitte reilu pari vuotta hukkaa "ammattilaisten" ihmetellessä muumioitumistani ja spekuloidessa olisiko tässä nyt skitsofrenia vai aspergerius tms.

        Mielenterveystoimiston henkilökuntaan ilmeisesti hakeutuu Mengelen kaltaisia sadisteja ja psykopaatteja, joiden tarkoitus on vain leikkiä potilailla. Ja muka tarvitaan nuorisopsykiatriaan lisää rahaa, hah. Ne rahat olisi parempi tosiaan nopeasti kanavoida johonkin muuhun oikeasti parantavaan toimintaan kuten psykoterapiaan tai työpajatoimintaan. Lääkärit ovat tekemässä meistä kansainvälisten lääkejättien johdattalemina tosiaan mielisairaita.

        Olen tosi pahoillani puolestasi ja vihainen niillekkin sinua "hoitaneille" ammattilaisille...ihan sairasta touhua, kirjaimellisesti. Miten sinä tänä päivänä voit? oletko huomannut muita oireita ssri-lääkityksen aikana tai jälkeen? Vastaile jos jaksat, olisi kiva kuulla tarkemmin..:)


      • fsdfsdf
        tunteikas kuin kivi kirjoitti:

        Olen tosi pahoillani puolestasi ja vihainen niillekkin sinua "hoitaneille" ammattilaisille...ihan sairasta touhua, kirjaimellisesti. Miten sinä tänä päivänä voit? oletko huomannut muita oireita ssri-lääkityksen aikana tai jälkeen? Vastaile jos jaksat, olisi kiva kuulla tarkemmin..:)

        Tätä tosiaan sopii ihmetellä. Kyseisessä psykologisessa testiraportissahan kuitenkin todettiin, että olin syksyllä vielä ilmaissut masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta (aloitin lääkkeen tämän jälkeen vuodenvaihteessa ja psykologinen testi otettiin puoli vuotta lääkkeen aloittamisen jälkeen). Luulisi tämänkin raportin kirjoittaneella olleen hyvin tiedossa, että ratkaisevassa määrin näitä kahta ajankohtaa erotti tuon tunteiden latistumisen osalta nimenomaan se lääkitys, mutta sitä ei mitenkään osattu tähän yhdistää, vaikka surkuhupaisasti tässä raportissa minulla todettiin olleen tunteita vielä ajankohdalla ennen lääkkeen aloittamista.

        Ja kyllähän niitä muitakin sivuoireita oli. Yhtenä maininnan arvoisena ja missä tapahtui toinen paha kömmähdys lääkäreiden puolesta oli tämä suolistoverenvuoto. Pian lääkkeen aloittamisen jälkeen huomasin, että ulosteen mukana tuli aina vähän verta. Olin melko pian tämän psykologisen testin jälkeen joutunut muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Tein siellä sitten sen virheen, että menin tavalliselle lääkärilel terveyskeskukseen kertomaan tästä verenvuodosta. Hän oli sitä mieltä, että kyseessä oli peräpukama. Sitä "peräpukamaa" hoidettiinkin sitten yhteensä viisi kertaa: neljä kertaa kumilenkkihoitoa ja yhden kerran päiväkirurgisella osastolla suolta vähän leikattiin pois. Verenvuoto jatkui tästä huolimatta. Jossain vaiheessa pian leikkauksen jälkeen ajattelin, että lääkettä on nyt syöty tarpeeksi ja aloin vähentämään kyseistä ainetta. Verenvuoto tällöin lakkasi. Ehkäpä minulla jonkin pieni pukama suolessa tosiaan oli ja lääke sai sen oireilemaan, tai sitten lääke aiheutti kyseisen pukaman? Kummassakaan tapauksessa ei tietenkään olisi tarvinnut mitään muuta hoitoa kuin vähentää lääkettä tai lopettaa se kokonaan. Annos oli melko suuri sitäpaitsi (40 mg optiparia, molekyylinimeltään paroxetiini). Nykyään olen lukenut, että yli 20 mg paroxetiinia ei tulisi antaa kenellekään. Mutta muutama vuosi tilanne hoitosuositusten osalta taisi viellä olla toinen.

        Ymmärrän tämän verenvuodon osalta tehneeni sen virheen, etten mennyt valittamaan siitä psykiatrille. Kerroin kyllä muistaakseni tuolle yleislääkärille syöväni kyseistä lääkettä, mutta eipä hän sitten osannut sitä tähän yhdistää. Jotenkin välinpitämättömästi muutenkin suhtauduin lääkittynä moiseen vaaralliseltakin vaikuttavaan oireeseen. Pakkausselosteenkin omasta mielestäni luin ennen lääkkeen aloittamista ja siellä sanotaan, että suolistoverenvuodon sattuessa mentävä välittömästi lääkärille. Lienenkö sitten ollut sen verta tokkurassa, etten muistanut kyseistä kohtaa selosteesta tai sitten olin jotenki muuten vain sekaisin. Taisin ehdottaa sitäpaitsi peräpukamaa lääkärille itse ensin.

        Jotenki tästä kokemuksesta oppineena minusta tuntuu, että tavalliset lääkärit ikään kuin pelkäävät puuttua psykiatrin määräämiin aineisiin. Onhan psykiatrinen ja somaattinen puoli sitäpaitsi eroteltu sillä tavoin, että tavalliset lääkärit eivät koneelta käsin pääse käsiksi psykiatrien mielenterveyspuolella tekemiin diagnooseihin.

        Lääkettä syödessä olin näin jälkeenpäin ajateltuna kyllä myös jotenkin maaninen. Psykologisessa raportissakin todettiin, että vaikuttaisi olevan jotain häikkää realiteetin testauksessa (jälleen kuitenkaan ei osattu yhdistää sitä lääkkeeseen). Sekasinhan silloin olin. Jollain tapaa sitä olotilaa kyllä kuitenkin kaipaa.

        Yksi mielenkiintoinen vaikutus tällä SSRI-lääkkeillä oli se, että näin usein väkivaltaisia tai painajaismaisia unia, mutta niissä unissa oikeastaan aina itse esim. tapoin, alistin tai tuhosin ihmisiä, joita ehkä jotenkin vihasin tai jotka olivat minulle olleet ongelma. Nykyään jos näkee painajaista, niin niiden teemana on usein se, että niissä on itse henkilökohtaisesti epätoivoinen ja jäänyt jonkinlaiseen loukkuun. Paroxetiini kuitenkin teki minusta unissakin voittamattoman.

        Tällainen kutakuinkin olin myös valveilla ollessani. Itsevarmempi, rohkeampi ja dominoivampi. Joskus ehkä vähän liiallisenkin, koska käytön aikana jouduin baaritappeluihin ja putkaan, mikä ei oikein ole luonteenomaista minulle muutoin. Alkoholi ja lääkkeet eivät nyt tietenkään yleisesti ole hyvä yhdistelmä. SSRI-lääkkeet eivät stimulantteina kuitenkaan ole niinkään vaarallisia yhdistettynä depressantteihin kuten alkoholiin, vaikka pää voi vaan mennä sekaisin.

        Tiettyjä vaikutuksia lääkkeestä kaipaa. Toisaalta se myös jollain tapaa sekoiti elämääni ja aiheutti pahojakin sivuvaikutuksia.


      • fcdfg
        fsdfsdf kirjoitti:

        Tätä tosiaan sopii ihmetellä. Kyseisessä psykologisessa testiraportissahan kuitenkin todettiin, että olin syksyllä vielä ilmaissut masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta (aloitin lääkkeen tämän jälkeen vuodenvaihteessa ja psykologinen testi otettiin puoli vuotta lääkkeen aloittamisen jälkeen). Luulisi tämänkin raportin kirjoittaneella olleen hyvin tiedossa, että ratkaisevassa määrin näitä kahta ajankohtaa erotti tuon tunteiden latistumisen osalta nimenomaan se lääkitys, mutta sitä ei mitenkään osattu tähän yhdistää, vaikka surkuhupaisasti tässä raportissa minulla todettiin olleen tunteita vielä ajankohdalla ennen lääkkeen aloittamista.

        Ja kyllähän niitä muitakin sivuoireita oli. Yhtenä maininnan arvoisena ja missä tapahtui toinen paha kömmähdys lääkäreiden puolesta oli tämä suolistoverenvuoto. Pian lääkkeen aloittamisen jälkeen huomasin, että ulosteen mukana tuli aina vähän verta. Olin melko pian tämän psykologisen testin jälkeen joutunut muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Tein siellä sitten sen virheen, että menin tavalliselle lääkärilel terveyskeskukseen kertomaan tästä verenvuodosta. Hän oli sitä mieltä, että kyseessä oli peräpukama. Sitä "peräpukamaa" hoidettiinkin sitten yhteensä viisi kertaa: neljä kertaa kumilenkkihoitoa ja yhden kerran päiväkirurgisella osastolla suolta vähän leikattiin pois. Verenvuoto jatkui tästä huolimatta. Jossain vaiheessa pian leikkauksen jälkeen ajattelin, että lääkettä on nyt syöty tarpeeksi ja aloin vähentämään kyseistä ainetta. Verenvuoto tällöin lakkasi. Ehkäpä minulla jonkin pieni pukama suolessa tosiaan oli ja lääke sai sen oireilemaan, tai sitten lääke aiheutti kyseisen pukaman? Kummassakaan tapauksessa ei tietenkään olisi tarvinnut mitään muuta hoitoa kuin vähentää lääkettä tai lopettaa se kokonaan. Annos oli melko suuri sitäpaitsi (40 mg optiparia, molekyylinimeltään paroxetiini). Nykyään olen lukenut, että yli 20 mg paroxetiinia ei tulisi antaa kenellekään. Mutta muutama vuosi tilanne hoitosuositusten osalta taisi viellä olla toinen.

        Ymmärrän tämän verenvuodon osalta tehneeni sen virheen, etten mennyt valittamaan siitä psykiatrille. Kerroin kyllä muistaakseni tuolle yleislääkärille syöväni kyseistä lääkettä, mutta eipä hän sitten osannut sitä tähän yhdistää. Jotenkin välinpitämättömästi muutenkin suhtauduin lääkittynä moiseen vaaralliseltakin vaikuttavaan oireeseen. Pakkausselosteenkin omasta mielestäni luin ennen lääkkeen aloittamista ja siellä sanotaan, että suolistoverenvuodon sattuessa mentävä välittömästi lääkärille. Lienenkö sitten ollut sen verta tokkurassa, etten muistanut kyseistä kohtaa selosteesta tai sitten olin jotenki muuten vain sekaisin. Taisin ehdottaa sitäpaitsi peräpukamaa lääkärille itse ensin.

        Jotenki tästä kokemuksesta oppineena minusta tuntuu, että tavalliset lääkärit ikään kuin pelkäävät puuttua psykiatrin määräämiin aineisiin. Onhan psykiatrinen ja somaattinen puoli sitäpaitsi eroteltu sillä tavoin, että tavalliset lääkärit eivät koneelta käsin pääse käsiksi psykiatrien mielenterveyspuolella tekemiin diagnooseihin.

        Lääkettä syödessä olin näin jälkeenpäin ajateltuna kyllä myös jotenkin maaninen. Psykologisessa raportissakin todettiin, että vaikuttaisi olevan jotain häikkää realiteetin testauksessa (jälleen kuitenkaan ei osattu yhdistää sitä lääkkeeseen). Sekasinhan silloin olin. Jollain tapaa sitä olotilaa kyllä kuitenkin kaipaa.

        Yksi mielenkiintoinen vaikutus tällä SSRI-lääkkeillä oli se, että näin usein väkivaltaisia tai painajaismaisia unia, mutta niissä unissa oikeastaan aina itse esim. tapoin, alistin tai tuhosin ihmisiä, joita ehkä jotenkin vihasin tai jotka olivat minulle olleet ongelma. Nykyään jos näkee painajaista, niin niiden teemana on usein se, että niissä on itse henkilökohtaisesti epätoivoinen ja jäänyt jonkinlaiseen loukkuun. Paroxetiini kuitenkin teki minusta unissakin voittamattoman.

        Tällainen kutakuinkin olin myös valveilla ollessani. Itsevarmempi, rohkeampi ja dominoivampi. Joskus ehkä vähän liiallisenkin, koska käytön aikana jouduin baaritappeluihin ja putkaan, mikä ei oikein ole luonteenomaista minulle muutoin. Alkoholi ja lääkkeet eivät nyt tietenkään yleisesti ole hyvä yhdistelmä. SSRI-lääkkeet eivät stimulantteina kuitenkaan ole niinkään vaarallisia yhdistettynä depressantteihin kuten alkoholiin, vaikka pää voi vaan mennä sekaisin.

        Tiettyjä vaikutuksia lääkkeestä kaipaa. Toisaalta se myös jollain tapaa sekoiti elämääni ja aiheutti pahojakin sivuvaikutuksia.

        Noin pari tai muutama kuukausi paroxetiinista vieroitumisen jälkeen (ja sitäkin melkein vuosi) minulle tehtiin sokerirasitustesti ja sen tuloksena todettiin diabeteksen esiaste. Lääkärin mukaan 50/50 -tilanne, että minulle kehittyisi muutaman vuoden kuluessa lääkehoitoa vaativa kakkostyypin diabetes. Vuosi kului ja sokerirasitustesti tehtiin uudelleen, tällä kertaa arvot olivatkin normalisoituneet! Luulen, että minulla oltaisiin diagnosoitu tuo diabetes, jos sokerirasitustesti oltaisiin tehty joskus lääkeannoksen ollessa huipussaan. Ehkäp ainakin osittain lääkkeen aiheuttama sekavuus, väsymys ja muut oireet saattoivat johtua verensokeritasapainon häiriintymisestä? Tuskinpa tässäkään tapauksessa oltaisiin tajuttu psyykenlääkettä vähentää vaan lopettaa, ei muuta kuin lisää lääkettä edellisen lääkkeen aiheuttamaan elimistön sairauteen ja sekaannukseen! Näin valitettavasti tuntuu joskus nykylääketiede toimivan.

        Onneksi myöskään psykiatrit eivät diagnosoineet minulla paroxetiinin käytön aikana maniaa (enhän muutenkaan ollut psykiatrien kanssa tekemisissä lääketät syödessä). Tokkopa olisivat lääkettä lopettaneet, vaan pistäneet mielialatasaajan tai antipsykootin siihen rinnalle. Tällaista hulluutta kun tavataan joskus psykiatrian piirissä harjoittaa.

        Muutokset seksuaalisuuteen tuntuvat osaltani ehkä jääneen pitkäkestoisiksi. Mielialalääkkeillä hoidetaan myös mm. ennenaikaista siemensyöksyä ja erään tutkimuksen mukaan tämäkin vaikutus voisi kestää vielä ainakin 6 kuukautta lääkehoidon lopettamisen jälkeen. Tämän joillekin terapeuttisen vaikutuksen kääntöpuolena voi tietysti olla se, että myös seksuaaliset haittavaikutukset voivat kestää joillakin yksilöillö ainakin tuon 6 kuukautta lääkkeen lopettamisen jälkeen! Mutta kun tietysti lääkefirmat haluavat ihmepillereistään vain hyödyt mainita, vaikka haitat olisivat tässäkin mielessä ilmeisiä. Yksitynen lääkäri oli tähän kommentoinut vain että "ei pitäisi". Historiasta tiedämme, että mm. bentsodiapamien aikoinaan myöskään "ei pitänyt" aiheuttaa juuri minkäänlaista riippuvuutta.

        Selvää vaikuttaakin olevan, että tässä ollaan hoidettavana olon lisäksi myöskin osittain koekaniineina. Kliininen lääketiede ei olekaan niin valmista kuin lääkärit antavat sen ymmärtää olevan. Harmillista onkin, että monelle potilaalle on luvailta miten vaikutukset lakkaavat kyllä lääkkeen lopettamisen jälkeen. Ehkä jatkossa lääkärit alkavat jossain vaiheessa myöntämään, että "tätä vaikutusta ei todellakaan olla tarpeeksi tutkittu".


      • mikä hoppu
        tunteikas kuin kivi kirjoitti:

        sinä "Lääkkeet auttavat!"

        :D hehheh...hyvät naurut sain..:)

        Lue tarkemmin mitä olen kirjoittanut, siis lääkkeet tekivät minusta tälläisen! En ollut masentuneena tälläinen, masentuneena edes surin kunnolla, olin oikeasti pahalla tuulella. Lääkkeiden johdosta en enää tunne suuria tunteita, en suurta vihaa, raivoa enkä pettymystä ja en suurta onnea, iloa ja rakkautta, kaikki asiat mitä minulle tapahtuu eivät oikein tunnu miltään, tämä ilmiö alkoi kun aloitin lääkkeet.

        En kaipaa mitään provoilua. Jos sinua on lääkkeet omasta mielestäsi auttaneet niin hyvä homma. Minä en olisi niitä itse tarvinnut.

        Pyydän, anna olla heti alkuun.

        Eli edelleen, Tarinani tarkoitus on herättää ihmisiä, miettikää, tarvitsetteko varmasti lääkettä jolla VOI olla kohtalokkaat vaikutukset...

        "Minä en olisi niitä itse tarvinnut."

        Ehkä sinun sitten olisi pitänyt ajatella tarkemmin ja kieltäytyä. Ei lääkärit pakota lääkkeitä syömään. Itse en ainakaan ole kenenkään kuullut kertovan lääkärin pistäneen pillereitä potilaan kurkusta alas.

        Liekö miten pitkä aika lääkityksen lopettamisesta? Vähintään yhtä kauan, ja monesti kauemminkin tunteiden palautuminen kestää kuin lääkityksen aloittamisen jälkeen sen vaikutus alkaa.


      • korjauksia

        "Kyllä kai asia on niin, että jos lopettamisen jälkeen oireet vain jatkuvat, niin silloin on todella kysymys siitä, että vakava masennus jatkuu, eikä lääkkeiden lopettamisesta."

        Tämä on erittäin yleinen harhaluulo ihan psykiatrienkin keskuudessa. Todellisena syynä on yleensä aina vieroitusoireet tai lääkkeiden aiheuttama aivojen toimintavaurio. Vieroitusoireet nimen omaan vasta alkavat, kun käyttö lopetetaan.

        "Pikemminkin olisi pitänyt jatkaa lääkitystä, niin oireet olisivat pysyneet poissa."

        Niin ikään väärinkäsitys. Oireet yleensä vain pahenevat mitä pidempään aineiden käyttöä jatketaan.

        "Minusta on ristiriitaista, että ketjun aloittaja oli sitä mieltä, että lääkkeistä ei ollut mitään hyötyä, mutta kuitenkin niiden lopettamisen jälkeen tuli masennukseen viittaavia oireita?!"

        Kuten aikaisemmin tulikin jo kerrottua, kyseessä ovat olleet vieroitusoireet ja/tai aivojen toimintovammat, jotka ovat nimen omaan ainekäytön seurausta.


    • ei käkipää

      Tarvitsen. Levozin vasta vie sitä suurta ahdistustani helpommaksi yhdessä Venlafaxinin kanssa. SSRI-lääkkeet eivät tehoneet lainkaan.

    • Taisin syödä

      aikanaan ainakin Seronilia ja Zoloftia, ja omalla kohdallani ainakaan ei temperamentti ja tunteellisuus ole päässyt tasoittumaan. Lääkkeiden lopettamisen kanssa ei myöskään ollut mitään ongelmaa.

    • dsrewt

      Tämä sertralin on sama tuote kuin Zoloft , joka kaikista pahin SSRI-lääkkeisiin
      kuuluva "mielialalääke" Usassa raportoitu erittäin paljon sen haittavaikutuksista.
      Itse söin sitä aikoinaa annoksilla 150-300mg ja 1,5v trippi olis kyseessä. Alkoi
      tulla ihmeellisiä itsesnsä tappamisideoita päähän. Ajanko nokkakolarin NYT
      tuolla tulevaa rekkaa vastaan jne. eikä siinä ollut kuin vasta alkua.. Pahimmat
      vieroitusoireet kestivät n.2kk ja vielä vuosikin sen jälkeen on tullut näitä
      surullisenkuuluisia sähkäreitä mm.unessa päähän ja niiden oletan olevan
      niiden aikaansaannosta. Vaikka sairastan masennusta ja vaikeaa tuki-ja liikuta
      elinsairauksia niin VÄITÄN tämän pillerin saaneen minussa pysyviä muutoksia
      ihmisenä. Mutta kuinkas todistat sen, sillä kipupotilaana kipu laukaisee masennuksen
      ja se saa aikaan aivoissa muutoksia, joten nämä oletetut pysyvät vauriot lääkkeestä
      kuika pysytyisin sen todentamaan ellei joku sitä jo ole tehnyt?

      Googlettakaa Zoloftin haittavaikutuksista= eli Sertralin

    • YMseeaa

      Söin Cipralexia eri annoksilla vuosia ja oli kireä kuin viulun kieli...lisäksi tein aivan hulluna duunia ja puuhastelin yhtä ja toista. Olin vakuuttunut menestyväni vielä jossain kunnes aloin romahtaa ja tipahdinkin totaalisesti vaikean masennuksen puolelle niin että ranteet notkui masennuksen painosta. Cipraa yritti tohtori nostella reilusti äkkiä ja sain hirveät lihasnykäykset. Sitten yritettiin paria muuta ja vakuutuin omasta huonoudestani niin että oli vähällä päättää päivät. Lääkäri siihen vaan etttä valitettavasti tää on tällaista hakuammuntaa. LUOJAN KIITOS sain Efeksorin. Sivuoireena siitä nukkumattomuus, päiväväsymys, muistiongelmat, eturauhassäryt, päänsärky yms mutta mutta olen elossa ja suht toimintakykyinen! Vastustin lääkkeitä viimeiseen asti juuri monesta edellä mainitusta syystä mutta nyt olen siis myös suht tunnoton, mutta onnellinen että elän. Mietin näin jälkeenpäin, että oliko västämätön pakko ajaa itsensä lopulta solmuun, jotta pysähtyy ja hyväksyy tilanteen ja ongelmansa? Nyt nuo sivuoireet eivät enää häiritse niin paljoa kun oli sängyn pohjalla yli puolivuotta kuoleman tuskassa vailla elämää. Vaikea sanoa muitten puolesta mutta perspektiivini lääkkeisiin muuttui.
      Toinen asia. Terapia. Psykodynaaminen psykoterapia. Olisi kiva kuulla kuten tuolla aiemmin joku kirjoitti, että onko muutkin kokeneet että olette terapian aikana VALTAVASTI ponnistelleet jotta saavuttaisitte opinnot, työn, firman, yms mallilleen. Mulla oli kaikenlaista hienoa ja komeaa, mutta sitä masentuneempi oli mitä enemmän mulla oli. Ja musta tuntu että oon terapiarobotti, joka louskutti lokomotiivin lailla, kunnes ratas kerrallaan ruostuin ja murenin...sekö oli terapian tarkoitus. Sitä olen kysynyt terapeutilta ja itseltäni puolisen vuotta. Tässäkö tää nyt sitten oli? Ajoin itseni pommiin viiden vuoden hirveän yrittämisen jälkeen. Parasta mitä olen saanut on se, että olen yllättävän tyytyväinen pieniin asioihin. Teen kaiken rennommin, tunteettomammin. Sivuoireet vituttaa mutta annan niiden elää omaa elämäänsä. Se VALTAVA ponnistelu on poissa. Toki se joskus kurkistelee olalla mutta ei saa enään valtaa. Aika tyhjä olo on...ööö mikä vuodatus ;-) Tietyt arvot elävät minussa niin ankarina että parempi antaa niiden sitten elellä myös omaa ankaraa elämäänsä. Yritän tässä välissä sitten tasapainotella itseni kanssa.

      • tunteikas kuin kivi

        Hienoa että olet löytänyt itsellesi sopivan avun. Hatunnosto myös siitä että kestät nuo sivuvaikutukset, kaikkea hyvää elämääsi..:)


    • Alavire

      Onkohan niin, että SSRI-lääkkeiden eri vaikutukset ovat tulleet esille vasta kun niitä on tarpeeksi moni ihminen riittävän pitkään käyttänyt. On paljon uusia lääkkeitä, joiden vahingolliset sivuvaikutukset tulevat ilmi vasta, kun ne ovat olleet markkinoilla riittävän pitkään ja "testattu" käytännössä.

      Itse joudun käyttämään masennuslääkettä (tällä hetkellä Cipralex) ilmeisesti loppuelämäni ajan. Olen useasti kesälomalla lopettanut aiempien lääkkeiden käytön ja kärsinyt lopetusoireet. Varsinkin Efexorin käytön päättäminen oli hankalaa ja niitä sähköisku -tuntemuksia koin vielä pitkään, kun koko lääkitys oli lopussa. Tosin jouduin tuolloin vakavan masennuksen vaikeassa vaiheessa käyttämään Efexoria rapiat 300 mg/vrk.

      Syy siihen että lääkitykseni on jatkunut välillä pätkimänäni jo yli 10 vuotta on se, että kun lopetan lääkkeen käytön masennukseni pahenee muutaman kuukauden sisällä niin, että romahdan. En nuku enkä syö ja lopulta en saa tehtyä yhtikäs mitään. Pahimmillaan olen täysin zombie. Jos en saisi lääkettä, joutuisin sairaalahoitoon. Pahaa unettomuutta seuraisi psykoosi.

      Mielestäni masennuslääkkeiden määräämisen pitäisi perustua psykiatrin arvioon. Jos masennus on lievä, pelkkä lyhytaikainen terapia auttaa yli tuon vaiheen. Itsehoitona voi käyttää mm. liikuntaa, jos vain saa itsensä liikkeelle. Oma apea oloni (siis masentunut olen koko ajan, lääkitys estää vain vajoamisen syvemmälle) helpottuu ainakin hetkeksi, jos teen kunnon kävelylenkin, pyöräilen tai käyn salilla.

      Asian ydin lienee siis siinä, että useimmat sairaudet vaihtelevat vaikeusasteeltaan. Oma astmani on esim. keskivaikea ja välillä lievittyy niin, että en edes tunne sen kummepia oireita (lääkitys on toki kokoajan päällä). Masennuksessakin on vaiheensa ja nyt taas, kun olen viimein aloittanut psykoterapian olen vähentänyt lääkeannostusta.

      Lääkkeiden yhteisvaikutukset ovatkin oma juttunsa. Joudun aina ajoittain ottamaan kortisonia tabletteina. Se sekoittaa unirytmin, tekee ylienergiseksi ja turvottaa lisää. Hiki valuu valtoimenaan ja pää on märkänä.

      Mutta silti olen sitä mieltä, että kun erilaiset sairaudet käyvät liian hankaliksi, niitä on hoidettava. Eivät auta kalaöljyt, mäkikuismat eikä julmettu itsekurikaan. Jokainen meistä on yksilö ja jokaisen on itse kannettava vastuu omista ratkaisuistaan. Jos epäröi lääkärin määräyksiä, aina voi kysyä toista mielipidettä.

      • Terapiatapaus

        Yksi SSRI-lääkkeiden ongelma voi olla se, että se lisää uusitumisen riskiä. Siitä on jonkinlaista viitettä/tutkimusta olemassa. JOstain syystä asiaa ei kovin innokaasti tutkita. Sen sijaan psykoterapiatutkimuksesta on viitettä, että terapiassa käyneet eivät masentuisi niin helposti uudestaan kuin vain lääkkeitä syöneet, mutta tätäkään ei kovin innostuneesti tutkita.


      • tunteikas kuin kivi

        Kiitos kommentistasi. Olen mm. täysin samaa mieltä kanssasi siinä että psykiatrin tmv. pitäisi AINA tehdä diagnoosi (lääkärin kanssa yhteistyössä). Ja edelleen, eikö ne serotoniini tasot pysty todentamaan jollain testillä?? silloin myös se testi tulisi tehdä mielestäni.

        Ja nimenomaan, niinkuin sanoit, useimmat sairaudet vaihtelevat vaikeusasteeltaan ja sen mukaan myös hoitosuunnitelma.


    • Typerykset

      Efexor EI ole SSRI lääke vaan SNRI-lääke!

      • Tsöge

        Ei tässä noin periaatteessa ole väliä onko neurolepti SSRI vai SNRI. Periaate varmaan on se, että jengi funtsii että näiden lääkkeiden vuoksi on monenlaista riskiä sekoittaa aivokemiaa pysyvästi ja näin sitten ikäänkuin jäädä "koukkuun" näihin lääkkeisiin yms. Jätetään brassailut muille palstoille, eiks juu ;-)


    • tunteikas kuin kivi

      Kiitos teille kaikille ERITTÄIN ASIALLISESTA keskustelusta, olen ihan äimän käkenä, onko tämä varmasti totta,kaikki kertovat asiallisesti omista kokemuksistaa ilman mitään provoiluja. Kiitos siitä.

      Kävin neurologilla ja neuro oli sitä mieltä et syömäni ssri lääke on voinut laittaa välittäjäaineet(?) sekaisin ja siitä johtuu tämä olotilani ja huimaus. Sen parempaa diagnoosia en vielä saanut, ensi viikolla menen vielä lisätutkimuksiin.t

      • kolme pistettä

        Tai että kukaan olisi provosoitunut toisten puheista...


    • 31

      Koita puhdistuskuuria jonka avulla elimistöstäsi poistuu paljon kuona-asineita ja toksiineja.

    • no drugs

      "Ei tässä noin periaatteessa ole väliä onko neurolepti SSRI vai SNRI. Periaate varmaan on se, että jengi funtsii että näiden lääkkeiden vuoksi on monenlaista riskiä sekoittaa aivokemiaa pysyvästi ja näin sitten ikäänkuin jäädä "koukkuun" näihin lääkkeisiin yms."

      Samaa mieltä

      Jospa kerron hieman omasta kokemuksestani noiden lääkkeiden suhteen. En muista mitä lääkkeitä söin nuorempana eli ei niistä nyt. Kolme vuotta sitten aloitin syömään mirtatsapiinia 15mg. Söin lääkettä puoli vuotta, kunnes tajusin itse lopettaa. Lääkettä syödessäni yritin ainoan kerran oikeasti tappaa itseni.
      Eli todella hyvin toimiva lääke!;D

      Aloitin Ketipinorin syönnin viime talvena unettomuuteen. Annos 25-50mg. En tiedä oliko kyseisellä lääkkeellä syynsä, että menetin reiluksi viikoksi liikuntakykyni toisesta jalasta. Myös muutaman kuukauden päästä huomasin kummallista sekavaa huippaavaa oloa, en pystynyt tekemään jotain hyvin yksinkertaista asiaa, sanotaan vaikka piirtämään jotain. Säikähdin tuosta ja lopetin lääkkeen syönnin ja sen jälkeen ei ole ollut enää minkäänlaista sekavaa oloa. Lihasjäykkyyttä on toki vieläkin jonkinasteisena kai, joten lääke ei sitä välttämättä aiheuttanut, mutta omasta mielestäni tein viisaasti, kun lopetin Ketipinorin syönnin, vaikka uskokaa tai älkää, lääkärin mielestä olisin lihasjäykkyydestä huolimatta voinut jatkaa kyseisen lääkkeen popsimista!!! Tiedän kyllä, että kyseinen lääke voi aiheuttaa lihasjäykkyyttä.

      Uskon, että masennuslääkkeet voivat pysyvästikin vaikuttaa aivokemioihimme, tuskin kaikki kirjoitukset netissäkään koskien aihetta ovat täysin puppua, olen löytänyt jopa luotettavanakin pidetyiltä sivuilta tekstiä siitä, että jokin lääke voi aiheuttaa pysyviä neurologisia oireita. Tiedostavathan lääkäritkin, ettei niitä lääkkeitä tulisi syödä kuin vähän aikaa, silti jotkut potilaat jopa pakkolääkitään vuosiksi kyseisillä lääkkeillä. Kauhistus.

      Hyvä ap, että olet käynyt neurologin luona, joka ilmeisesti on ottanut tosissaan ongelmasi ja pääset lisätutkimuksiin!!!!!!!! Toivon todella, että tilanteellesi löytyisi jokin ratkaisu ja saat normaalin olosi takaisin!

      • tunteikas kuin kivi

        Kiitos tsempeistä! :))


    • 2+16=18

      Itselläni on kyseisestä lääkkeestä myös kokemusta. Sain sen vuosia sitten masennukseen. Meni reilu 2kk kunnes alkooi vaikutus näkyä. Sitä ennen oli vain sivuoireita. Varmaan inhottavimpana oireena vaikeasti saatava/kivulias orgasmi. Tuo oire lieveni kyllä myöhemmin.

      Apua lääkkestä oli niin paljon että pysttuin olemaan peräti työelämässä ja muutenkin nauttimaan elämästä. Olin sitten hölmö ja menin itse jättämään lääkkeen pois. Noin vuosi menikin ihan hyvin kunnes alkoi alamäki. Lääkäri määräsi sertralinin takas. Kului kuukausi, kului kaksi. Annosta nostettiin ja nostettin kunnes monen kuukauden ja maksi annostuksen jälkeen oli pakko lääkärin todeta että eipä toimi ei. Joten lopetettiin ja alettiin kokeilemaan muita lääkkeitä. Kokeilua on nyt jatkunut vuosia eikä tunnu lääkettä löytyvän joka tehoaisi. Sertralinia syksyllä kokeiltiin vielä kertaalleen yhden toisen lääkkeen kanssa mutta sivuoireet oli niin pahoja että luovuttiin.
      Sähköhoitakin on kokeiltu, siitä sain avun noin kuukaudeksi jonka jälkeen muutamassa päivässä totaalinen romahdus.

      Erikoista on se kun niin monet on kertoillu hurjista vierotusoireista. Itte olen 3 kertaa lopettanut sertralinin kuin seinään enkä ole saanu mitään ihmeellisia viekkareita. Yli 10 eri lääkettä jo kokeilleena en ole vielä mistään saanut mitään kauheita viekkareita, monien kanssa ikäviä sivuoireita kohta aloituksen jälkeen.
      pahimpina ruokahalun menetys, loputon ruokahalu, unettomuus, jatkuva väsymys (piti nukkua 16h vuorokaudessa), painajaiset, hikoilu nukuessa (herää yöllä siihen kun pää on litimärkä)

      SSRI lääkkeillä tuntuu järestään olevan sivuvaikutuksena ainakin minulle jotakin seksuaalisuuteen liittyvää. Sertralinin kanssa orgasmin saaminen oli vaikeaa ja nyt viimeisimpänä kokeiltiin actavista joka teki täysin impotentiksi. Ei täysin, aamu stondis oli kyllä oikein hyvä mutta orgasmista voi vain unelmoida.

      Mutta niin siis se mitä nyt varsinaisesti halusin sanoa et että itse en ole viekkareita tosiaan saanu mistään. Eli se on kaiketi yksilöllistä.

    • no drugs

      Eiväthän lääkärit oikeasti tiedä miten mikin lääke potilaaseen vaikuttaa, se on arpapeliä. Itse en enää ikinä suostu syömään mitään mielialalääkkeitä, joillei nyt jotain oikeasti turvallista ja tehokasta lääkettä kehitetä. Ihan muilla keinoin yritän pitää pääni jotenki kasassa. Ihan voin kauhulla odotella niitä mummovuosia sitten jossain hoitolaitoksessa, jossa todennäköisesti lääkitään sitten väkisin. Jos pää vielä pelaa, nii saa hoitsut työntää ne pillerinsä sanonko minne. Noh, todennäköisesti olen sitten jo niin dementoitunut että väliäkö tuolla enää.... Tämä siis jos sinne asti täällä kituuttelen! ;DD

    • Realisti61

      Neurologi ei ole psykiatri, joka on henkisten sairauksien erikoislääkäri, joten en usko että neurologi välttämättä tietää, ovatko masennuslääkkeet pistäneet välittäjäaineet sekaisin.
      Minulla ainakin masennuksen oireina ovat nimenomaan olleet huimaus, välinpitämättömyys ja seksuualisen kiinnostuksen puute.

      • kommentaattori

        "Neurologi ei ole psykiatri, joka on henkisten sairauksien erikoislääkäri"

        Nyt taisi taas mennä käsitteet sinulla sekaisin:

        Neuropsykiatri hoitaa neuropsykiatrisia oireyhtymiä, jotka eivät kuulu sairauksiin. Pappi henkisiä, jotka nekään eivät kuulu sairauksiin.

        Eikä ammattitaitoinen neuropsykiatri määrää asiakkaalleen lääkkeitä, jotka eivät hänelle sovi.

        Summa summarum;

        http://aspergerinfo.foorumi.org/viewtopic.php?f=81&t=296&p=792#p792


    • no drugs

      No kyllähän juuri neurologi tietää aivojen ja hermoston toiminnasta.........

      • fxggfdgf

        Psykiatriahan on tavallaan määritelmien mukaan neurologian (somaattinen lääketiede) ja psykologian (henkinen lääketiede) välimaastossa. Psykiatrit saavat tietääkseni myös psykoterapiakoulutusta jonkin verran, vaikka nykyään psykiatrit eivät juuri psykoterapeutteina toimi.

        Nykyään kuitenkin psykiatrit ovat valitettavasti liukuneet aivan likaa tuolla somaattiselle puolelle. Syynä kai osittain se, että halutaan paremmin erottua psykoterapeuteista, jolloin tämä biokemiallinen puoli ylikorostuu.


      • Tsöge
        fxggfdgf kirjoitti:

        Psykiatriahan on tavallaan määritelmien mukaan neurologian (somaattinen lääketiede) ja psykologian (henkinen lääketiede) välimaastossa. Psykiatrit saavat tietääkseni myös psykoterapiakoulutusta jonkin verran, vaikka nykyään psykiatrit eivät juuri psykoterapeutteina toimi.

        Nykyään kuitenkin psykiatrit ovat valitettavasti liukuneet aivan likaa tuolla somaattiselle puolelle. Syynä kai osittain se, että halutaan paremmin erottua psykoterapeuteista, jolloin tämä biokemiallinen puoli ylikorostuu.

        Juu ja lääkkeet ovat kustannustehokkain hoitokeino kuitenkin. Tehoa ja pieniä kustannuksiahan sitten haetaan. Olen hyötynyt Efexorista, jonka avulla nousin yli puolivuotta kestaneen sänkyjakson päätteeksi ylös eli kyllä nykyään kannatan, mutta on se niinkun sitten ainoa ratkaisu olevinaan. Parhaan avun, lääkkeen lisäksi, sain itse kustannetusta psykoterapiaasta.


    • no drugs

      No jospa ap sitten kertoo meille onko hänen tutkimuksistaan ollut hyötyä.

    • Kylmät kädet

      En usko, että pysyviähaittoja on SSRI -lääkkeellä, mutta sen takaan, että tulet yrittämään itsemurhaa monta kertaa.

      • Kylmät kädet

        Pahinta on se, mitä tee sitä ennen ympäristölle, erityisesti läheisillesi.


      • Kk
        Kylmät kädet kirjoitti:

        Pahinta on se, mitä tee sitä ennen ympäristölle, erityisesti läheisillesi.

        Itse pimitin alkoholiongelmani Oulun EMTT:n henkilökunnalta, joten en todellakaan ala syyttämään heitä rikosrekisteristäni.


      • älä liiottele!

        Vaikka söin ssri lääkkeitä pari vuotta en yrittänyt kertaakaan itsemurhaa!


      • trtr4e

        Hei kuule.. ei kaikki ihmiset ole samanlaisia kuin toiset..joten se siitä viisaudesta.


    • no drugs

      Ite kävin joskus nuorempana kallonkutistajalla ja valehtelin, et menee ihan ok jne. Eli en voi syyttää vanhaa teraupeuttiani rikosrekisteristäni!!! ;D

      • Kk

        This.


    • Kylmät kädet

      Olen edelleenkin melko tunteeton, vaikka olen palautumassa. Yritin itsemurhaa SSRI lääkkeillä. Määrät olivat niin järjettömiä, ettette edes uskoisi.

      Mulle on taas alkanut syntymään tunteita. Varsinkin, kun paras kaverini haastoi minut oikeuteen pahoinpitelystä.

      • pasila

        Käyt yhä trollaamassa silti autismifoorumilla?


      • Kylmät kädet
        pasila kirjoitti:

        Käyt yhä trollaamassa silti autismifoorumilla?

        En käsitä.

        Olen ehkä kaksi lausetta kirjoittanut siellä koko elämäni aikana ja silti uhataan poliisitutkinnalla.


    • Realisti61

      Minäkin olen syönyt Sertralinia toistakymmentä vuotta suurimmalla suositellulla annoksella (200 mg), ja nyt olen vähentänyt pikkuhiljaa, nyt on 150mg, eikä minulla ole juuri mitään viekkareita ollut. Ja jos rupeaa tuntumaan pahalta, niin katson pari viikkoa, ja totean että sairastan edelleen masennusta ja tarvitsen lääkettä. Sen lisäksi minulla on Lamictal 300 (epilepsialääke, on tarkoitettu myös vakavaan masennukseen), joten varmaan johtuu myös siitä, että ei ole ollut viekkareita, koska minulla ei ole ollut masennustakaan sen jälkeen kun aloitin Lamictalin.

      • Loppu Propagandalle

        "Lamictal on epilepsialääke. Sitä käytetään kahden eri taudin hoitoon – epilepsian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön.

        Lamictal tehoaa epilepsiaan estämällä aivoissa signaaleja, jotka laukaisevat kouristukset (kohtaukset).

        Aikuisille ja vähintään 13-vuotilaille lapsille Lamictalia voidaan käyttää ainoana lääkkeenä tai yhdessä muiden lääkkeiden kanssa epilepsian hoitoon. Lamictalia voidaan myös käyttää yhdessä muiden lääkkeiden kanssa estämään kouristuksia, joita on Lennox-Gastautin oireyhtymäksi kutsussa sairaudessa.
        2 – 12-vuotiaille lapsille Lamictalia voidaan käyttää yhdessä muiden lääkkeiden kanssa yllämainittujen tilojen hoitoon. Sitä voidaan käyttää ainoana lääkkeenä tyypillisiksi poissaolokohtauksiksi kutsutussa epilepsian muodossa."

        Lamictalia ei ole hyväksytty (eikä tutkittu) unipolaarisen masennuksen hoitoon, mutta lääkärit kirjoittelevat kaikenlaista mitä lääketeollisuus ja sen bulvaanijärjestöt suosittelevat - siis ilman tieteellistä näyttöä.

        Lekurithan kirjoittelevat myös epätyypillisiä antipsykootteja myös alaikäisille masennuksen ja ahdistuksen hoitoon, vaikkei niitä ole tutkittu eikä hyväksytty masennuksen hoitoon.

        Ilmeisesti realistilla Lamictal tehoaa, kun hän uskoo lääkkeisiin.


    • Raiski-77

      Realistilta hyvä kirjoitus! Itsekin ajattelen näin jälkeenpäin, että olisi kannattanut aloittaa lääkkeen etsintä jo nuorempana. Mutta, mutta, olin kuntoutumisvalmis vasta myöhemmin, yli kymmenen vuotta sairastettuani ja käytyäni pitkän terapian. Minusta näin jälkeenpäin tuntuu että "kiihkoilu" lääkkeitä vastaan oli osittain sairauden vastustusta ja sen hyväksymättömyyttä. Hyväksymistä ja kuntoutumista kun ei (ainakaan näin jälkeenpäin ajateltuna) ei voi mitenkään tiettyyn aikaan vääntää. Se toisaalta ruokki epätoivoa ja antoi vahvistusta masennuksen sille puolelle, "jolle ei kuitenkaan kukaan mitään voi". Sen sijaan erilaisia järkeistäviä selitysmalleja kyllä löytyi sun muuta. Kun on maannut lähes vuoden toimintakyvyttmänä kotona ja löytyy lääke, joka auttaa ylös ja toimintakyky palautuu niin mulle on ihan yks ja sama kuolenko viisi vuotta aiemmin johonkin aivokemia hässäkkään tai maksakirroosiin! Vaikka masennus painaa päälle verottajan lailla joka päivä ja "maailma on kamala paikka" niin nyt on sellainen olo, että on aika itselle ja elämälle ;-)

      • Loppu Propagandalle

        Asia on kyllä niin, että ns. mielialalääkkeet on jo tutkimuksissa todettu pääosin lumelääkkeiksi, kun masennuslääketutkimuksia on ryhdytty tarkastelemaan tieteellisesti ja puolueettomasti ja saatu kaikki aineisto käsiin.

        Voin laittaa listan tutkimuksista, jos ei uskota.

        Kun lääkkeisiin uskoo niin ne auttaa. Lumevaikutus on mahtava.

        Tietenkin niillä lääkkeillä on jotain vaikutusta, onhan ne keskushermostolääkkeitåä, niin kuin suurin osa kipulääkkeistä.

        Jokainen saa tietysti uskoa minkä voimaan tahansa, mutta jos sen takana ei ole tieteellistä näyttöä, se on suorastaa petos ja tulee pirun kalliiksi syötättää porukalle toimimattomia lääkkeitä, niistä maksetaam me kaikki Kelan kautta.

        Minun puolestani rinnakkaislääkkeitä voidaan syötättää niille, jotka lääkkeisiin uskovat, mutta muille niitä on turha syötättää, koska joidenkin tutkimuksien mukaan potilaat voivat "pakkolääkityksestä" vain huonommin.


      • 8 + 9
        Loppu Propagandalle kirjoitti:

        Asia on kyllä niin, että ns. mielialalääkkeet on jo tutkimuksissa todettu pääosin lumelääkkeiksi, kun masennuslääketutkimuksia on ryhdytty tarkastelemaan tieteellisesti ja puolueettomasti ja saatu kaikki aineisto käsiin.

        Voin laittaa listan tutkimuksista, jos ei uskota.

        Kun lääkkeisiin uskoo niin ne auttaa. Lumevaikutus on mahtava.

        Tietenkin niillä lääkkeillä on jotain vaikutusta, onhan ne keskushermostolääkkeitåä, niin kuin suurin osa kipulääkkeistä.

        Jokainen saa tietysti uskoa minkä voimaan tahansa, mutta jos sen takana ei ole tieteellistä näyttöä, se on suorastaa petos ja tulee pirun kalliiksi syötättää porukalle toimimattomia lääkkeitä, niistä maksetaam me kaikki Kelan kautta.

        Minun puolestani rinnakkaislääkkeitä voidaan syötättää niille, jotka lääkkeisiin uskovat, mutta muille niitä on turha syötättää, koska joidenkin tutkimuksien mukaan potilaat voivat "pakkolääkityksestä" vain huonommin.

        Niinhän se aina menee. Uuden lääkkeen tai lääkeryhmän tullessa markkinoille (kuten SSRI-lääkkeet 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa) aina vähätellään haittoja ja liioitellaan hyötyjä.

        Kannattaa pitää mielessä tämä! Jos lääkäri sanoo, että lääke ei aiheuta sitä tai tätä tai että niistä saa sen ja tuon hyödin, niin aivan ehdottomasti kannattaa epäillä, koska AINA kuvio menee niin, että ensin lääkettä liiallisesti ylistetään ja haittoja vähätellään, kunnes sitten tarkemman tutkimuksen kasaantuessa alkaa mitä erinäisempiä haittavaikutuksia ilmetä ja kaikenlaiset hyödyt kyseenalaistuvat!

        Viimeisin tutkittu ja hiljattain ilmennyt haitta SSR-lääkkeillä on valtimoiden paksuuntuminen. Tutkimus tästä tuli joskus 2010 tai 2011 (luin tämän sciencedaily.com -verkkosivulta).

        Toisaalta, onhan SSRI-lääkkeille myös tässä vuosien myötä löydetty uusia ja vähän yllättäviä terapikohteitakin. Yksi viimeisimmästä on SSRI-lääkkeiden käyttö reuman hoidossa, koska tällä vaikuttaisi olevan tulehdusta ehkäisevää vaikutusta. Kääntöpuolena on ehkä se (mitä ei kuitenkaan artikkelissa mainita), että lääkkeestä vieroituessa voi elimistö olla erityisen altis tulehduksille! Itselläni on tullut SSRI-lääkkeistä vieroitumisen yhteydessä molempina kertoina niveloireita, minkä uskon ehkä liittyvän nimenomaan tähän vaikutukseen!

        Toisessa lääketieteellisessä artikkelissa puhuttiin siitä miten SSR-lääkkeilä vaikuttaisi olevan ennenaikaisen siemensyöksyn hoidossa terapiavaikutusta vielä 6 kuukautta lääkkeen loepttamisen jälkeen. Edelleen, tämän kääntöpuolena on tietysti se, että joillakin ihmisillä seksuaaliset haittavaikutukset voivat jatkua hyvinkin pitkään, ehkä jopa pysyvästi, lääkkeen lopettamisen jälkeen!

        Sinänsä mielenkiintoista seurata näitä uutisia liittyen tämän "pandoran lippaan" avautumiseen. Lääke ei ehkä ole kaikilta pysyviltäkään vaikutuksiltaan pahaksi, mutta monet vaikutukset kuten tässä kuvaillut persoonallisuuden muutokset tai pysyvät seksuaaliset haitat ovat sellaisia.

        Ihmisen aivot kyllä korjaantuvat mekaanisista vammoista verraten hyvin, mutta voi ola, että tämänkaltainen "kemiallinen sörkkiminen" ei kuitenkaan ole sellaista mihin evoluutio olisi meille valjastanut "korjausmekanismeja" ja siksi mahdollisesti jotkut lääkkeiden aiheuttamat kemialliset muutokset voivatkin jäädä aivoissa pysyviksi.


    • 11

      Tutulta kuulostaa.
      Kuvailemasi oireet kuulostavat ihan tyypilliseltä, itse söin sertraliinia annoksella 150mg/vrk puolentoista vuoden ajan.
      Tunnekokemusten köyhtyminen ja seksihaluttomuus voi johtua lääkkeestä, mutta myös sairaudesta, johon lääke on määrätty. Lääkkeet aiheuttaa helvetisti sivuvaikutuksia mutta masennus vielä enemmän. Muuttuneeko taivas ikinä siniseksi, kun siitä on kerran värit lähteneet.

    • krooninen masennus
    • Realisti61

      Katsoopa minkä lääkkeen haittavaikutuksia tahansa, niin niitä löytyy lista, koska jos vaikka muutamalla henkilöllä on ollut jokin haittavaikutus (mikä ei välttämättä edes johtunut lääkkeestä) niin periaatteessa se voidaan merkitä siihen listaan, joten miksi täällä mollataan aina vaan masennuslääkkeittä, kun kaikki muutkin lääkkeet aiheuttavat haittoja, jotkut jopa hengenvaarallisia?!

      • tunteikas kuin kivi

        kyllä, varmasti aiheuttaa muutkin lääkkeet vaikka mitä, mutta nyt on kyse ssri-lääkkeestä, sinun mielipiteesi on jo kuultu. Jos olet olet eri mieltä niin olet. Minkä takia roikut tällä sivulla edes jos tämä kirjoittamani tarina sinua noin risoo? Ja EI lue syömäni lääkkeen pakkausselosteessa että aiheuttaa lääkkeen syömisen jälkeenkin "tunne-elämän häiriötä" ja huimausta.

        Niin ja pitkäänhän tämä sivu olikin ilman tuollasia kommentteja.


      • oletko jästipää
        tunteikas kuin kivi kirjoitti:

        kyllä, varmasti aiheuttaa muutkin lääkkeet vaikka mitä, mutta nyt on kyse ssri-lääkkeestä, sinun mielipiteesi on jo kuultu. Jos olet olet eri mieltä niin olet. Minkä takia roikut tällä sivulla edes jos tämä kirjoittamani tarina sinua noin risoo? Ja EI lue syömäni lääkkeen pakkausselosteessa että aiheuttaa lääkkeen syömisen jälkeenkin "tunne-elämän häiriötä" ja huimausta.

        Niin ja pitkäänhän tämä sivu olikin ilman tuollasia kommentteja.

        Sinunkin mielipiteesi on kuultu, joten miksi jankkaat vieläkin.


      • Loppu Propagandalle

        Kun niillä lääkkeillä olisi jotain muuta kuin lumevaikutusta, niin ei-kuolettavat haittavaikutuksetkin voisi hyv'ksy, mutta kun kyse on kutakuinkin plasebosta, niin onhan se ihan törkeää.


    • tunteikas kuin kivi

      Neurologi oli sitä mieltä että ssri-lääkkeet ovat voineet laittaa välittäjäaineet sekaisin, sitä en tiedä miten ja voiko sitä tutkia sen tarkemmin/todistaa väite todeksi, mutta nyt mennään näillä...

      • tunteikas kuin kivi

        ja se minun diagnosoiminen on ihan turhaa, täällä muutamat luulevat minun kirjoituksen perusteella tuntevansa oman mielenterveyteni.


    • Realisti61

      Tutkimukset osoittavat, että lääkkeet auttavat hyvinkin vakavaan masennukseen. Lääkkeen käyttöohjeissa on lista sivuoireista joita lääke voi aiheuttaa, joten kyllä on omalla vastuulla, jos sairastaa lievää masennusta ja alkaa syömään SSRI-lääkkeitä, koska tuskin kukaan määrää pakkohoitoon tällaista henkilöä ja syöttää väkisin niitä lääkkeitä.
      Miksette valita täällä myös siitä, että viinaa kaadetaan kurkkuunne väkisin? Jokainen tietää, mitä seurauksia viinanjuonnista on, ja siinäkin tapauksessa jokainen voi itse päättää (paitsi ehkä pahoin alkoholisoituneet), käyttääkö kyseistä ainetta vai ei.

      • tunteikas kuin kivi

        Tuntuu että sinä et edes ymmärrä mistä on kysymys, ja miten tietysti voisitkaan kun et ilmeisesti ole kokenut samaa kuin minä ja moni muu.

        ja vielä kerran: kerroin tuolla alussa että olin tyhmä kun aloin syömään niitä lääkkeitä, mutta LÄÄKÄRI ne minulle määräsi, tottakai silloin ajattelin että niitä tarvitsen kun lääkäri ne minulle määräsi! Jos et tätä asiaa pysty järkevästi käsittelemään niin anna olla.

        Mitä sinä haet tällä provosoimisella ja tämän asian lyttyyn lyömisellä? Jos sinulla ei ole tosiaan mitään rakentavaa ja järkevää kommentoimista niin jätä kirjoittamatta. Kiitos. :)


      • L.A.M
        tunteikas kuin kivi kirjoitti:

        Tuntuu että sinä et edes ymmärrä mistä on kysymys, ja miten tietysti voisitkaan kun et ilmeisesti ole kokenut samaa kuin minä ja moni muu.

        ja vielä kerran: kerroin tuolla alussa että olin tyhmä kun aloin syömään niitä lääkkeitä, mutta LÄÄKÄRI ne minulle määräsi, tottakai silloin ajattelin että niitä tarvitsen kun lääkäri ne minulle määräsi! Jos et tätä asiaa pysty järkevästi käsittelemään niin anna olla.

        Mitä sinä haet tällä provosoimisella ja tämän asian lyttyyn lyömisellä? Jos sinulla ei ole tosiaan mitään rakentavaa ja järkevää kommentoimista niin jätä kirjoittamatta. Kiitos. :)

        Itseäni huolestuttaa, että kuinka paljon esim bentzot rappeuttavat aivoja. Pitkäaikaiskäytössä mihin niitä ei 'suositella' mutta kuinka moni esim täällä olevista on käyttänyt niitä sen suositellut k a k s i viikkoa?

        Kuinka paljon lääkkeiden käyttö ylipäätään altistaa vanhana vaikkapa dementialle tms.?

        Tai jo nyt: aiheuttaa ahdistusta!


        Musta täällä btw 'unohdetaan' puhua vain omasta näkökulmasta katsottuna (ja siis kenen muun sitä voisikaan..:))


      • Loppu Propagandalle

        "Tutkimukset osoittavat, että lääkkeet auttavat hyvinkin vakavaan masennukseen."

        Mitkähän tutkimukset?

        Kun verrataan lumeeseen niin varmaan jotain ja siitäkin on suuri osa lumevaikutusta.
        On saatu yhtä hyviä tuloksia syöttämällä bentzoja tai muista neurologia tai psyykelääkkeitä kuin ns. mielialalääkkeitä.


      • 8 + 17
        L.A.M kirjoitti:

        Itseäni huolestuttaa, että kuinka paljon esim bentzot rappeuttavat aivoja. Pitkäaikaiskäytössä mihin niitä ei 'suositella' mutta kuinka moni esim täällä olevista on käyttänyt niitä sen suositellut k a k s i viikkoa?

        Kuinka paljon lääkkeiden käyttö ylipäätään altistaa vanhana vaikkapa dementialle tms.?

        Tai jo nyt: aiheuttaa ahdistusta!


        Musta täällä btw 'unohdetaan' puhua vain omasta näkökulmasta katsottuna (ja siis kenen muun sitä voisikaan..:))

        "Kuinka paljon lääkkeiden käyttö ylipäätään altistaa vanhana vaikkapa dementialle tms.? "

        Kirjoittappa Googleen hakusanoiksi: "SSRI memory loss".

        Erinäisistä keskustelupalstoille postatuista valituksista kyllä huomaa, että muisti tuntuu pätkivän SSRI-käyttäjillä.

        Itse ajattelin alun alkaen että mielialalääkkeiden täytyy olla melkoisen turvallisia. Pysyvät kongitiiviset vauriot aiheuttaisivat minulla ainakin vain enemmän masennusta ja ahdistusta.

        Luettuani hieman psykiatrian kritiikkiä (mm. Moncrieff, Breggin, Whitaker yms. yms.) olenkin tullut hieman toisiin ajatuksiin. Psykiatria tosiaan saattaakin olla verrattavissa siihen, että ampuisi kesämökillään kärpäsiä haulikolla: kärpäset olisivat poissa, mutta niin myös kesämökkikin. Lääkkeet saattavatkin olla "suhteetonta voimankäyttöä" tässä mielessä.

        Kaikista typerintä asiassa on kuitenkin psykiatrian idioottimaisuus esimerkiksi juuri mainitsemiesi bentsojen suhteen. Niitäkin alunperin pidettiin hyvin turvallisina. Nyt on suositukset muuttuneet.

        Jos mielialalääke aiheuttaa diabeteksen tai muistiongelman, jotka taas aiheuttavat masennusta ja ahdistusta, niin eikö voisi sanoa että lääke aiheuttaa ainakin tältä osin sitä mitä sillä yritetään hoitaa?

        Vieläkin pahemmalta tuntuvat mm. tämän tohtori Whitakerin ja tutkijakollegoiden varoitukset siitä, että mielialalääke voisi psykoosilääkkeiden tapaan aiheuttaa eräänlaisen tardiivin oireyhtymän, johon kuuluu mm. voimistunut taipumus juuri sille mielenterveyden oirehdinnalle, jota lääkkeellä on pyritty hoitamaan (psykoosilääkkeiden kohdalla puhutaan tardiivista tai supersensitivisestä psykoosista ja nyt Whitaker on lanseerannut sellaisen termin kuin "tardive depression" ts. tardiivi depressio eli lääkkeen aiheuttama masennustaipumus).


    • oikeasti masentunut

      "Vieroitusoireet
      Hoidon lopettamisen yhteydessä ilmenevät vieroitusoireet ovat yleisiä, etenkin jos hoito lopetetaan äkillisesti (ks. kohta 4. Mahdolliset haittavaikutukset). Vieroitusoireiden riski riippuu hoidon kestosta, annostuksesta ja annoksen pienentämisvauhdista. Tällaiset oireet ovat yleensä lieviä tai keskivaikeita. Ne voivat kuitenkin joillakin potilailla olla vakavia. Oireet ilmenevät tavallisesti muutaman päivän kuluessa hoidon lopettamisesta. Tällaiset oireet häviävät yleensä itsestään kahden viikon kuluessa. Joillakin potilailla oireet voivat kestää pitempään (2–3 kuukautta tai pitempään). Sertraliinihoito olisi suositeltavaa lopettaa pienentämällä annosta vähitellen useiden viikkojen tai kuukausien kuluessa potilaan tarpeiden mukaan."

      Kerroitko myös muista käyttämistäsi lääkkeistä?

      "• kasvirohdosvalmiste, joka sisältää mäkikuismaa (Hypericum perforatum). Mäkikuisman vaikutukset voivat kestää 1–2 viikkoa. Keskustele lääkärisi kanssa.
      • tuotteet, jotka sisältävät aminohappo tryptofaania
      • lääkkeet, joilla hoidetaan vaikeaa kipua (esim. tramadoli)
      • migreenilääkkeet (esim. sumatriptaani)
      • verenohennuslääkkeet (varfariini)
      • lääkkeet, joilla hoidetaan kipua/niveltulehdusta (ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, asetyylisalisyylihappo eli aspiriini)
      • rauhoittavat lääkkeet (diatsepaami)
      • nesteenpoistolääkkeet (diureetit)
      • epilepsialääkkeet (fenytoiini)
      • diabeteslääkkeet (tolbutamidi)
      • lääkkeet, joilla hoidetaan liiallista mahahapon muodostusta ja mahahaavoja (simetidiini)
      • lääkkeet, joilla hoidetaan maniaa ja masennusta (litium)
      • muut masennuslääkkeet (kuten amitriptyliini, nortriptyliini)
      • lääkkeet, joilla hoidetaan skitsofreniaa ja muita mielenterveyshäiriöitä (kuten perfenatsiini, levomepromatsiini ja olantsapiini)
      • lääkkeet, joilla hoidetaan epäsäännöllistä sydämensykettä (kuten propafenoni ja flekainidi)."

      Ja ehdotonta on että noudatat ohjeistusta:

      "Älä lopeta Sertralin Orion tablettien käyttöä, jollei lääkärisi kehota sinua niin tekemään. Lääkärisi haluaa pienentää Sertralin Orion annostasi vähitellen useiden viikkojen kuluessa, ennen kuin lopetat Sertralin Orion-tablettien käytön kokonaan. Jos lopetat tämän lääkevalmisteen käytön yhtäkkiä, sinulla voi ilmetä sellaisia haittavaikutuksia kuin heitehuimaus, puutuminen, unihäiriöt, kiihtyneisyys tai ahdistuneisuus, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu ja vapina. Jos sinulla ilmenee jokin näistä haittavaikutuksista tai mikä tahansa muu haittavaikutus Sertralin Orion hoidon lopettamisen aikaan, keskustele lääkärisi kanssa."

      Lähde: http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=14280&i=ORION PHARMA_SERTRALIN ORION

      Eikös oireet ole ihan oma vikasi. Ja vielä jaksat nillittää koska olet syönyt kenekään pakottamatta lääkkeitä. Edes lääkäri ei voi pakottaa. Lääkäri vain suosittelee.

      Terveisin,
      kyllästynyt syiden sysäämiseen muiden niskoille

    • Realisti61

      Juuri niin, jos ihminen ei osaa käyttää omaa järkeään vaan pitää lääkäriään jumalana, joka tietää sinusta kaiken yhden lääkärikäynnin perustella, niin täytyy olla jossain vikaa...
      Sitä paitsi jos minusta tuntuisi että en tarvitse lääkettä, niin en todellakaan alkaisi sitä syömään vaikka kymmenen lääkäriä määräisi kyseistä lääkettä?!
      Käsittääkseni tällä palstalla voi esittää omia mielipiteitään, vaikka ne poikkeaisivatkin yleisestä mielipiteestä, varinkin kun olen perustellut mielipiteeni asiallisesti!

    • 16+3

      Kyllä lääkäriin pitäisi voida luottaa vaikkei se ikävä kyllä todellakaan noin mene !!

      • qwertynen

        Toki, mutta siihen vaaditaan useita käyntejä sekä potilaan historian tunteminen.

        Lääkäriin voi kyllä luottaa siinä että hän tietää keinoja kuinka oireita hoidetaan tai tietää toisen lääkärin joka voisi autttaa.


      • 538 867
        qwertynen kirjoitti:

        Toki, mutta siihen vaaditaan useita käyntejä sekä potilaan historian tunteminen.

        Lääkäriin voi kyllä luottaa siinä että hän tietää keinoja kuinka oireita hoidetaan tai tietää toisen lääkärin joka voisi autttaa.

        "hän tietää keinoja kuinka oireita hoidetaan tai tietää toisen lääkärin joka voisi autttaa"

        Pääkaupunkiseudulla ei vuosikymmenten työkokemuksella, ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneet lääkärit tiedä.
        Olisin kiitollinen jos kertoisit mistä tuollaisen lääkärin voisi löytää.


      • qwertynen
        538 867 kirjoitti:

        "hän tietää keinoja kuinka oireita hoidetaan tai tietää toisen lääkärin joka voisi autttaa"

        Pääkaupunkiseudulla ei vuosikymmenten työkokemuksella, ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneet lääkärit tiedä.
        Olisin kiitollinen jos kertoisit mistä tuollaisen lääkärin voisi löytää.

        Mistäs minä pääkaupunkiseudun lääkäreistä tiedän kun en siellä asu.


      • 17
        qwertynen kirjoitti:

        Mistäs minä pääkaupunkiseudun lääkäreistä tiedän kun en siellä asu.

        Älä sitten yleistä.

        "Olisin kiitollinen jos kertoisit mistä tuollaisen lääkärin voisi löytää."


      • qwertynen
        17 kirjoitti:

        Älä sitten yleistä.

        "Olisin kiitollinen jos kertoisit mistä tuollaisen lääkärin voisi löytää."

        Et siis kykene ymmärtämään että on lääkäreitä jotka pystyvät auttamaan. Toki siihen vaaditaan myös sinun panosta. Ei lääkäri ole mikään ajatustenlukija tai tietokone joka tietää heti vilkaistuaan potilasta mitä tehdä jotta se paranee, kuten en minäkään lääkäreiden suhteen..


      • mni0w
        qwertynen kirjoitti:

        Et siis kykene ymmärtämään että on lääkäreitä jotka pystyvät auttamaan. Toki siihen vaaditaan myös sinun panosta. Ei lääkäri ole mikään ajatustenlukija tai tietokone joka tietää heti vilkaistuaan potilasta mitä tehdä jotta se paranee, kuten en minäkään lääkäreiden suhteen..

        Vieläkään et vastannut tuohon mistä tuollaisen lääkärin voisi löytää, voitko laittaa vaikka nimen tänne?


      • .
        mni0w kirjoitti:

        Vieläkään et vastannut tuohon mistä tuollaisen lääkärin voisi löytää, voitko laittaa vaikka nimen tänne?

        Lue Suomi24: keskustelujen säännöt. Nimiä ei saa julkaista.


    • Realisti61

      Luulen, että lääkärien työ on aika vaikeaa ja vaativaa koskien mielenterveyshäiriöitä, koska niitä on niin vaikea kartoittaa, ihan toista kuin fyysiset sairaudet. Ja kun lääkärin pitäisi auttaa tällaista potilasta mahdollisimman nopeasti, niin tietysti hän turvautuu esim. bentsoihin, joista on nopea ja hyvä apu akuuttiin ongelmaan.
      Uskon kuitenkin, että ainakaan psykiatri kyllä muistaa teroittaa, että niitä käytetään vain tilapäisesti ja että vaihtoehtoina ovat terapia tai SSRI-lääkitys, noin niin kuin karkeasti ottaen.

      • qwertynen

        Varmasti on vaikeaa, etenkin jos potilas pimittää tietoa, tekemisiään tai tunteitaan kuten täällä jossain keskustelussa joku kehui tehneensä.


    • Minä ymmärrän

      nimimerkki tunteikas kuin kivi. Olen LÄÄKÄRIN PAKKOSYÖTTÄNEEN omainen ja lueskelen kiinnostuneina näitä sivuja. Voi miten tuttua tekstiä ja kokemuksia ympäri Suomea!

      Meillä lääkkeiden pakkosyöttö alkoi osastolla, jonne piti mennä vain hetkeksi kartoittamaan masennusta. Kun masennus iskee, haluaa luottaa lääkäriin ja saada apua. Sitä vartenhan lääkärit ovat olemassa ja ovat virkavalansa vannoneet. EI siinä tilanteessa voi sysätä VASTUUTA potilaalle haluaako hän lääkettä vai ei, koska hän ei tiedä niiden haittavaikutuksista.

      Meillä haittavaikutukset alkoivat välittömästi kun lääkkeetkin. Mitä teki lääkäri? Hän LUULI että nyt sen sairaus on pahentunut ja määräsi lisää lääkettä. Olo vain pahenee. Sitten lopetettiin lääke ja vaihdettiin toinen. Sitten kokeiltiin kolmatta ja neljättä. Tässä kokeiluissa vierähti puoli vuotta.

      Kotiuduttua sain kotiin uusia outoja luonteenpiirteitä saaneen unissakävelijän joka ei jaksanut muuta kuin nukkua. Tästä alkoi nyt kolme vuotta kestänyt soppa. Kun lääkkeitä yritetään lopettaa viisaan ja työnsä osaavan avohoidon lääkärin kanssa vieroitusoireet ovat niin kovat, että hän lähettää uudestaan ja uudestaan takaisin osastolle. Mitä siellä tehdään? Taas uudet mömmöt samaa sarjaa mutta eir nimisenä ja vähän voimakkaampina vain. Varmuuuden vuoksi siellä pidetään aina kuukausi kaupalla, että elimistö tottuu uusiin lääkkeisiin eikä niitä voikaan sitten lopettaa ilman kauheita psyykoosiin meneviä oireita.

      Sanokaa miten tässä voi itse määrätä hoitonsa kun lääkärin pakkolääkitys estää sen?

      Ja kaikki alkoi siitä kun meni aidosti hakemaan apua lääkärilta ja toivoi sitä saavansa.

      Nuo kommentit miten lääkärin PITÄISI toimia voitte laittaa mappiin toiveita ja luuloja. Ei sellaisia psykiatreja ole olemassa.

      • pilliinviheltäjä

        Ota lähiomaisena ohjakset käsiisi! Eihän tuossa ole mitään järkeä että annetaan ihmisen muuttua täysin.


    • tapsatapsa

      SEURAAVASSA PÄTKIÄ TÄYSIN EPÄPÄTEVÄN HENKILÖN VIESTISTÄ:

      "Niinhän se aina menee. Uuden lääkkeen tai lääkeryhmän tullessa markkinoille (kuten SSRI-lääkkeet 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa) aina vähätellään haittoja ja liioitellaan hyötyjä."

      Oletko toiminut lääkärinä vai mistä olet hankkinut tietosi? PAhimmassa tapauksessa olet jokin seonnut hoitaja tai esim. kemian diplomi-insinööri, joka ei ole päivääkään työskennelyt sairaalassa, ja kuvittelee tietävänsä kaikkien lääkkeiden toiminnan lukematta yhtäkään oppikirjaa ja käymättä yhtäkään tenttiä.

      "koska AINA kuvio menee niin, että ensin lääkettä liiallisesti ylistetään ja haittoja vähätellään, kunnes sitten tarkemman tutkimuksen kasaantuessa alkaa mitä erinäisempiä haittavaikutuksia ilmetä ja kaikenlaiset hyödyt kyseenalaistuvat!"

      Millä pätevyydellä tulkitset lääketieteellisiä tutkimuksia?

      "Viimeisin tutkittu ja hiljattain ilmennyt haitta SSR-lääkkeillä on valtimoiden paksuuntuminen. Tutkimus tästä tuli joskus 2010 tai 2011 (luin tämän sciencedaily.com -verkkosivulta)."

      Täysin merkityksetöntä. Torilla kerrottiin, kaverit kertoivat, luin netistä jne. Luin viihdeuutisista tms. Et ole selvästikään edes lukenut koko tutkimusta itse, vaan pelkän uutisjutun.

      "Itselläni on tullut SSRI-lääkkeistä vieroitumisen yhteydessä molempina kertoina niveloireita, minkä uskon ehkä liittyvän nimenomaan tähän vaikutukseen!"

      No en epäile tuota, mutta kun niitä aineita ei pidäkään alkaa syömään ilman hyvää syytä. Kieltämättä siinä onkin ongelma, kun niitä jaellaan niin herkästi, jotta ihmiset pysyvät väkisin töissä antamatta sairaslomaa tms.

      "haittavaikutukset voivat jatkua hyvinkin pitkään, ehkä jopa pysyvästi, lääkkeen lopettamisen jälkeen!"

      Pysyvästi? Roskaa. Olet todella taikauskoinen. Todellisissa haittatapauksissa lääkkeet vedetään markkinoilta. Viranomaiset niitä valvovat.

      "Lääke ei ehkä ole kaikilta pysyviltäkään vaikutuksiltaan pahaksi, mutta monet vaikutukset kuten tässä kuvaillut persoonallisuuden muutokset tai pysyvät seksuaaliset haitat ovat sellaisia."

      Pysyvät seksuaaliset haitat? Ohi menevä ei ole sama kuin pysyvä!

      "Ihmisen aivot kyllä korjaantuvat mekaanisista vammoista verraten hyvin, mutta voi ola, että tämänkaltainen "kemiallinen sörkkiminen" ei kuitenkaan ole sellaista mihin evoluutio olisi meille valjastanut "korjausmekanismeja" ja siksi mahdollisesti jotkut lääkkeiden aiheuttamat kemialliset muutokset voivatkin jäädä aivoissa pysyviksi."

      Mene jo johonkin hoitoon!! Tai hanki edes yleistietoa jostakin. Olet enemmän sekaisin kuin minä, joka on pysyvällä lääkityksellä.

      • Loppu Propagandalle

        "Niinhän se aina menee. Uuden lääkkeen tai lääkeryhmän tullessa markkinoille (kuten SSRI-lääkkeet 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa) aina vähätellään haittoja ja liioitellaan hyötyjä."

        Tapsatapsa ei tunne lääkehistoriaa: Talidomidi, Vioxx, SRRI:t jne. ja väittää muiden olevan asiaa tuntemattomia.

        SSRI:n uusimpia vaikutuksia on näkyvissä jo USA:ssa jossa GSK on maksanut korvauksia sikiövaurioista.

        "Millä pätevyydellä tulkitset lääketieteellisiä tutkimuksia?"

        Kaksi akateemista luonnontieteellistä tutkintoa sisältäen mm. biokemiaa ja tilastomatematiikkaa. Ei tarvitse olla lääkäri ymmärtääkseen, että tutkimusmenetelmät ovat mm. tilastollisesti virheellisiä. Riittää kun on järki tallella, mitä monilla lääkäritutkijoilla ei ole koska he laulavat rahoittajiensa lauluja. Lisäksi huomattava osa lääketutkimuksista ns. haamukirjoitetetaan eli joku lääketeollisuuden konsultti kirjoittaa sen ja on tutkimuksissa havaittu, että tutkimusmenetelmät ovat surkeita ja johtopäätökset eivät vastaa tuloksia.


        Tapsa luulee itse olevansa joku guru (ja mlllä pätevyydellä?). Lääkkeiden voimalla?

        Esimerkiksi SSRI-lääkkeiden pysyviä tai pitkäaikaishaittoja ei ole tutkittu. Mutta tiedetään esimerkiksi se, että kun aiheutetaan aminohappo trypofaanin vajausta (serotoniinin esiaste) entisille masennuspotilaille, vain ne jotka ovat syöneet SSRI lääkkeitä saavat tryptofaanivajauksesta masennusoireita, sen sijaan psykoterapialla toipuneet eivät saa oireta.


      • Anonyymi

        Sillä ei ole väliä, kuka totuuden kertoo.


    • Realisti61

      Hyvä kirjoitus tapsatapsa! Itsekin olen täällä yrittänyt puolustaa lääkkeiden käyttöä mutta en ole löytänyt siihen noin nasevia kommentteja :)

      • OrigF

        Asiahan ei mulle kuuluu mutta jännittävää, että tästä on tullut puolesta - vastaan keskustelu. Ei mittään, jatkakaa ihmeessä :-).

        Itse olen sillä kannalla ettei lääkkeistä puhumattakaan niiden yhteisvaikutuksesta ole juurikaan luotettavaa TIETOA. Ja omassakin purkissani lukee: "vaikutus mekanismia ei tunneta" :D! Onko hiukan absurdia!!!!!

        Mutta olisihan se hienoa saada apua jostakin, että siinä mielessä keskustelu aiheesta on tärkeää.

        Itse kuulun ryhmään joka saa vain vakavia sivuvaikutuksia. Sain mm. harvinaisen kohtauksen jossa kehon lämpötila nousee äkillisesti, tajuttomuus ja ensin meni puhekyky ja kroppa lamaantui. Että silleesti. Hurraa mömmöt.


      • Loppu Propagandalle
        OrigF kirjoitti:

        Asiahan ei mulle kuuluu mutta jännittävää, että tästä on tullut puolesta - vastaan keskustelu. Ei mittään, jatkakaa ihmeessä :-).

        Itse olen sillä kannalla ettei lääkkeistä puhumattakaan niiden yhteisvaikutuksesta ole juurikaan luotettavaa TIETOA. Ja omassakin purkissani lukee: "vaikutus mekanismia ei tunneta" :D! Onko hiukan absurdia!!!!!

        Mutta olisihan se hienoa saada apua jostakin, että siinä mielessä keskustelu aiheesta on tärkeää.

        Itse kuulun ryhmään joka saa vain vakavia sivuvaikutuksia. Sain mm. harvinaisen kohtauksen jossa kehon lämpötila nousee äkillisesti, tajuttomuus ja ensin meni puhekyky ja kroppa lamaantui. Että silleesti. Hurraa mömmöt.

        Totta kai SSRI lääkkeillä on vaikusta, koska ne ovat KESKUSHERMOSTOLÄÄKKEITÄ. Se on sitten arpapelä mikä se vaikutus on, koska jokaisen aivot ovat yksilölliset ja dynaaminen systeemi.

        Ja kun ei se näytä nyt menneen perille, niinn ns. masennuslääkkeet ovat OIREIDENMUKAISTA hoitoa. Serotoniintasolla ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa. Viimeisimpien biologisen psykiatrian hypoteesien eli arveiluiden mukaan masennus johtuisi aivohermoverkkojen muokkaantumisesta.

        Ja antipsykootteja sekä epilepsialääkkeitä EI ole hyväksytty unipolaarisen, yksisuuntaisen, ei-psykoottisen masennuksen hoitoon, eikä ole tutkittukaan.


      • tutkija pks
        Loppu Propagandalle kirjoitti:

        Totta kai SSRI lääkkeillä on vaikusta, koska ne ovat KESKUSHERMOSTOLÄÄKKEITÄ. Se on sitten arpapelä mikä se vaikutus on, koska jokaisen aivot ovat yksilölliset ja dynaaminen systeemi.

        Ja kun ei se näytä nyt menneen perille, niinn ns. masennuslääkkeet ovat OIREIDENMUKAISTA hoitoa. Serotoniintasolla ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa. Viimeisimpien biologisen psykiatrian hypoteesien eli arveiluiden mukaan masennus johtuisi aivohermoverkkojen muokkaantumisesta.

        Ja antipsykootteja sekä epilepsialääkkeitä EI ole hyväksytty unipolaarisen, yksisuuntaisen, ei-psykoottisen masennuksen hoitoon, eikä ole tutkittukaan.

        "Serotoniintasolla ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa. Viimeisimpien biologisen psykiatrian hypoteesien eli arveiluiden mukaan masennus johtuisi aivohermoverkkojen muokkaantumisesta."

        korjaus:

        Serotoniinitasoa säätelevät välittäjäaineet, jotka kulkeutuvat aivoissa synapsien avulla hermosolusta toiseen. Aivojen välittäjäaineiden epätasapaino siis aiheuttaa mm. masennusta.


      • haloo.
        OrigF kirjoitti:

        Asiahan ei mulle kuuluu mutta jännittävää, että tästä on tullut puolesta - vastaan keskustelu. Ei mittään, jatkakaa ihmeessä :-).

        Itse olen sillä kannalla ettei lääkkeistä puhumattakaan niiden yhteisvaikutuksesta ole juurikaan luotettavaa TIETOA. Ja omassakin purkissani lukee: "vaikutus mekanismia ei tunneta" :D! Onko hiukan absurdia!!!!!

        Mutta olisihan se hienoa saada apua jostakin, että siinä mielessä keskustelu aiheesta on tärkeää.

        Itse kuulun ryhmään joka saa vain vakavia sivuvaikutuksia. Sain mm. harvinaisen kohtauksen jossa kehon lämpötila nousee äkillisesti, tajuttomuus ja ensin meni puhekyky ja kroppa lamaantui. Että silleesti. Hurraa mömmöt.

        Juuri se lääke ei sopinut sinulle, mutta jokin toinen voi sopia.


      • Loppu Propagandalle
        tutkija pks kirjoitti:

        "Serotoniintasolla ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa. Viimeisimpien biologisen psykiatrian hypoteesien eli arveiluiden mukaan masennus johtuisi aivohermoverkkojen muokkaantumisesta."

        korjaus:

        Serotoniinitasoa säätelevät välittäjäaineet, jotka kulkeutuvat aivoissa synapsien avulla hermosolusta toiseen. Aivojen välittäjäaineiden epätasapaino siis aiheuttaa mm. masennusta.

        ". Aivojen välittäjäaineiden epätasapaino siis aiheuttaa mm. masennusta"

        Mikäs tutkija sinä olet? Hah, hah... Onkos jotain näyttöä? Hypoteesit eivät ole "totuuksia".


        "Tämä ns. monoamiinihypoteesi (Schild­
        kraut 1965) on vaikuttanut erittäin vahvasti,
        vaikka sitä suoraan tukevia tutkimustuloksia
        on yllättävän vähän – serotoniinin määrä ai­
        voissa ei terveillä ihmisillä korreloi mielialaan,
        eivätkä serotoniinin tai noradrenaliinin mää­
        rän ole osoitettu olevan vähentynyt masentu­
        neilla (Booij ym. 2003)."

        "Joitakin vuosia sitten esitin olettamuksen,
        ettei masennuksesta parantuminen ehkä hei­
        jastaisikaan muutosta serotoniinin, kasvuteki­
        jöiden tai minkään muunkaan välittäjäaineen
        määrässä vaan paraneminen johtuisi sellaisis­
        ta muutoksista hermoverkkojen rakenteessa,
        että ne mallintavat paremmin ympäristön
        olosuhteita (Castrén 2005). Näiden muutos­
        ten taustalla on hermoston muovautuvuus eli
        plastisuus, jolla tässä kirjoituksessa tarkoite­
        taan hermosolujen muodostamien verkkojen
        järjestymistä uudelleen tavalla, joka muuttaa
        niiden toimintaa.

        Merkittävin ero monoamiiniteorian ja her­
        moverkkohypoteesin välillä on ehkä siinä, että
        jälkimmäisessä masennuksen ei oleteta johtu­
        van minkään aineen puutteesta (tai ylimääräs­
        tä, kuten Hippokrateen esittämässä melanko­
        lian ”musta sappi” -hypoteesissa), vaan siitä,
        että toimintaa ohjaavat hermoverkot ovat
        muodostuneet tavalla, joka ei kaikilta osiltaan
        vastaa ympäristön todellisuutta. Masennuk­
        sesta paraneminen ei vastaavasti johtuisi kemi­
        allisen vajeen korjaantumisesta vaan hermo­
        verkkojen rakenteen muuttumisesta.
        Hermoverkkohypoteesissa ongelmana on
        se, että hermoverkkoja ja niiden muutoksia on
        vaikea suoraan havainnoida ja mitata: koska
        verkko mallintaa siihen tulevaa hermosolu­
        jen aktiivisuuden välittämää informaatiota,
        verkon havainnointi edellyttää sitä, että nämä
        informaation lähteet tunnetaan ja niiden aktii­
        visuutta voidaan kokeellisesti säädellä. Tämä
        taas on käytännössä mahdollista ainoastaan
        aivokuoren sensorisilla alueilla, missä verkko­
        jen vasteita aistinärsytykseen voidaan mitata.
        Muilla, kuten sosiaalista vuorovaikutusta mal­
        lintavilla aivokuoren alueilla, ei tällaista sel­keää
        informaation lähdettä ole helppo löytää, ja sik­
        si hermoverkkohypoteesia esitettäessä kaikki
        sitä tukevat tutkimustulokset olivat epäsuoria."

        Eero Castrén | TEEMA: MASENNUS
        Hermoston muovautuvuus ja
        masennuksesta toipuminen
        Duodecim 2009;125:1781–6


        EERO CASTRÉN, LT, neurotieteen Sigrid Jusélius
        ‐professori
        Sigrid Jusélius ‐laboratorio
        Neurotieteen tutkimuskeskus
        PL 56
        00014 Helsingin yliopisto
        Sidonnaisuudet:
        EERO CASTRÉN on merkittävä osakkeenomistaja, yksi perustajista ja hallituksen jäsen Hermo
        Pharma Oy:ssa, joka kehittää hoitokeinoja mm. amblyopian hoitoon. Hän on pitänyt toistuvasti
        luentoja terveydenhuollon koulutustilaisuuksissa (tukijoina Merck, Lilly, Lundbeck ja Wyeth).


      • tutkija pks
        Loppu Propagandalle kirjoitti:

        ". Aivojen välittäjäaineiden epätasapaino siis aiheuttaa mm. masennusta"

        Mikäs tutkija sinä olet? Hah, hah... Onkos jotain näyttöä? Hypoteesit eivät ole "totuuksia".


        "Tämä ns. monoamiinihypoteesi (Schild­
        kraut 1965) on vaikuttanut erittäin vahvasti,
        vaikka sitä suoraan tukevia tutkimustuloksia
        on yllättävän vähän – serotoniinin määrä ai­
        voissa ei terveillä ihmisillä korreloi mielialaan,
        eivätkä serotoniinin tai noradrenaliinin mää­
        rän ole osoitettu olevan vähentynyt masentu­
        neilla (Booij ym. 2003)."

        "Joitakin vuosia sitten esitin olettamuksen,
        ettei masennuksesta parantuminen ehkä hei­
        jastaisikaan muutosta serotoniinin, kasvuteki­
        jöiden tai minkään muunkaan välittäjäaineen
        määrässä vaan paraneminen johtuisi sellaisis­
        ta muutoksista hermoverkkojen rakenteessa,
        että ne mallintavat paremmin ympäristön
        olosuhteita (Castrén 2005). Näiden muutos­
        ten taustalla on hermoston muovautuvuus eli
        plastisuus, jolla tässä kirjoituksessa tarkoite­
        taan hermosolujen muodostamien verkkojen
        järjestymistä uudelleen tavalla, joka muuttaa
        niiden toimintaa.

        Merkittävin ero monoamiiniteorian ja her­
        moverkkohypoteesin välillä on ehkä siinä, että
        jälkimmäisessä masennuksen ei oleteta johtu­
        van minkään aineen puutteesta (tai ylimääräs­
        tä, kuten Hippokrateen esittämässä melanko­
        lian ”musta sappi” -hypoteesissa), vaan siitä,
        että toimintaa ohjaavat hermoverkot ovat
        muodostuneet tavalla, joka ei kaikilta osiltaan
        vastaa ympäristön todellisuutta. Masennuk­
        sesta paraneminen ei vastaavasti johtuisi kemi­
        allisen vajeen korjaantumisesta vaan hermo­
        verkkojen rakenteen muuttumisesta.
        Hermoverkkohypoteesissa ongelmana on
        se, että hermoverkkoja ja niiden muutoksia on
        vaikea suoraan havainnoida ja mitata: koska
        verkko mallintaa siihen tulevaa hermosolu­
        jen aktiivisuuden välittämää informaatiota,
        verkon havainnointi edellyttää sitä, että nämä
        informaation lähteet tunnetaan ja niiden aktii­
        visuutta voidaan kokeellisesti säädellä. Tämä
        taas on käytännössä mahdollista ainoastaan
        aivokuoren sensorisilla alueilla, missä verkko­
        jen vasteita aistinärsytykseen voidaan mitata.
        Muilla, kuten sosiaalista vuorovaikutusta mal­
        lintavilla aivokuoren alueilla, ei tällaista sel­keää
        informaation lähdettä ole helppo löytää, ja sik­
        si hermoverkkohypoteesia esitettäessä kaikki
        sitä tukevat tutkimustulokset olivat epäsuoria."

        Eero Castrén | TEEMA: MASENNUS
        Hermoston muovautuvuus ja
        masennuksesta toipuminen
        Duodecim 2009;125:1781–6


        EERO CASTRÉN, LT, neurotieteen Sigrid Jusélius
        ‐professori
        Sigrid Jusélius ‐laboratorio
        Neurotieteen tutkimuskeskus
        PL 56
        00014 Helsingin yliopisto
        Sidonnaisuudet:
        EERO CASTRÉN on merkittävä osakkeenomistaja, yksi perustajista ja hallituksen jäsen Hermo
        Pharma Oy:ssa, joka kehittää hoitokeinoja mm. amblyopian hoitoon. Hän on pitänyt toistuvasti
        luentoja terveydenhuollon koulutustilaisuuksissa (tukijoina Merck, Lilly, Lundbeck ja Wyeth).

        Vanhentunutta tietoa, joka kaiken lisäksi ei perustu lääkkeiden käyttäjien omakohtaisiin kokemuksiin.

        Oletko itse testaillut lääkkeitä vai perustatko kannanottosi pelkästään jonkin epäpätevän "tutkijan" arvailuihin sekä vuosikymmeniä sitten tehtyihin "rottakokeisiin"?

        Voisin väittää, että se mitä tänne olen kirjoittanut omakohtaisiin kokemuksiini perustuen tulee lähitulevaisuudessa myös ns. "virallisten" tutkijoiden tietoon.

        Jäädäänpä odottelemaan ja palataan asiaan tuonnempana.


      • jotain rajaa
        OrigF kirjoitti:

        Asiahan ei mulle kuuluu mutta jännittävää, että tästä on tullut puolesta - vastaan keskustelu. Ei mittään, jatkakaa ihmeessä :-).

        Itse olen sillä kannalla ettei lääkkeistä puhumattakaan niiden yhteisvaikutuksesta ole juurikaan luotettavaa TIETOA. Ja omassakin purkissani lukee: "vaikutus mekanismia ei tunneta" :D! Onko hiukan absurdia!!!!!

        Mutta olisihan se hienoa saada apua jostakin, että siinä mielessä keskustelu aiheesta on tärkeää.

        Itse kuulun ryhmään joka saa vain vakavia sivuvaikutuksia. Sain mm. harvinaisen kohtauksen jossa kehon lämpötila nousee äkillisesti, tajuttomuus ja ensin meni puhekyky ja kroppa lamaantui. Että silleesti. Hurraa mömmöt.

        Pitäiskö minunkin dissata kaikkia lääkkeitä kun otin yhden disperinin ja se aiheutti verenvuotoa? Hurraa mömmöt?

        Tiedän ettei jokin lääkeaine sovellu minulle (varmaan asetyyli jtn) joten se siitä. Käytän toisenlaisia lääkkeitä kun tarvitsen.


      • tutkimuspimennossa?
        tutkija pks kirjoitti:

        Vanhentunutta tietoa, joka kaiken lisäksi ei perustu lääkkeiden käyttäjien omakohtaisiin kokemuksiin.

        Oletko itse testaillut lääkkeitä vai perustatko kannanottosi pelkästään jonkin epäpätevän "tutkijan" arvailuihin sekä vuosikymmeniä sitten tehtyihin "rottakokeisiin"?

        Voisin väittää, että se mitä tänne olen kirjoittanut omakohtaisiin kokemuksiini perustuen tulee lähitulevaisuudessa myös ns. "virallisten" tutkijoiden tietoon.

        Jäädäänpä odottelemaan ja palataan asiaan tuonnempana.

        olet hölmö? kaikki kansalaisetkin, joilla on mitään käsitystä nykytiedosta tietävät, että serotoniinitasolla ei ole mitään tekemistä masentuneisuuden kanssa. vain uskovaiset hölmöt ja puoskarit uskovat kemiallisen epätasapainon myyttiin.


      • Anonyymi
        tutkija pks kirjoitti:

        "Serotoniintasolla ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa. Viimeisimpien biologisen psykiatrian hypoteesien eli arveiluiden mukaan masennus johtuisi aivohermoverkkojen muokkaantumisesta."

        korjaus:

        Serotoniinitasoa säätelevät välittäjäaineet, jotka kulkeutuvat aivoissa synapsien avulla hermosolusta toiseen. Aivojen välittäjäaineiden epätasapaino siis aiheuttaa mm. masennusta.

        Serotiinitasohypoteesi on tosiaan viime vuosina tullut tutkimuskentällä kyseenalaistetuksi: https://www.ess.fi/uutissuomalainen/4761474


      • Anonyymi

    • *vm*

      Minulle on täysin vierasta joidenkin kertoma tunteettomuus ja "sumussa eläminen", jonka lääkkeet aiheuttavat. Päinvastoin, lääkityksen ansiosta tunne-elämäni toimii tolkullisesti. Olen ilmeisesti yksi niistä (vakavasti?) masentuneista, joille lääkkeistä (ainakin kun sopiva lääke tai yhdistelmä löytyy) on ratkaisevaa apua. Lääkityksen lopettamista en enää edes harkitse, enkä päästä lääkkeitä vahingossakaan loppumaan.

      Sähköiskut (jopa kuukausia kestävät) ovat tuttu juttu lääkkeitä lopetellessa - olen senkin virheen monesti tehnyt. Täysin vaaraton vaiva, joskin ensimmäisellä kerralla hämmentävä ja jopa pelottava.

      • ap:lle tiedoksi

        Ei pidä yleistää, joillekin käy Sertralin joillekin ei. Tyttäreni kärsi kovasta paniikista mm. työssä käyminen oli hankalaa, bussiin ei voinut mennä ym. No hänelle määrättiin cipralex, mutta tuli kiukkuseksi ja valtavia pelkotiloja aiheutti, vaihdettiin Sertralin lääkkeeseen, josta hän sai apua ja puolen vuoden päästä paniikki oli häipynyt, työnsä ohella opiskeli vielä merkonomiksi.

        Sivuoireita ei ollut, ehkä alussa vähän, käyttää edelleenkin tosin pientä annosta, 3v käyttänyt. Mulla on myös paniikkia, mutta Sertralin vei mahan sekaisin, koska olen kipupotilas ja joudun käyttämään kovia kipulääkkeitä.

        Turha ap:n valittaa minnekään, itse aivosi pilasit kietaisemalla purkillisen kerralla, kyllä siinä aivovaurion saa. Kaikissa lääkkeissä on vieroitusoireet ja ne pitää lääkärin valvonnassa purkaa. Tiedän henkilön joka kietaisi efejä purkillisen ja istuu halvaantuneena, muistin menettäneenä pyörätuolissa.

        Lääkkeitä pitää ottaa lääkärin ohjeiden mukaan, eikä purkillisia kerralla syödä ja Sertralinit on kylläkin läpipainopakkauksessa ei purkissa.


      • Anonyymi

        Mistä ihmeestä sinä tiedät että SSRI-lääkkeiden aiheuttamat sähköiskut on täysin "harmiton vaiva". Niitä pitäisi mielestäni tutkia keskiössä näiden lääkkeiden vieroitusoireita ajatellen kun ne on niin yleisiä. Ne voi kertoa siitä että kaikki ei ole ihan tasapainossa välittäjäaineiden ja hermoston toiminnassa. Ei ole normaalia että tulee voimakas sähköiskun tunne liikutellessa katsetta. Itselläni ollut hermosto ihan sekaisin kiitos psykiatrien määräämien SSRI lääkkeiden ja vieroitusvaiheessa alkaneen lääkekierteen, koska vieroitusoireita ei tunnistettu. Kärsin autonomisen hermoston oireista mitkä muistuttaa CFSää jotka puhkesi lääkkeiden myötä.

        Ei ole mitään leikkiä vieroittautua lääkkeistä johon hermosto ja keho on mukautunut. Siinä on paljon isompia riskejä mitä psykiatria antaa olettaa. Kiitos heidän oma terveyteni on ollut pilalla MONTA vuotta.


    • tapsatapsa

      PERJANTAI-ILLAN KUNNIAKSI.......

      "Tapsatapsa ei tunne lääkehistoriaa: Talidomidi, Vioxx, SRRI:t jne. ja väittää muiden olevan asiaa tuntemattomia."

      No enpä kyllä tunnekaan, mutta nuo kaksi ensimmäistähän ovat tiettyjä lääkkeitä/lääkeaineita, kun taas SRRI on tietääkseni yleisnimi. Sekoitat nämä asiat tarkoituksella tekstissäsi, jota en kokonaan lainaa.

      Kun kuulemma Vioxx (Antti Heikkilän kirjasta) tappoi käyttäjiään pysäyttäen sydämen, voit varmaankin nimetä jonkin tietyn mielialalääkkeen, joka aiheutti vastaavanlaisia peruuttamattomia vahinkoja vaikkapa käyttäjänsä päänupissa?

      Siispä kysyn sinulta: mikä mielialalääke tappaa talossa ja puutarhassa kuten Vioxx? Mikä mielialalääke pysäyttää sydämen tai aivot tai pippelin yhtä tehokkaasti ja samansuuruisella todennäköisyydellä???

      "Kaksi akateemista luonnontieteellistä tutkintoa sisältäen mm. biokemiaa ja tilastomatematiikkaa."

      Arvostan saavutustasi ihan vilpittömästi, mutta luulet itsestäsi liikoja, kun menet osittain oman osaamisesi ulkopuolelle.

      Muista nyt muutama asia:
      - et ole päivääkään työskennellyt alalla
      - sinulla ei voi olla lopullista totuutta kuten ei minullakaan
      - henkilökohtaisen kokemuksesi ja kolotuksiesi perusteella pyrit mustamaalaamaan lääkkeitä unohtaen niistä hyötyvät henkilöt
      - käytät sanaa masennus epämääräisesti juuri siten kuin "toisinajattelijat": tarkoituksella niputat yhteen sairaalahoidossa olleet tai sinne pyrkivät lähes työkykyisiin ihmisiin. Tätä samaa temppua käyttävät johdonmukaisesti myös luontaistuotekauppiaat.

      "Ei tarvitse olla lääkäri ymmärtääkseen, että tutkimusmenetelmät ovat mm. tilastollisesti virheellisiä."

      Joskus ovat, joskus eivät.

      "Lisäksi huomattava osa lääketutkimuksista ns. haamukirjoitetetaan eli joku lääketeollisuuden konsultti kirjoittaa sen ja on tutkimuksissa havaittu,"

      Tuo on oma mielipiteesi, tuo sana "huomattava". Tutkimuksia tekevät toki muutkin tahot kuin lääketeollisuus, luullakseni.

      "Tapsa luulee itse olevansa joku guru (ja mlllä pätevyydellä?)."

      En luule olevani guru. Kerron vain sinulle, miksi sinä et ole guru.

      "Lääkkeiden voimalla?"

      Sillä mennään. Ilman lääkkeitä ei pärjää.

      "Esimerkiksi SSRI-lääkkeiden pysyviä tai pitkäaikaishaittoja ei ole tutkittu."

      No kumman itse valitsisit: itse sairauden vai mahdolliset kaukana häämöttävät pitkäaikaishaitat?

      Jos et kärsi mistään sairaudesta, ei sinun tarvitse henkilökohtaisesti olla huolissasi pitkäaikaishaitoista. Kunhan kyselen. Joten voit nukkua yösi rauhassa.

      "Mutta tiedetään esimerkiksi se, että kun aiheutetaan aminohappo ..... saavat tryptofaanivajauksesta masennusoireita, sen sijaan psykoterapialla toipuneet eivät saa oireta."

      Täyttä denialistipropagandaa! Luontaistuotekauppiaan vakioargumentit! (En sano että myisit mitään.)

      Tarkoituksellista hämärtämistä:
      - masennus on yleissana: mistä tässä edes keskustellaan?
      - psykoterapia on yleissana: lukuisia, lukuisia lajeja
      - osa ei toivu minkään valtakunnan psykoterapialla ja joitakin ei edes hyväksytä psykoterapiaan

      JA VIELÄ LISÄÄ...

      "Ja kun ei se näytä nyt menneen perille, niinn ns. masennuslääkkeet ovat OIREIDENMUKAISTA hoitoa"

      No ei menekään perille, koska noiden määritelmien toistaminen ei auta mitään.

      SITÄ PAITSI ET OLE LÄÄKÄRI, JOTEN ET OLE KOSKAAN TENHYT NÄITÄ HOMMIA KÄYTÄNNÖSSÄ ERIKOISLÄÄKÄRINÄ PSYKIATRIAN/NEUROLOGIAN ALALLA, ETKÄ NETISSÄ SURFFAAMALLA JA KIRJASTOSSA KÄYMÄLLÄ VOI TIETÄÄ KUINKA NOITA AINEITA KÄYTETÄÄN!!!

      "Serotoniintasolla ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa."

      Luontaistuotekauppiaan argumentti taas. Sen lisäksi olkiukko. Väitätte psykiatrien/neurologien väittävän tietyn teorian olevan totta keskustelematta itse kenenkään psykiatrin/neurologin kanssa.

      "Viimeisimpien biologisen psykiatrian hypoteesien eli arveiluiden mukaan masennus johtuisi aivohermoverkkojen muokkaantumisesta."

      Ei sillä ole mitään väliä, kunhan saa toimivat aineet. Siis aineet jotka toimii käytännössä. Tiedätkö, käytäntö? Oletko kuullut koskaan?

      "Ja antipsykootteja sekä epilepsialääkkeitä EI ole hyväksytty unipolaarisen, yksisuuntaisen, ei-psykoottisen masennuksen hoitoon, eikä ole tutkittukaan."

      Hohhoijaa. On sinulla vilkas mielikuvitus. Nyt musan kuunteluun taas.

      • tapsatapsa

        Niin ja viimeinen lauseesi on suoraan hanurista.

        Esiinnyt itse tieteellisen maailmankuvan edustajana. Puhut epämääräisesti masennuksesta ilman määrittelyjä, luontaistuotekauppiastasolla. Sitten alat määritellä täsmällisiä käsitteitä aivan kuin itse olisit nähnyt/hoitanut/kokenut jotakin todellisia sairauksia.


      • Loppu Propagandalle

        Dear tapsatapsa,

        Sinun tieteelliset argumentit ovat luokkaa " Ei sillä ole mitään väliä, kunhan saa toimivat aineet. Siis aineet jotka toimii käytännössä. Tiedätkö, käytäntö? Oletko kuullut koskaan?" niin en puhuisi kyllä lääketieteestä, faktoista ja näytöstä yhtään mitään sinun sijassasi.

        Vaikutat psykoottiselta/maaniselta muutenkin, joten niihin tauteihin vaikuttaa kyllä lääkitys. Minä puhun vain ja ainostaan unipolaarisesta, yksisuuntaisesta masennuksesta ja sen hoitoon antipsykootteja tai epilepsialääkkeitä ei ole tutkittu, eikä hyväksytty. Tai on voitu tutkia, mutta lääketeollisuus ei julkaise tuloksia, koska eivät näytä hyvältä.

        Minä en kannata Tolosen huuhaatuotteita, mikä lienee jo ihan selvä tällä palstalla.

        Ja täällä tämä yksi pks "tutkija" puhuu kokemuksesta. Hohhoijaa. On tainnut tutkimusmenetelmien luennot jäädä väliin jos kyseessä on ylipäätään milkään tutkija, vaan vain ns, kokemusasiantuntjia, jonka asiantuntemus on jossain muualla kuin kaksoisokkolääketutkimuksissa.

        Lume tehoaa kun siihen uskoo, mutta miksi me (Kela, potilaat) maksaisille lääketeollisuudelle maltaita kun samaan tulokseen päästään masennuksen hoidossa kalkkitableteilla, vanhoilla trisyklisillä tai vaikka millä tahansa keskushermostolääkkeellä kuin SSRI:llä tai SNRI:llä?


      • 6 + 15
        Loppu Propagandalle kirjoitti:

        Dear tapsatapsa,

        Sinun tieteelliset argumentit ovat luokkaa " Ei sillä ole mitään väliä, kunhan saa toimivat aineet. Siis aineet jotka toimii käytännössä. Tiedätkö, käytäntö? Oletko kuullut koskaan?" niin en puhuisi kyllä lääketieteestä, faktoista ja näytöstä yhtään mitään sinun sijassasi.

        Vaikutat psykoottiselta/maaniselta muutenkin, joten niihin tauteihin vaikuttaa kyllä lääkitys. Minä puhun vain ja ainostaan unipolaarisesta, yksisuuntaisesta masennuksesta ja sen hoitoon antipsykootteja tai epilepsialääkkeitä ei ole tutkittu, eikä hyväksytty. Tai on voitu tutkia, mutta lääketeollisuus ei julkaise tuloksia, koska eivät näytä hyvältä.

        Minä en kannata Tolosen huuhaatuotteita, mikä lienee jo ihan selvä tällä palstalla.

        Ja täällä tämä yksi pks "tutkija" puhuu kokemuksesta. Hohhoijaa. On tainnut tutkimusmenetelmien luennot jäädä väliin jos kyseessä on ylipäätään milkään tutkija, vaan vain ns, kokemusasiantuntjia, jonka asiantuntemus on jossain muualla kuin kaksoisokkolääketutkimuksissa.

        Lume tehoaa kun siihen uskoo, mutta miksi me (Kela, potilaat) maksaisille lääketeollisuudelle maltaita kun samaan tulokseen päästään masennuksen hoidossa kalkkitableteilla, vanhoilla trisyklisillä tai vaikka millä tahansa keskushermostolääkkeellä kuin SSRI:llä tai SNRI:llä?

        Ehkäpä ongelmana on se, että joillakin masentuneilla ei ole serotoniini- vaan esim. dopamiini- tai jopa opioidivaje? Hermostunut ja ärtynyt masennuspotilas kärsii serotoniinivajauksesta. Saamaton ja paikoilleen lysähtynyt tarvitsee dopamiinia. Sisäistä tuskaa ja syvää kaipuuta kokeva tarvitsee opioideja. Puutos eri välittäjäaineesta saa aikaan erilaista masennusoirehdintaa. Psykiatrin pitäisi osata terävästi havannoida masennuspotilaan käyttäytymistä ja määrätä todennäköisimmän välittäjäainevajeen mukaista lääkettä.

        Noissa tutkimuksissa kun kaikki erityyppistä masennusta potevat depressiopotilaat on lyntätty saman (serotonini-) lääkkeen käyttäjiksi ja siksi tulos on ollut plus miinus nolla.

        Pitäisi testata sitä, että vastaako tietyn oireprofiilin masennuspotilaat tietynlaiseen hoitoon, joka vaikuttaa juuri tiettyyn tähän oireprofiiliin yhteydessä olevaan välittäjäaineeseen (kuten serotoniini hermostuneen ja agitoituneen depressiopotilaan kohdalla).


      • Loppu Propagandalle
        6 + 15 kirjoitti:

        Ehkäpä ongelmana on se, että joillakin masentuneilla ei ole serotoniini- vaan esim. dopamiini- tai jopa opioidivaje? Hermostunut ja ärtynyt masennuspotilas kärsii serotoniinivajauksesta. Saamaton ja paikoilleen lysähtynyt tarvitsee dopamiinia. Sisäistä tuskaa ja syvää kaipuuta kokeva tarvitsee opioideja. Puutos eri välittäjäaineesta saa aikaan erilaista masennusoirehdintaa. Psykiatrin pitäisi osata terävästi havannoida masennuspotilaan käyttäytymistä ja määrätä todennäköisimmän välittäjäainevajeen mukaista lääkettä.

        Noissa tutkimuksissa kun kaikki erityyppistä masennusta potevat depressiopotilaat on lyntätty saman (serotonini-) lääkkeen käyttäjiksi ja siksi tulos on ollut plus miinus nolla.

        Pitäisi testata sitä, että vastaako tietyn oireprofiilin masennuspotilaat tietynlaiseen hoitoon, joka vaikuttaa juuri tiettyyn tähän oireprofiiliin yhteydessä olevaan välittäjäaineeseen (kuten serotoniini hermostuneen ja agitoituneen depressiopotilaan kohdalla).

        "Ehkäpä ongelmana on se, että joillakin masentuneilla ei ole serotoniini- vaan esim. dopamiini- tai jopa opioidivaje? Hermostunut ja ärtynyt masennuspotilas kärsii serotoniinivajauksesta. Saamaton ja paikoilleen lysähtynyt tarvitsee dopamiinia"

        Serotoniinivajauksella, dopamiinivajauksella jne,. monoiamiinivajauksilla ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa.


        Miksi uskot johonkin opioidivajaukseen?` Siksikö, että joku saa opioidilääkityksestä apua tai jopa toipuu sillä? Se on ihan yhtä pätevä peruste kuin se, että kun morfiini auttaa syöpäkipuihin, niin syövän syy on morfiinivajaus. Tällä tyylillähän SSRI-lääkkeiden kautta on selitetty masennuksen johtuvan jostain serotoniinivajauksesta, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa.

        Jos halutaan tietää jonkun aineen vaikuttavan masennukseen, pitää tehdä riittävän suuren otoksen seurantatutkimus ja mittailla niitä aivokemia-arvoja koko porukalta vaikka viiden vuoden ajan ja sitten katsoa onko masentuneilla alemmat arvot.


    • Faktaa !

      SSRI-lääkkeistä ei jää mitään pysyviä haittavaikutuksia.

      Typerää on myös kopioida ja postailla tänne lääkkeiden tuoteselosteita, eiköhän jokainen, jolle lääkettä on määrätty löydä ne sieltä lääkepakkauksen sisältä jos ei lääkäri niistä ole osannut etukäteen mitään mainita.

      • Doc'soffice

        Mihin tämä 'fakta' perustuu, saako kysyä??


      • lopeta ininä

        Selvästikään joku ei ollut lukenut lääkeselosteita kun kaikki mahdolliset sivuvaikutukset olisi ollut luettavissa tuoteselosteesta, pakkauksen tai netistä. Mutta siitä huolimatta piti tulla tänne vinkumaan "kun mä kärsin tällasista mysteerisistä jutuista joista kukaan ei ole kertonut". Tiedän monta ihmistä, itseni mukaan lukien, joka ei ota ennalta tuntematonta lääkettä ennen kuin on lukenut tuoteselosteen. Eihän muitakaan asioita yleensä tehdä ennen harkintaa, etenkään näin tärkeitä. Vai onko joku esim. vaihtanut työpaikkaa hetken mielijohteesta?


      • tapsatapsa
        lopeta ininä kirjoitti:

        Selvästikään joku ei ollut lukenut lääkeselosteita kun kaikki mahdolliset sivuvaikutukset olisi ollut luettavissa tuoteselosteesta, pakkauksen tai netistä. Mutta siitä huolimatta piti tulla tänne vinkumaan "kun mä kärsin tällasista mysteerisistä jutuista joista kukaan ei ole kertonut". Tiedän monta ihmistä, itseni mukaan lukien, joka ei ota ennalta tuntematonta lääkettä ennen kuin on lukenut tuoteselosteen. Eihän muitakaan asioita yleensä tehdä ennen harkintaa, etenkään näin tärkeitä. Vai onko joku esim. vaihtanut työpaikkaa hetken mielijohteesta?

        "Selvästikään joku ei ollut lukenut lääkeselosteita kun kaikki mahdolliset sivuvaikutukset olisi ollut luettavissa tuoteselosteesta, pakkauksen tai netistä.

        Tuoteselosteella ei ole juurikaan ole käytännön merkitystä, mikäli lääkkeen on määrännyt lääkäri -- siis laillinen lääkäri, ei valelääkäri tai torimyyjä jolla on biokemistin koulutus ja myy nappuloita pöydän alta. Lääkärin TULEE TIETÄÄ SOPIIKO LÄÄKE POTILAALLE. Se on lääkärin työtä. Lisäksi apteekkihenkilökunta neuvoo tarvittaessa.

        En ole varma, mutta luulisin että ambulanssihenkilökunnalle on tuoteselosteista jotakin pika-apua.

        Ainoa käytännön tieto mitä selosteesta irti saa, on lähinnä se, tarvitseeko lääkettä ottaa ruuan kanssa vaiko ei. Tämänkin tiedon saa - apteekista.

        "Mutta siitä huolimatta piti tulla tänne vinkumaan "kun mä kärsin tällasista mysteerisistä jutuista joista kukaan ei ole kertonut" "

        No mitäs itse tulet tänne vinkumaan? Pelottaako?

        Kerrataan sinullekin lyhyesti a.p:n sanoma:
        - lääkäri määrää lääkettä
        - lääkkeen lopetus lääkärin ohjeiden mukaisesti muuten paitsi kieltäytyen pysyvää lopetusta auttavasta aineesta
        - lopetuksen jälkeiset vaikutukset pelästyttävät a.p:tä (kuten itsellenikin varmasti kävisi)
        - a.p. kehottaa miettimään tarviseeko aina turvautua lääkkeeseen

        "Tiedän monta ihmistä, itseni mukaan lukien, joka ei ota ennalta tuntematonta lääkettä ennen kuin on lukenut tuoteselosteen."

        Tuo ei ole mikään peruste: "koskaan muutkin tekee niin"

        "Eihän muitakaan asioita yleensä tehdä ennen harkintaa, etenkään näin tärkeitä. "
        No ymmärrätkö rehellisesti edes puolet siitä mitä tuoteselosteessa kerrotaan?

        Todellakin tuoteselosteen suurin hyöty käyttäjälleen on tuottaa kahvipöytäkeskusteluja ja taivasteluja, sattuuko pippelin toimintahäiriö tai sydäri, kun lapussa sen todennäköisyydeksi on ilmoitettu 1/1000 tai 1/100000.

        Jos lääkettä ei koe tarvitsevansa, ei tarvitse mennä edes apteekkiin.


      • heh.
        tapsatapsa kirjoitti:

        "Selvästikään joku ei ollut lukenut lääkeselosteita kun kaikki mahdolliset sivuvaikutukset olisi ollut luettavissa tuoteselosteesta, pakkauksen tai netistä.

        Tuoteselosteella ei ole juurikaan ole käytännön merkitystä, mikäli lääkkeen on määrännyt lääkäri -- siis laillinen lääkäri, ei valelääkäri tai torimyyjä jolla on biokemistin koulutus ja myy nappuloita pöydän alta. Lääkärin TULEE TIETÄÄ SOPIIKO LÄÄKE POTILAALLE. Se on lääkärin työtä. Lisäksi apteekkihenkilökunta neuvoo tarvittaessa.

        En ole varma, mutta luulisin että ambulanssihenkilökunnalle on tuoteselosteista jotakin pika-apua.

        Ainoa käytännön tieto mitä selosteesta irti saa, on lähinnä se, tarvitseeko lääkettä ottaa ruuan kanssa vaiko ei. Tämänkin tiedon saa - apteekista.

        "Mutta siitä huolimatta piti tulla tänne vinkumaan "kun mä kärsin tällasista mysteerisistä jutuista joista kukaan ei ole kertonut" "

        No mitäs itse tulet tänne vinkumaan? Pelottaako?

        Kerrataan sinullekin lyhyesti a.p:n sanoma:
        - lääkäri määrää lääkettä
        - lääkkeen lopetus lääkärin ohjeiden mukaisesti muuten paitsi kieltäytyen pysyvää lopetusta auttavasta aineesta
        - lopetuksen jälkeiset vaikutukset pelästyttävät a.p:tä (kuten itsellenikin varmasti kävisi)
        - a.p. kehottaa miettimään tarviseeko aina turvautua lääkkeeseen

        "Tiedän monta ihmistä, itseni mukaan lukien, joka ei ota ennalta tuntematonta lääkettä ennen kuin on lukenut tuoteselosteen."

        Tuo ei ole mikään peruste: "koskaan muutkin tekee niin"

        "Eihän muitakaan asioita yleensä tehdä ennen harkintaa, etenkään näin tärkeitä. "
        No ymmärrätkö rehellisesti edes puolet siitä mitä tuoteselosteessa kerrotaan?

        Todellakin tuoteselosteen suurin hyöty käyttäjälleen on tuottaa kahvipöytäkeskusteluja ja taivasteluja, sattuuko pippelin toimintahäiriö tai sydäri, kun lapussa sen todennäköisyydeksi on ilmoitettu 1/1000 tai 1/100000.

        Jos lääkettä ei koe tarvitsevansa, ei tarvitse mennä edes apteekkiin.

        Kun lukee tuoteselosteen, ei tarvitse itkeä millään keskustelupalstalla "kun siitä tulikin sivuoireita" etenkin jos uskoo lampaan omaisesti lääkäriä.

        Ja ihan vinkkinä.. reseptilääkkeitä ei tarvitse käydä ostamassa.


      • molli
        heh. kirjoitti:

        Kun lukee tuoteselosteen, ei tarvitse itkeä millään keskustelupalstalla "kun siitä tulikin sivuoireita" etenkin jos uskoo lampaan omaisesti lääkäriä.

        Ja ihan vinkkinä.. reseptilääkkeitä ei tarvitse käydä ostamassa.

        No onko neurologin kanssa tullut selvennystä asiaan ap??


    • ssri_kills
      • antti heikkilä...

        ... on huuhaapelle.


      • whaat?
        antti heikkilä... kirjoitti:

        ... on huuhaapelle.

        haha ja Puska jumalasi?


      • pitää olla PÖNTTÖ
        whaat? kirjoitti:

        haha ja Puska jumalasi?

        Pitää olla PÖNTTÖ jos kuvittelee jonkun eläkeikäisen suomalaisen ortopedin tuntevan aiheen kuin aiheen paremmin kuin tutkijat ja aiheeseen erikoistuneet lääkärit.


      • whaat?
        pitää olla PÖNTTÖ kirjoitti:

        Pitää olla PÖNTTÖ jos kuvittelee jonkun eläkeikäisen suomalaisen ortopedin tuntevan aiheen kuin aiheen paremmin kuin tutkijat ja aiheeseen erikoistuneet lääkärit.

        Aatella millaisia PÖNTTÖJÄ se tekee esimerkiksi tässä tapauksessa psykiatreista, kun eläkeikäinen suomalainen ortopedikin tietää paremmin...


    • ei p rkele...

      "Tämän jälkeen olen huomannut että en edelleenkään kiinnostu mistää, en ole masentunut, joten se ei siitä johdu. Seksihalut ovat edelleen poissa. Mikään asia ei saa minua olemaan onnellinen tai raivostumaan vaikka aihetta olisi. Puupökkelö olo on jäänyt päälle vaikka en ole yli puoleen vuoteen syönyt enää lääkettä."


      ne psyatrit on kyllä yksiä v tun h oria ja h inttejä tässä maassa.
      siitä ei pääse v ittu mihinkään.
      miten ne niljakkeet onnistuu saamaan toimiluvan en ymmärrä?
      sivuvaikutuksia täynnä kaikki s aatanan pillerit ja m ulkut vaan tyrkkii
      pakkohoitoon porukkaa, osa ihan mitättömistä syistäkin vieläpä.

      jotain pitäs tehdä.

      • damage control

        Näin se valitettavasti menee. Pysyvät aivovauriot ovat arkipäivää kaikkien "mielialalääkkeiden" ja erityisesti neuroleptien ja SSRI:den kohdalla. Haluttomuus, motivaation ja kiinnostuksen puute ja niin edelleen ovat SSRI:n aiheuttamien aivovaurioiden seurausta. Joillain vauriot korjautuvat vuosissa, mutta valitettavasti osalle vammautuma on elinikäinen. Niin SSRI:t kuin neuroleptitkin lobotomoivat käyttäjänsä aivot vaurioittamalla muun muassa otsalohkon välittäjäainetoimintoja. Samalla usein tuhoutuvat myös kognitiiviset kyvyt, kuten muisti, keskittyminen, oppiminen, ajattelu ja hahmottaminen.

        VAROITUS! - Kaikki psykiatriset "hoitomenetelmät" sähköshokista, psykokirurgiaan, magneettistimulaatioon ja "lääkitsemiseen" perustuvat aivotoimintojen lamaamiseen tai suoranaiseen vammauttamiseen.

        Aina, kun "mielialalääkkeitä" (hermomyrkkyä) aikoo kokeilla on hyväksyttävä riski pysyviin aivovaurioihin. Koska psykiatria ei myönnä aiheuttamaansa tuhoa eikä kerro "hoitojen" vaarallisuudesta etukäteen, on ensiarvoisen tärkeää ottaa selville asioista omatoimisesti ennen käytönaloittamispäätöstä objektiivisista lähteistä (kirjallisuus, tutkimustieto etc.) sekä kuunnella entisten käyttäjien kokemuksia esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta. Laiminlyömällä nämä varotoimet altistat itsesi tai läheisesi tietäen tai tietämättäsi todelliseen, potentiaalisesti elämän tuhoavaan vaaraan.

        "Damaging the brain is not a solution to human psychological suffering."

        Peter R. Breggin. M.D.
        www.breggin.com


    • kokeiltu om

      Itse olen syönyt cipralexia, esscitalopramia ja sitten toista sitalopram pohjaista eli sepramia. Kokeilin niitä kaikkia ja söin vuoden pari. sama vaikuttava aine joten haittavaikutukset samanlaisia.

      Lopetus jos tehdään seinään lopettaen tai liian nopeasti annostusta laskien nopeus on jokaisella vähän yksilöllinen eli lääkärin suosittelema lääkeannoksen tiputus tahti voi olla sinulle liian nopea ja kehosi reagoi siksi rajuilla haittavaikutuksilla, Myöskin liian nopea annoksen tiputus voi tuoda mukanaan voimakkaan ahdistuneisuuden, masennus voi syventyä tai jopa alkaa uudelleen. lääkäriin kannattaisi tuollaisten lopetus oireiden ilmaannuttua soittaa.

      Itsellä ei lopetus vaiheessa enää ollut juurikaan väliä niillä vieroitusoireilla sillä koin koko lääkkeen syönnin haitallisemmaksi kuin itse masennuksen mihin sitä lääkettä oli määrätty. Minulla oli lievä masennus ja siihen cipralex 10 mg x 1 aamulla.

      Aloitusoireet olivat ihan järkyttävät. ahdistuskohtaukset tuli aaltoina, hysteria/kauhu kokemuksina, oksetti, ruoka ei maistunu, vapisin ja hikoilin, mikään ei huvittanut, oli jotenkin tunteeton olo, viikon syömisen jälkeen itsemurha ajattelua alkoi ilmentyä ahdistus/kauhu kokemusten yhteydessä.. sitten mulle kävi niin kuin aloittaja kuvasi.. en muista päivästä ihan kaikkea.. menin jotenkin sekavaan tilaan ja otin koko paketllisen tätä ko. lääkettä itsemurha tarkoituksessa.

      ennen lääkkeen aloitusta minulla ei ollut esiintynyt itsemurha ajattelua. masennus oli lievää. oireina unettomuus, ruokahaluttomuus,lievä surumielisyys ja voimakas väsymys.

      lääkkeen aloituksen jälkeen olin syvästi ,masentunut, nukuin kaiken aikaa vuorokaudesta, en jaksanut mitään, olin tyhjä ja tunne turta muuten paitsi ahdistus/kauhu kohtauksien aikana, itsetuhoisuus ilmestyi kuin tyhjästä, paniikokohtauksia, ruokahaluttomuus paheni.

      lopetin lääkkeen syönnin noin 4 viikon jälkeen. Lopetin lääkkeet seinään itsemurha yrityksen jälkeen. pelästyin tilannetta enkä halunnut jatkaa lääkkeen syöntiä koska henkeni oli vaarantanut niiden jälkeen.

      lopetus kohdassa vieroitusoireet olivat kovat sillä itsemurha yrityksen takia sitalopramia oli verenkierrossa 800 mg kerralla. lääkehiilet oli osan imenyt pois mutta silti vieroirus oireet oli kovat.

      lihasnykäyksiä, hallusinaatioa, sydämen rytmihäiriöitä, päänsärkyä, ahdistus/paniikkikohtauksia, sähköiskuja, sekavuutta, uneliaisuutta.

      tuosta kaikesta on nyt muutama vuosi ja minulle tuo ei jättänyt mitään pysyviä "vammoja" vaikka tuli otettua kerralla isompi annos ja lopetettua siihen annokseen vieläpä lääkkeet seinään. pitkän aikaa lopetuksen jälkeen oli mieliala masentuneempi ja ahdistuneisuutta jatkui jonkun 1-2 kk mutta sitten se helpotti. tällä hetkellä olen terve. masennus on parantunut ja kaikki hoidot psyykkeen/mielenterv. alueelta lopetettu.

      itse tuon kokeilun jälkeen olen sitä mieltä että lääkkeet on hyvästä jos vakava tilanne mutta lievään masennukseen esim. ei ehkä ainakaan heti ensimmäisenä ole hyväksi käyttää psyykelääkitystä. se minulle ainakin vain toi oireiden pahenemisen tullessaan.

    • ...................

      up

    • ChEM. LoBOTOMy

      AP:n kuvaamat oireet ova tunnettu seuraus SSRI ja myös muusta "psyykenlääke" käytöstä. Vaikutus, kuten tunteettomuus ja seksuaalitoimintojen vauriot, voivat jäädä elinikäisiksi lopettamisesta huolimatta. Nyt ymmärrät miksi mm. SSRI/SNRI-aineiden ja neuroleptien käyttöä kutsutaan kemialliseksi lobotomiaksi. Aineet tuhoavat käyttäjänsä persoonan ja ihmisyyden.

      • Anonyymi

        Jep. Ne lopetuksen jälkeen jatkuvat seksuaalihäiriöt mainitaan nykyään pakkausselosteessa SSRI "lääkkeissä". Näin se maailma muuttuu. Lääkkeiden ongelmat on ollut nähtävissä jo vuosia foorumikirjoituksissa.


    • Arvaajat pois

      Varsinkin terveyskeskuksen lääkärit liian helposti antavat näitä reseptejä.
      Törmäsin lääkkeen vaikutuksiin ja sen aiheuttamiin ongelmiin läheiseni kohdalla.
      Hän oli jäänyt koukkuun vanha ihminen niihin, ajatteliko lääkäri, että ei enää väliä, kauhea ajatus jos näin on.
      Sattui sitten että hänelle tuli uusi sairaus, joka olisi vaatinut lääkitystä, mutta tämän orjuuttaneen lääkkeen vuoksi sitä ei voitu antaa ja voin sanoa, että tämä johti viikon kuluessa kuolemaan. Tosin sitten ei annettu enää tätäkään kun oli saatu hänet täysin toisten holhottavaksi, ei hän todellakaan mikään hullu ollut oli vain univaikeuksia, eikä hän hullulellut eikä riehunut ihan järkevästi jutteli.

      Mitä lääkäreitä ovat tämänlaiset, jotka tuhoavat jopa tulevan hoidon saamisen näillä resepteillä.

      Itve valvon tarkkaan, mitä lääkkeitä otan vastaan ja pyrin olemaan erossa kaikista vähänkin psyykkeen vaikuttavista, joita mielellään kirjoitetaan esim. kiputilojen hoitoon, nivelrikko, reuma ym.
      Toki tuli esiin sellainen seikka, että monille tulee näistä munaisiin vikaa, tai sitten todella katoaa elämästä kaikki.
      Tietenkin on sairaita, joille nämä ovat ainoa vaihtoehto, mutta silloin ei enää pidä olla mahdollisuutta lasten tekoon, he eivät tule jaksamaan lasten kanssa, jos eivät ole jaksaneet edes ilman heitä.

      Lääkkeiden vaikutukset ja sairaudet pitäisi huomioida ja niiden vaikutukset sekä ihmisen kokonaisuus.
      Lääketieteen koulutus on hajallinen, se on hyvin vastuullinen toimi ja siihen valituilla pitää olla hyvin tarkka seula, että kukaan ei ole lääkäri rahan vuoksi.
      Tällaisten lääkkeiden määräysvalta pois kokonaan aloittavalta lääkäriltä, tämän kaltaisen potilaan hoito kuuluu erikoislääkäreille ja sen hoidon pitää olla pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista, jossa potilas käy terapiassa jatkuvasti.

      • Hoksataan

        Psyykenlääkkeet todellakin koukuttavat ihan siinä missä "katuhuumeetkin" (amfetamiini, heroiini etc.), mutta siitä harvoin tiedetään tai kerrotaan asiakkaalle. Salaamista perustellaan joskus sillä, että saadaan asiakas ostamaan ja käyttämään ainetta, mutta tällainen toiminta on tietenkin eettisesti erittäin tuomittavaa.

        On ensiarvoisen tärkeää ottaa *aina* omatoimisesti selvää etukäteen mitä lääkettä lääkäri on suosittanut ja millainen aine on kyseessä, jolle resepti on kirjoitettu Lääkäreillä on harvoin riittäviä tietoja käyttämistään lääkkeistä, koska he saavat käytännössä kaiken informaation lääketeollisuudelta. Lääketeollisuus järjestää lääkäreiden jatkokoulutusseminaarit, joten on selvää, etteivät he rehellisesti käy läpi markkinoimiensa lääkkeiden todellisia haittoja tai niiden yleisyyttä. Iso vastuu on aina kuluttajalla itsellään. Omatoimisessa tiedonhaussa internet on korvaamaton työkalu. Harva kansalainen kuitenkaan vieläkään ymmärtää kuinka tärkeää omatoiminen tiedonhaku on. Meillä ihmisillä on tapana uskoa lääkäriä kuin jumalaa. Kuvittelemme, että lääkäri tietää ja on rehellinen.

        Psyykenlääkkeet eivät ole kenellekään ainoa vaihtoehto. Todellisuudessa näitä aineita ei tarvitse kukaan, mutta joskus voivat helpottaa akuutista käytettynä pieninä annoksina. Neuroleptit voivat olla hyödyllisiä akuutisti pieninä annoksina jossain tapauksissa, jos henkilö itse haluaa ottaa. Bentsodiatsepiinit ovat hyvin hyödyllisiä lukuisissa eritilanteissa, mutta niitäkään ei saisi käyttää kuin akuutista (jotkut suosittaa, että korkeintaan muutama päivää putkeen). SSRI:t (ja sen sukulaiset) ovat todella roskaa. Niitä ei käytännössä kannattaisi käyttää lainkaan valtavien haittojensa vuoksi. Tietenkin jokainen arvioikoon mitä riskejä missä tilanteessa haluaa omalla terveydellään ottaa. Kaikki psyykenlääkkeeet aiheuttavat aivovaurioita varsinkin pidemmässä käytössä, mutta osa jo ihan muutamien annoksien jälkeenkin, kuten SSRI:t.

        Valitettavasti erikoislääkärit eivät taida olla yhtään sen tietoisempia, vastuullisempia tai parempia mitenkään muutoinkaan. Valtaosa lääkärikunnasta ei ole tietoinen tai tahallaan salaa eri psyykenlääkkeiden lyhytaikaiset kuin pysyväishaitat.


      • Anonyymi
        Hoksataan kirjoitti:

        Psyykenlääkkeet todellakin koukuttavat ihan siinä missä "katuhuumeetkin" (amfetamiini, heroiini etc.), mutta siitä harvoin tiedetään tai kerrotaan asiakkaalle. Salaamista perustellaan joskus sillä, että saadaan asiakas ostamaan ja käyttämään ainetta, mutta tällainen toiminta on tietenkin eettisesti erittäin tuomittavaa.

        On ensiarvoisen tärkeää ottaa *aina* omatoimisesti selvää etukäteen mitä lääkettä lääkäri on suosittanut ja millainen aine on kyseessä, jolle resepti on kirjoitettu Lääkäreillä on harvoin riittäviä tietoja käyttämistään lääkkeistä, koska he saavat käytännössä kaiken informaation lääketeollisuudelta. Lääketeollisuus järjestää lääkäreiden jatkokoulutusseminaarit, joten on selvää, etteivät he rehellisesti käy läpi markkinoimiensa lääkkeiden todellisia haittoja tai niiden yleisyyttä. Iso vastuu on aina kuluttajalla itsellään. Omatoimisessa tiedonhaussa internet on korvaamaton työkalu. Harva kansalainen kuitenkaan vieläkään ymmärtää kuinka tärkeää omatoiminen tiedonhaku on. Meillä ihmisillä on tapana uskoa lääkäriä kuin jumalaa. Kuvittelemme, että lääkäri tietää ja on rehellinen.

        Psyykenlääkkeet eivät ole kenellekään ainoa vaihtoehto. Todellisuudessa näitä aineita ei tarvitse kukaan, mutta joskus voivat helpottaa akuutista käytettynä pieninä annoksina. Neuroleptit voivat olla hyödyllisiä akuutisti pieninä annoksina jossain tapauksissa, jos henkilö itse haluaa ottaa. Bentsodiatsepiinit ovat hyvin hyödyllisiä lukuisissa eritilanteissa, mutta niitäkään ei saisi käyttää kuin akuutista (jotkut suosittaa, että korkeintaan muutama päivää putkeen). SSRI:t (ja sen sukulaiset) ovat todella roskaa. Niitä ei käytännössä kannattaisi käyttää lainkaan valtavien haittojensa vuoksi. Tietenkin jokainen arvioikoon mitä riskejä missä tilanteessa haluaa omalla terveydellään ottaa. Kaikki psyykenlääkkeeet aiheuttavat aivovaurioita varsinkin pidemmässä käytössä, mutta osa jo ihan muutamien annoksien jälkeenkin, kuten SSRI:t.

        Valitettavasti erikoislääkärit eivät taida olla yhtään sen tietoisempia, vastuullisempia tai parempia mitenkään muutoinkaan. Valtaosa lääkärikunnasta ei ole tietoinen tai tahallaan salaa eri psyykenlääkkeiden lyhytaikaiset kuin pysyväishaitat.

        "Omatoimisessa tiedonhaussa internet on korvaamaton työkalu. Harva kansalainen kuitenkaan vieläkään ymmärtää kuinka tärkeää omatoiminen tiedonhaku on. Meillä ihmisillä on tapana uskoa lääkäriä kuin jumalaa. Kuvittelemme, että lääkäri tietää ja on rehellinen."

        Jouduin vaikean SSRI-lääkevieroituksen takia osastolle. Hoitajan viesti minulle oli: Älä googlettele.
        Minua vieroituksessa ohjeistanut lääkäri oli epäpätevä jakelemaan hengenvaarallisia neuvojaan. Googlettelen siis jatkossakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Omatoimisessa tiedonhaussa internet on korvaamaton työkalu. Harva kansalainen kuitenkaan vieläkään ymmärtää kuinka tärkeää omatoiminen tiedonhaku on. Meillä ihmisillä on tapana uskoa lääkäriä kuin jumalaa. Kuvittelemme, että lääkäri tietää ja on rehellinen."

        Jouduin vaikean SSRI-lääkevieroituksen takia osastolle. Hoitajan viesti minulle oli: Älä googlettele.
        Minua vieroituksessa ohjeistanut lääkäri oli epäpätevä jakelemaan hengenvaarallisia neuvojaan. Googlettelen siis jatkossakin.

        "Älä googlettele" Hah! Googlettelemalla löysin jo vuosia aiemmin luotettavaa infoa SSRI lääkkeiden vaikeammista viekkareista ennenkuin Suomessa alettiin puhua tietoa lääkkeiden pitkäkestoisista vieroitusongelmista, PSSD stä sekä elämää pelastavaa tietoa vieroittautumiseen. Kiitos psykiatreihin uskomisen minulla on vaurioita lääkkeistä. Olisinpa googlaillut jo kauan ennen kun lääkkeet otin käyttöön enkä vain ulkoistanut terveyttäni "asiantuntijoille".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Omatoimisessa tiedonhaussa internet on korvaamaton työkalu. Harva kansalainen kuitenkaan vieläkään ymmärtää kuinka tärkeää omatoiminen tiedonhaku on. Meillä ihmisillä on tapana uskoa lääkäriä kuin jumalaa. Kuvittelemme, että lääkäri tietää ja on rehellinen."

        Jouduin vaikean SSRI-lääkevieroituksen takia osastolle. Hoitajan viesti minulle oli: Älä googlettele.
        Minua vieroituksessa ohjeistanut lääkäri oli epäpätevä jakelemaan hengenvaarallisia neuvojaan. Googlettelen siis jatkossakin.

        Eivät he tietenkään googlettelusta tykkää, kun sieltä saattaa löytyä jopa tietoa......
        Psykiatrian puolella kun potilas " ei saa tietää mistään mitään, eikä omata omia mielipiteitä ".

        Sehän olisi/on suuri haaste, ja suuri uhka, jos/kun joku muu kuin lääkäri tietäisikin paremmin joitain asioita, tai vaikkei tietäisi, mutta osaisi järjellä tulkita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät he tietenkään googlettelusta tykkää, kun sieltä saattaa löytyä jopa tietoa......
        Psykiatrian puolella kun potilas " ei saa tietää mistään mitään, eikä omata omia mielipiteitä ".

        Sehän olisi/on suuri haaste, ja suuri uhka, jos/kun joku muu kuin lääkäri tietäisikin paremmin joitain asioita, tai vaikkei tietäisi, mutta osaisi järjellä tulkita.

        "Sehän olisi/on suuri haaste, ja suuri uhka, jos/kun joku muu kuin lääkäri tietäisikin paremmin joitain asioita, tai vaikkei tietäisi, mutta osaisi järjellä tulkita."

        Tapa, jolla sinänsä muuten fiksu googlettelua paheksunut hoitaja minua muutenkin kaasuvalotti, teki minulle ikuisen inhon koko psykiatrista järjestelmää kohtaan. Kuolen mieluummin kuin olen ko. lahkon kanssa missään tekemisissä enää koskaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sehän olisi/on suuri haaste, ja suuri uhka, jos/kun joku muu kuin lääkäri tietäisikin paremmin joitain asioita, tai vaikkei tietäisi, mutta osaisi järjellä tulkita."

        Tapa, jolla sinänsä muuten fiksu googlettelua paheksunut hoitaja minua muutenkin kaasuvalotti, teki minulle ikuisen inhon koko psykiatrista järjestelmää kohtaan. Kuolen mieluummin kuin olen ko. lahkon kanssa missään tekemisissä enää koskaan.

        Ihan piruuttaan ei kannata kuolla kenenkään muun ihmisen tai hänen toimintansa takia.
        Näyttää vaan heille, jotka luulevat omaavan enemmän valtaa, että minähän en taivu ihan kaikkeen.
        On parempi kosto toisille, kun ei taivu heidän tahtonsa alla.
        Sillä tavalla toinen tulee nujerretuksi ja tuntee pahaa oloa, ehkä huonoa omaatuntoa, kun toinen ei annakaan periksi.


    • Lypsylehmäksikö

      On kokemusta asiasta itse olen syönyt takavuosina näitä lääkkeitä masennukseen jonkinverran ja huomasin että kun niitä alkaa ottamaan niin elämä on hyvin omituista ikäänkuin epänormaalia. Niistä kokee kAikenlaisia sivuvaikutuksia. Eli täysiä myrkkyjä täyttä lääketehtaiden bisnestä .Lopetin kuitenkin kun tiesin että oikeasti niistä ei apua tule. Vaimoni on ollut tuossa lääkekierteessä noin kolmekymmentävuotta. Tänäpäivänä hän elää huonovointisena , alavireisestä jossain aivan omassa maailmassa.. Täysin työkyvytön väsynyt ja masentunut. Muistinsa lähes täysin menettäneenä .Ei hän muista maitopurkkia laittaa jääkaappiin. Ei jaksa yhtään mitään. On hirveän agressiivinen. Nämä lääkkeet joita hän on syönyt on tuhonneet hänen omaa persoonallisuutta ja luonnetta ne tuhoaa aivotoimintaa. Psyyke se ei pysy kasassa mitenkään. Mikä neuvoksi.....Kun ihmiselle tulee ongelmia ne tulisi alussa yrittää hoitaa jollain muulla kuin heti psyykelääkkeillä .Tietenkin kaikki ihmiset ovat erilaisia. Kaikille ne eivät sovi ja aloitus ja lääkkeiden käytön kynnys tulisi olla korkeammalla .potilaan pitäisi kyetä itse sitä arvioimaan. Jos ei potilas niin ainakin lääkäri.Kun vaimoni on syönyt kolmekymmentävuotta kaikkia Erilääkäreiden määräämiä lääkkeitä sekaisin se on erittäin huono asia .en usko että lääkärikään tietää mitään lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Ihmiset jotka niitä syö on täysiä lääketehtaan lypsylehmiä ,se kai tässä on tarkoituskin.Voin kokemuksesta vierestä katsojana sanoa että kolmenkymmenenvuodenjälkeen tilanne on lähes katastrofaalinen. Lääkityksen Aloittamiseen nähden. Olettaisi että jos nämä lääkkeet oikeasti auttaisi näkyihän se jo. On toki parempiakin jaksoja hänen elämässä ollut.Ongelmien alkuvaiheessa parasta olisi saada paremman unen saamiseksi jotain lääkettä. Ja päivärutiineja ajatellen ,olisi jos mahdollista osallistuminen johonkin sosiaaliseen toimintaan tai kevyeen työhön. Voimienmukaan,Pois kotoa sängystä, yksinäisyys voi joillekin olla pahin vaihtoehto. Neuvoni on että jos olet aloittamassa psyykelääkitystä käytä ensin nuo lääkkeettömät vaihtoehdot ja kokeile vasta viimeksi lääkkeen käyttöä ja vältä lääkkeiden käyttöä ainakaan isommassa määrin. Näihin lääkkeisiin jää kiinni jos niitä jonkuaikaa syö ja ne voivat joillekin aiheuttaa paljon sivuvaikutuksia ja niistä ei vaan niin pääse irti eikä lopputulos ole hyvä niinkui tapauksessamme on käynyt. Nämä psyykelääkkeillä voi auttaa johonkin vaivaan mutta joillekin ne tuovat kymmenen vaivaa tilalle. Tässä jotakin kokemuksesta.....

    • Aktivia

      PsyykeLääke ei aina ole se ensimmäinen vaihtoehto. Vaan kokeile ensin noin , seitsemää lääkkeetöntä vaihtoehtoa. 1. Ota vapaata jos olet työssä. 2. Huolehdi riittävästä unensaamisesta, käytä vaikka tähän lääkitystä paremman unen saamiseksi. 3. Syö monipuolisesti . 4. liiku päivittäin jonkinverran ulkona, jos mahdollista. 5. älä jää yksin ,mene ystävien luokse tai pyydä jotakin usein käymään 6. osallistu johonkin harrastuksiin mukaan toistenkanssa 7. Älä jää aamulla sänkyyn. Jos ei tämä tepsi niin silloin voit oikeasti tarvita jotain psyykelääkitystä vaivaasi....

    • Lääkkeenuhri

      Muistakaa tehdä lääkehaittailmoituksia Fimealle! nykyään myös yksityishenkilötkin voivat tehdä. Itse käytin cipralexiä 1,5vuotta sosiaalisiin tilanteisiin liittyvään paniikkihäiriöön, lääkkeen aloituksesta seuraavana päivä alkoi vaikeat seksuaalliset haitat, olematon libido, kiihottumisvaikeudet, mikä pahin orgasmin saanti vaikeus. Eli käytin lääkettä 1,5vuotta ja halusin lopettaa edellä mainittujen vakavien ongelmien takia. Viikko lääkkeen lopetuksen jälkeen haitat lievenivät erittäin vähän ja ovat kyseisellä tasolla vielä tänäkin päivänä, nyt lääkken lopetuksesta on neljä vuotta. Tämä on aiheuttanut vakavaa ahdistusta ja masennusta. Onneksi psykiatrini ei kyseenalaistanut ongelmaa. Esim kunnan puolelta sain väheksyntää ongelmaan liittyen. Lääkkeen aloituksen jälkeen en tähän päivään asti ole voinut saada Orgasmia ilman aikusviihdettä ja silloinkin kynnys on todella korkea. Ennen lääkkeen aloittamista pystyin laukeamaan todella helposti ilman visuaalisia ärsykeitä. lääkkeen aloitin 18vuotiaana olen mies ja kuntoilen monipuolisesti. Siskoni ystävällä on sama ongelma, hänellä on lääkkeen käytösta jo kymmenen vuotta, eikä tilanne ole muuttunut hän oli käyttänyt kans cipralexia ja ainoastaan kaksi kuukautta. SSRI ja SNRI lääkkeisiin on saatava pysyvänhaitan ilmoitus tekstit! Itseäni kaduttaa kovasti kyseisen lääkkeen käyttö.

      • PZZD

        Joo. Ihan tunnettu ilmiö kyseessä, nimeltään PSSD (lyhenne tulee sanoista Post-SSRI Sexual Dysfunction). Lisätietoja ilmiöstä saa esimerkiksi sivustolta rxisk (piste) org.

        SSRI-käyttöön liittyy aina pysyvien aivovaurioiden riski, mikä näkyy muun muassa, mutta ei ainoastaan, seksuaalihalujen ja -toimintojen vaurioitumisena. Monet, varsinkin nuoret, ovat päätyneet itsemurhaan tajuttuaan, että psykiatria on tuhonnut heidän seksuaalisuutensa pysyvästi.

        Psykiatria pyrkii peittämään tämän ilmiön kiistämällä sen olemassaolon ja syyttämällä oireista asianomaisen psyykkistä vointia. Peli rumaa, kun puhutaan vallasta, rahasta ja arvovallasta.

        Tsemppiä kaikille uhreille.


      • Anonyymi
        PZZD kirjoitti:

        Joo. Ihan tunnettu ilmiö kyseessä, nimeltään PSSD (lyhenne tulee sanoista Post-SSRI Sexual Dysfunction). Lisätietoja ilmiöstä saa esimerkiksi sivustolta rxisk (piste) org.

        SSRI-käyttöön liittyy aina pysyvien aivovaurioiden riski, mikä näkyy muun muassa, mutta ei ainoastaan, seksuaalihalujen ja -toimintojen vaurioitumisena. Monet, varsinkin nuoret, ovat päätyneet itsemurhaan tajuttuaan, että psykiatria on tuhonnut heidän seksuaalisuutensa pysyvästi.

        Psykiatria pyrkii peittämään tämän ilmiön kiistämällä sen olemassaolon ja syyttämällä oireista asianomaisen psyykkistä vointia. Peli rumaa, kun puhutaan vallasta, rahasta ja arvovallasta.

        Tsemppiä kaikille uhreille.

        Syytä aina potilasta, älä koskaan lääkettä. Näin on toiminut jokainen tapaamani lääkäri. Näin toimitaan myös koronarokotteiden kohdalla, oletteko huomanneet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syytä aina potilasta, älä koskaan lääkettä. Näin on toiminut jokainen tapaamani lääkäri. Näin toimitaan myös koronarokotteiden kohdalla, oletteko huomanneet?

        Nykyään jos hoksaatte niin SSRI paketteihin on tullut varoitus jatkuvista seksuaalihäiriöistä JÄLKIJUNASSA sen jälkeen kun monien meidän terveys on jo pilattu tuolta osin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään jos hoksaatte niin SSRI paketteihin on tullut varoitus jatkuvista seksuaalihäiriöistä JÄLKIJUNASSA sen jälkeen kun monien meidän terveys on jo pilattu tuolta osin.

        Enpä ole pannut merkille. Hyvä huomio.
        Varoitustekstin lisääminen SSRI-pakkauksiin taitaa olla lääkeyhtiöiden hätäkakka?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä ole pannut merkille. Hyvä huomio.
        Varoitustekstin lisääminen SSRI-pakkauksiin taitaa olla lääkeyhtiöiden hätäkakka?

        Tuo oli ilmeisesti Euroopan lääkeviraston aloitteesta tullut lisähuomautus paketteihin eikä siitä kovin kauaa aikaa ole. (ilmeisesti PSSD.stä on alkanut valua tietoa).

        Tässä lainaus esimerkiksi SSRI-lääke Paroxetinin paketista:
        "Lääkevalmisteet, kuten Paroxetin Orion, (niin kutsutut SSRI-/SNRI-lääkkeet) voivat aiheuttaa seksuaalisen toimintahäiriön oireita (katso kohta Mahdolliset haittavaikutukset). Joissain tapauksissa kyseiset oireet ovat jatkuneet hoidon lopettamisen jälkeen."

        Että huomioikaahan ihmiset, että aina nämä oireet eivät aina poistu lääkitys lopetettaessa!!!

        Seksuaalisen toiminnan häiriöt voivat koskea myös monia muita lääkkeitä kuten antipsykootteja, finasteridiä ja Roaccutanea. Omat seksuaalihäiriöni viimeisteltiin SSRI:n jälkeen määrätyillä lääkkeillä joista antipsykootti oli pahin. Sen jälkeen en enää toipunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo oli ilmeisesti Euroopan lääkeviraston aloitteesta tullut lisähuomautus paketteihin eikä siitä kovin kauaa aikaa ole. (ilmeisesti PSSD.stä on alkanut valua tietoa).

        Tässä lainaus esimerkiksi SSRI-lääke Paroxetinin paketista:
        "Lääkevalmisteet, kuten Paroxetin Orion, (niin kutsutut SSRI-/SNRI-lääkkeet) voivat aiheuttaa seksuaalisen toimintahäiriön oireita (katso kohta Mahdolliset haittavaikutukset). Joissain tapauksissa kyseiset oireet ovat jatkuneet hoidon lopettamisen jälkeen."

        Että huomioikaahan ihmiset, että aina nämä oireet eivät aina poistu lääkitys lopetettaessa!!!

        Seksuaalisen toiminnan häiriöt voivat koskea myös monia muita lääkkeitä kuten antipsykootteja, finasteridiä ja Roaccutanea. Omat seksuaalihäiriöni viimeisteltiin SSRI:n jälkeen määrätyillä lääkkeillä joista antipsykootti oli pahin. Sen jälkeen en enää toipunut.

        Mikä antipsykootti sinulla oli käytössä ja millä annoksella? Minulla kerkesi olemaan viikon käytössä Risperidon 0,5 mg. En tiedä kerkesikö se siinä ajassa jo jotain tuhoa tekemään.


      • Anonyymi

        En ymmärrä miten jonkun elämä voi olla niin oleellisesti runkkaamisesta kiinni että tuollainen kriisi kun ei pysty enää vetämään käteen joka päivä aamusta iltaan, miksi se oikeastaan edes haittaa? Luulisi olevan helpotus kun ei tarvitse enää tuhlata energiaansa ja liata ajatuksiaan mihinkään perverssiin pakkomielteeseen, ennemmin harkitsisin itsemurhaa jos elämän tärkein sisältö olisi vain pornovideot ja saastaisten himojen tyydyttäminen niitä katsellessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ymmärrä miten jonkun elämä voi olla niin oleellisesti runkkaamisesta kiinni että tuollainen kriisi kun ei pysty enää vetämään käteen joka päivä aamusta iltaan, miksi se oikeastaan edes haittaa? Luulisi olevan helpotus kun ei tarvitse enää tuhlata energiaansa ja liata ajatuksiaan mihinkään perverssiin pakkomielteeseen, ennemmin harkitsisin itsemurhaa jos elämän tärkein sisältö olisi vain pornovideot ja saastaisten himojen tyydyttäminen niitä katsellessa.

        Seksuaalisuus on osa ihmisen elämää, parisuhteita.
        En tiedä mikä incel/no fap/seksiin saastaisena suhtautuja olet (mikä lie onkaan syynä) mutta ei tuo suhtautumistapasi ihan terve ole..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seksuaalisuus on osa ihmisen elämää, parisuhteita.
        En tiedä mikä incel/no fap/seksiin saastaisena suhtautuja olet (mikä lie onkaan syynä) mutta ei tuo suhtautumistapasi ihan terve ole..

        Sikäli kun näinkin pitkälle kehittyneeltä lajilta kuin ihminen voisi jo edellyttää muitakin agendoja kuin hengissä selviäminen ja suvun jatkaminen alkukantaisten eläimellisten viettien sanelemana, ei minkään runkkaamisen tai huorissa käymisen yms pitäisi hallita koko elämää. Yhteiskunnan moraalisesta rappiosta johtuen edellä mainitun kaltaista perverssiä toimintaa pidetään ikävä kyllä jotenkin kieroutuneella tavalla normaalina vaikka se vasta onkin kaikkea muuta kuin tervettä.

        Ps. Nuo mainitsemasi incelit ovat oikeastaan yksi suurimmista syistä tällaiseen suhtautumiseen sekä malliesimerkki siitä mitä ajoin tässä takaa. Kaikesta päätellen eivät kykene ajattelemaan mitään muuta kuin seksiä jos kerran näiden identiteetin määrittelee ainoastaan se ylitsepääsemätön ongelma ettei pääse pukille ja sitten omistavat koko elämänsä vain sen puutteesta uhriutumiselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seksuaalisuus on osa ihmisen elämää, parisuhteita.
        En tiedä mikä incel/no fap/seksiin saastaisena suhtautuja olet (mikä lie onkaan syynä) mutta ei tuo suhtautumistapasi ihan terve ole..

        Kuka nyt mitäkin parisuhteeltaan hakee, mutta itselleni, jos nimenomaan parisuhteesta puhutaan, niin siihen tarvitaan muutakin kuin falsettiin nousevaa lakanan laulatusta.

        Siitä on turha lääkkeitä syyttää, jos niitä ilman on ihan reikäpää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka nyt mitäkin parisuhteeltaan hakee, mutta itselleni, jos nimenomaan parisuhteesta puhutaan, niin siihen tarvitaan muutakin kuin falsettiin nousevaa lakanan laulatusta.

        Siitä on turha lääkkeitä syyttää, jos niitä ilman on ihan reikäpää.

        Muuten samaa mieltä, mutta jos sitten menee kokonaan impotentiksi niin ettei nuo petipuuhat onnistu/kiinnosta enää ollenkaan niin voi olla vaikea löytää naista (ja miksei toisinkin päin) joka olisi valmis elämään täysin seksittömässäkään parisuhteessa. Itsellänikin loppui neuroleptien syöminen joskus siihen kun puolisolla meni hermo pihtaamiseen, varsinkin kun olin jo alunperinkin se vähemmän seksuaalinen osapuoli. Vaan eipähän noita kyseisiä hermomyrkkyjä muutenkaan pahemmin tehnyt mieli popsia, säästyin kenties pysyviltä aivovaurioilta kun lopetin ajoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten samaa mieltä, mutta jos sitten menee kokonaan impotentiksi niin ettei nuo petipuuhat onnistu/kiinnosta enää ollenkaan niin voi olla vaikea löytää naista (ja miksei toisinkin päin) joka olisi valmis elämään täysin seksittömässäkään parisuhteessa. Itsellänikin loppui neuroleptien syöminen joskus siihen kun puolisolla meni hermo pihtaamiseen, varsinkin kun olin jo alunperinkin se vähemmän seksuaalinen osapuoli. Vaan eipähän noita kyseisiä hermomyrkkyjä muutenkaan pahemmin tehnyt mieli popsia, säästyin kenties pysyviltä aivovaurioilta kun lopetin ajoissa.

        Tässä nyt pitää erottaa joku pakkomielteinen runkkaus ja pakkomielle seksiin ja se että jotkut menettävät koko seksuaalisuutensa lääkkeiden vuoksi niin että eivät välttämättä kykene enää parisuhteisiin jossa toinen osapuoli haluiaisi seksiä (seksi on luonnollinen osa elämää ja parisuhdetta sekä ihmisenä olemisen iloja). Eikä siinäkään mitään pahaa ole, että joku kokee seksuaalisuuden tärkeänä itselleen ja vaikka itsetyydyttäisikin itseään.

        Lisätietoa lääkkeiden puhkaisemasta ongelmasta:
        https://rxisk.org/post-ssri-sexual-dysfunction-pssd/

        Tässä kuvataan PSSD:n oireisto:

        Symptoms of PSSD can include:

        reduced genital sensation
        erectile dysfunction / decreased vaginal lubrication
        difficulty achieving orgasm
        pleasureless or weak orgasms
        decreased libido
        reduced response to sexual stimuli
        decreased or loss of nocturnal erections
        reduced nipple sensitivity
        flaccid glans during erection

        Sen voi aiheuttaa niin SSRI-lääkkeet, fyysisten sairauksien hoitoon tarkoitettu finasteridi, Roaccutane sekä myös muissakin psyykenlääkkeissä on kuvattu yhtälailla seksuaalihäiriöitä kuin vain SSRI-lääkkeissä.

        Jotkut sanovat, että kyse ei ole edes vain seksuaalihäiriöistä mitä lääke tekee vaan ne turruttavat syvemminkin tunnetasolla puhkaisten lähes anhedonisia olotiloja.

        On myös spekulaatiota, että SSRI-lääkkeet voisi esim. estää ihastumisen kokemusta.
        https://yle.fi/a/3-6739982

        Tämä voi tuhota ihmisten elämiä totaalisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä nyt pitää erottaa joku pakkomielteinen runkkaus ja pakkomielle seksiin ja se että jotkut menettävät koko seksuaalisuutensa lääkkeiden vuoksi niin että eivät välttämättä kykene enää parisuhteisiin jossa toinen osapuoli haluiaisi seksiä (seksi on luonnollinen osa elämää ja parisuhdetta sekä ihmisenä olemisen iloja). Eikä siinäkään mitään pahaa ole, että joku kokee seksuaalisuuden tärkeänä itselleen ja vaikka itsetyydyttäisikin itseään.

        Lisätietoa lääkkeiden puhkaisemasta ongelmasta:
        https://rxisk.org/post-ssri-sexual-dysfunction-pssd/

        Tässä kuvataan PSSD:n oireisto:

        Symptoms of PSSD can include:

        reduced genital sensation
        erectile dysfunction / decreased vaginal lubrication
        difficulty achieving orgasm
        pleasureless or weak orgasms
        decreased libido
        reduced response to sexual stimuli
        decreased or loss of nocturnal erections
        reduced nipple sensitivity
        flaccid glans during erection

        Sen voi aiheuttaa niin SSRI-lääkkeet, fyysisten sairauksien hoitoon tarkoitettu finasteridi, Roaccutane sekä myös muissakin psyykenlääkkeissä on kuvattu yhtälailla seksuaalihäiriöitä kuin vain SSRI-lääkkeissä.

        Jotkut sanovat, että kyse ei ole edes vain seksuaalihäiriöistä mitä lääke tekee vaan ne turruttavat syvemminkin tunnetasolla puhkaisten lähes anhedonisia olotiloja.

        On myös spekulaatiota, että SSRI-lääkkeet voisi esim. estää ihastumisen kokemusta.
        https://yle.fi/a/3-6739982

        Tämä voi tuhota ihmisten elämiä totaalisesti.

        Spekulaatiota PSSD:n syistä:

        "Serotonergisten masennuslääkkeiden käyttöön liittyviä tai niiden käytön jälkeen jäljelle jäävien seksuaalisten toimintahäiriöiden mekanismia ei tunneta. Useita hypoteesejä on esitetty. Serotoniinilla on keskeinen rooli hypotalamus-aivolisäke-sukurauhasakselin toiminnassa. Suuri serotoniinipitoisuus hypotalamuksessa saattaa johtaa tämän akselin vaimennussäätelyn käynnistymiseen ja pienentää testosteronipitoi-suuksia (6). SSRI-lääkityksen johtaa juuri 5-HT1A-reseptorien vaimennussäätelyyn (down-regulation) ja desensitisaatioon, joka saattaa olla myös pitkäaikaisten seksuaalihaittojen mekanismi (18,19). On myös ehdotettu, että ”serotonergisellä neurotoksisuudella” voisi myös olla merkitystä pitkäaikaisten seksuaalihaittojen synnyssä, koska 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini eli ekstaasi lisää serotoniinin vapautumista ja estää sen takaisinottoa, ja tiedetään, että sen aiheuttamat seksuaalisen toiminnanhäiriöt voivat jatkua pitkään huumeen käytön lopettamisen jälkeen. Tällöin oletettu mekanismi on aksonaalinen vaurio (13). "

        https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/118360/voiko_masennuslaakkeen_aiheuttama_2018.pdf?sequence=2&isAllowed=y

        En ihmettelisi yhtään jos kyse olisi laajemmasta ilmiöstä kuin psykiatria edes myöntää. Tässä prosessissa kenties vaurioitetaan tärkeitä mekanismeja kehossa j ja ihmisen tunne-elämää tavalla, millä voi olla hyvin kokonaisvaltainen negatiivinen seuraamus ihmisten hyvinvoinnille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Spekulaatiota PSSD:n syistä:

        "Serotonergisten masennuslääkkeiden käyttöön liittyviä tai niiden käytön jälkeen jäljelle jäävien seksuaalisten toimintahäiriöiden mekanismia ei tunneta. Useita hypoteesejä on esitetty. Serotoniinilla on keskeinen rooli hypotalamus-aivolisäke-sukurauhasakselin toiminnassa. Suuri serotoniinipitoisuus hypotalamuksessa saattaa johtaa tämän akselin vaimennussäätelyn käynnistymiseen ja pienentää testosteronipitoi-suuksia (6). SSRI-lääkityksen johtaa juuri 5-HT1A-reseptorien vaimennussäätelyyn (down-regulation) ja desensitisaatioon, joka saattaa olla myös pitkäaikaisten seksuaalihaittojen mekanismi (18,19). On myös ehdotettu, että ”serotonergisellä neurotoksisuudella” voisi myös olla merkitystä pitkäaikaisten seksuaalihaittojen synnyssä, koska 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini eli ekstaasi lisää serotoniinin vapautumista ja estää sen takaisinottoa, ja tiedetään, että sen aiheuttamat seksuaalisen toiminnanhäiriöt voivat jatkua pitkään huumeen käytön lopettamisen jälkeen. Tällöin oletettu mekanismi on aksonaalinen vaurio (13). "

        https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/118360/voiko_masennuslaakkeen_aiheuttama_2018.pdf?sequence=2&isAllowed=y

        En ihmettelisi yhtään jos kyse olisi laajemmasta ilmiöstä kuin psykiatria edes myöntää. Tässä prosessissa kenties vaurioitetaan tärkeitä mekanismeja kehossa j ja ihmisen tunne-elämää tavalla, millä voi olla hyvin kokonaisvaltainen negatiivinen seuraamus ihmisten hyvinvoinnille.

        Oletko koskaan kysynyt siltä kumppaniltasi, kumpi on hänen mielestään tärkeämpi teidän parisuhteeseen. Se että syöt lääkkeet, vai se että et syö lääkkeitäsi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä nyt pitää erottaa joku pakkomielteinen runkkaus ja pakkomielle seksiin ja se että jotkut menettävät koko seksuaalisuutensa lääkkeiden vuoksi niin että eivät välttämättä kykene enää parisuhteisiin jossa toinen osapuoli haluiaisi seksiä (seksi on luonnollinen osa elämää ja parisuhdetta sekä ihmisenä olemisen iloja). Eikä siinäkään mitään pahaa ole, että joku kokee seksuaalisuuden tärkeänä itselleen ja vaikka itsetyydyttäisikin itseään.

        Lisätietoa lääkkeiden puhkaisemasta ongelmasta:
        https://rxisk.org/post-ssri-sexual-dysfunction-pssd/

        Tässä kuvataan PSSD:n oireisto:

        Symptoms of PSSD can include:

        reduced genital sensation
        erectile dysfunction / decreased vaginal lubrication
        difficulty achieving orgasm
        pleasureless or weak orgasms
        decreased libido
        reduced response to sexual stimuli
        decreased or loss of nocturnal erections
        reduced nipple sensitivity
        flaccid glans during erection

        Sen voi aiheuttaa niin SSRI-lääkkeet, fyysisten sairauksien hoitoon tarkoitettu finasteridi, Roaccutane sekä myös muissakin psyykenlääkkeissä on kuvattu yhtälailla seksuaalihäiriöitä kuin vain SSRI-lääkkeissä.

        Jotkut sanovat, että kyse ei ole edes vain seksuaalihäiriöistä mitä lääke tekee vaan ne turruttavat syvemminkin tunnetasolla puhkaisten lähes anhedonisia olotiloja.

        On myös spekulaatiota, että SSRI-lääkkeet voisi esim. estää ihastumisen kokemusta.
        https://yle.fi/a/3-6739982

        Tämä voi tuhota ihmisten elämiä totaalisesti.

        Kyllä täytyy jo olla sairas pakkomielle jos eläimelliset panovietit ovat millään tavalla olennainen osa elämää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä täytyy jo olla sairas pakkomielle jos eläimelliset panovietit ovat millään tavalla olennainen osa elämää.

        Vanhemmillas oli sairas pakkomielle kun sua teki;-)

        Kärsin PSSD:stä eli en enää käytä SSRI-lääkitystä mutta seksuaalihäiriöt jatkuvat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä täytyy jo olla sairas pakkomielle jos eläimelliset panovietit ovat millään tavalla olennainen osa elämää.

        Ei se seksi taida olla tämän foorumin pakkomielteiden ongelma. Ongelma on enempi se, että ihmiset joilla ei ole parisuhdetta yrittää antaa parisuhde neuvoja, tai ihmiset jotka eivät hoida yhtään mitään, yrittävät olla hoitoalan ammattilaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se seksi taida olla tämän foorumin pakkomielteiden ongelma. Ongelma on enempi se, että ihmiset joilla ei ole parisuhdetta yrittää antaa parisuhde neuvoja, tai ihmiset jotka eivät hoida yhtään mitään, yrittävät olla hoitoalan ammattilaisia.

        Väärin, potilaat jotka on saaneet harmia hoidoista yrittävät kertoa mitä ovat harmeista oppineet tietäen usein harmeista ja lääkkeiden ulottuvuuksista enemmän kuin rivilääkäri joka ei ole lääkkeisiin koskaan usein koskenut ja määrää lääkkeitä pharma-väritteisen tutkimuksen perusteella.


    • SSRIUhri
    • Jenniina0

      SSRI-lääkkeen vuosien käytön lopetuksen jälkeen puhkesi

      - krooninen vaikea unettomuus, ei ollut aiemmin. Pientä helpotusta alkoi tulla kuukausien päästä lopetuksesta, mutta uni edelleen katkonaista, nukahtamisvaikeuksia ja välillä vain pari tuntia yössä unta. Ennen olin hyvä nukkuja, ennen lääkkeitäkin
      - vaikea stressi- ja väsymystila lääkkeen lopetuksen myötä vuosien käytön jälkeen. Keho ja mieli meni "shokkiin" vieroituksesta ja sen vaikeudesta, ja yhtäkkisestä lääkkeettömyydestä tunnetasolla, mutta myös fyysisiä stressin oireita ollut roppakaupalla mikä on aiheuttanut lukuisia ruumiillisia oireita (päänsäryt, väsymys, korkeasta kortisolista johtuvat oireet..)
      - ylikierroksilla käyminen unettomuuden takia minkä takia hankala nukahtaa. Ennen tällaista ei ole ollut
      - tuntoaisti katosi sukupuolielimistä ja seksuaaliset tunteet katosi. Tätä oli käytön aikana jo mutta jotain tapahtui lopettaessa ja tunto katosi täysin. Palautumista ei ole ollut 2 vuoteen!
      - depersonalisaatio ja derealisaatio. Tunnemuistot lääkityksen ajalta etäisen tuntuisia

      Tätä kidutusta koettu jo pari vuotta. Elämä on pilalla vaurioiden takia nuorena. Uudet lääkkeet ei auttaneet kun vaurio tullut käytöstä ja vieroituksesta mikä laukaisi pitkäkestoisia oireita. Olen jäänyt kärsimään yksin vailla yhdenkään lääkärin ymmärrystä! milloin olisi aika myöntää totuus näistä lääkkeistä ????? Ne vaurioittaa ihmistä pitkällä käytöllä ja saa aikaan entistä huonomman ennusteen niitä pitkään käyttävillä..Vieroitusoireet=vauriot voi kestää pitkään joillakin pitkän käytön jälkeen, puhutaan kuukausista, jopa vuosista!

      • valitettavaa

        olen täysin samaa mieltä. Tuhosivat myös minun elämäni, tai ainakaan en ole päässyt vakavista oireista 9 kk aikana. Psykiatria ''hoitoineen'' on täyttä paskaa. Sen sijaan pitäisi olla turvaverkkoja ja tukea vaikeisiin hetkiin.


      • valitettavaa

        ja minun helvettini alkoi alle 2 viikon käytön jälkeen


      • Anonyymi

        Otan osaa. Minullakin ovat aivot ja hermosto riekaleina lääkevieroitusten ja -muutosten jäljiltä. Toipumista on tapahtunut, mutta tuskallisen hitaasti. Erityisesti korkeasta kortisolista olen kärsinyt itsekin. Kofeiinia en siedä enää nykyään tippaakaan.

        Lääkäreiltä ei löydy ymmärrystä näihin oireisiin. Varmaan on poikkeuksiakin, mutta ne lienevät vähissä Suomen kokoisessa maassa.


    • Itsehoito
    • VAARALLISIN-MYRKKY

      maailmassa ovat ns. masennuslääkkeet.

      Niistä irtipääsemiseen auttaa Stefan Borgin kirja; Irti unilääkkeistä ja huumaavista ainesta.
      Jos on pitkään käyttänyt, niin vierotus vie pitkän aikaa.
      MUTTA KANNATTAA KAIKISSA TAPAUKSISSA.

      Vierottautumisen jälkeen sinusta tulee TAAS IHMINEN.

      Lääkäriloiset Helvettiin ry.

    • Ketipinor-mies

      Mä sain psykeeläkkeen.
      Lääkitys.Ketipnor aamu 100 päivä 100 ilta 300mg puolikas Mirtazapin 30mg.

      • JOOOOO--

        KETIPINOR yksi oudoimpia psyykelääkkeitä.. Ei yleensä määrätä 1.lääkkeenä, vaan vasta senjälkeen kun muut "lääkkeet" ovat tehneet tehtävänsä, joista ei ole paluuta...

        Aika lailla merkitty polku.


    • Toxxxic_Psychiatry

      SSRI-aineet ovat neurotoksisia. Ei se ole mikään kiistanalainen asia. Kuluttajille ei valitettavasti asiata kerrota, jopa peitellään. Seuraamuksena altistuksesta SSRI-aineille on todennäköinen pysyvä aivovaurio, joka näkyy mm. dementiana. Muita tunnettuja oireita ovat tunteettomuus, ihon puuttumat, lihasnykiminen ja -vapinat, sekavuus, pyörrytys ja tasapaino-ongelmat ja seksuaalitoiminnan häiriöt (miehillä pysyvä impotenssi).

      Käytös muuttuu usein impulsiivisemmaksi, estottomammaksi ja agressiivisemmaksi, mikä on tunnettu seuraamus aivovaurioista. Kun ei tunne eikä pysty ilmaisemaan itseään, turhautuu nopeasti ja purkaa sitä agressioina. Tämä havaitaan lähes kaikilla aikaisemmin SSRI-aineita käyttäneillä tai paraikaa käyttävillä. Ei ole mystiikkaa. Sekavuus, turtuneisuus ja ajattelun vaikeus ovat myös yhteydessä nukkumiseen. On vaikea nukkua, kun ei voi kunnolla rentoutua ja ajatella asioita. Muun muassa siksi monilla SSRI-aineita käyttäneillä on kroonisia uniongelmia ja ovat jatkuvasti väsyneitä. Väsymys tekee muun oireiston kanssa elämisen raskaaksi, mikä taas näkyy lisääntyneenä ärtyneisyytenä ja turhautumisena.

      Psykiatria on ansa. Valtio valehtelee kansalaisille päin naamaa näistä asioista. Oikeutta ei voi saada, koska valtiolla on liitto psykiatrian kanssa, kuten aikaisemmin oli kirkon kanssa. Ainoa tuki tulee suoraselkäisistä lääkäreistä, jotka myöntävät mitä kollegansa tai psykiatrit ihmisille aiheuttavat, mutta harvapa uskaltaa ääneen sitä sanoa tai lähteä uhrin oikeuksia ajamaan esimerkiksi oikeusteitse. Vertaiset uhrit tarjoavat jotain lohtua. Heitä on kymmeniä tuhansia jo pelkästään Suomessa.

      Jos halautte oppia ymmärtämään psykiatriaa. suosittelen lukemaan Peter Bregginin kirjan Toxic Psychiatry vuodelta 1991, Peter Götzschen kirjan Deadly Psychiatry and Organized Denial tai Thomas Szaszilta melkein mitä vaan.

      • asiaa-pitkään-seurannut

      • Anonyymi

    • khghjkkkkk

      oonn varmaan poikkeus kun minulla setraliini on helpannut ja nyt tilanne se että voin viettää kohtuu normi eloa asiota työstäen.

      • Jaa-mikä-se-on----

        "voin viettää kohtuu normi eloa asiota työstäen"

        Elätät itse itsesi ja perheesi oikeaa työtä tehden ?


    • khghjkkkkk

      Juu ollut viikon sairaslomalla ja sen jälkeen työelämässä vähän luovien mm etätöitä tehden mahdollisuuksien mukaan. Lääkäri suositteli pitempää sairaslomaa mutta minulla työ oli ainakin henkireikä. Apuna alussa rauhoittavat ja koska pari kuukautta ja tilanne edelleen päällä niin sitten setraliini jonka 2-3 ekaa viikkoa tila vaan paheni mutta nyt kas kummaa asiat huomattavasti paremmin mutta parantunut en ole. Mindfullness juttuja , liikuntaa ja jatkossa psykoterapiaan. minusta se millä tavalla kukin tästä pääsee edes puoliksi yli niin ihan sama minusta mitä näistä käyttää ja nämä ei ole toisiaan poissulkevia. Ja jos niin että aivokemiat on nyt sekaisin niin hemmetin hyvä koska tilanne ennen tätä oli.... H..vettiä.

    • joo-----

      Ennen ihmiset eivät syöneet myrkkyjä eivätkä seonneet lopullisesti niistä. Aikansa jollakin heikkolahjaisella vitutti ja sitten helpotti. Muuten ihmiset "viettivät kohtuu normi eloa", tottahelvetissä, muuhun ei ollut mahdollisuuksia, pakko tehdä töitä.

      Eikä nuoriso tehnyt joukkosurmaamisia, kuten nyt erityisesti jenkeissä ja Suomessa. Ko. maissa käytetään suhteellisesti eniten ssri- ja vastaavia psyykelääkkeitä.

      • hlgibyt

        Mutta eihän koko asialla ole mitään tekemistä minkään "heikkolahjaisuuden" tai työnteon kanssa. Kuka vaan voi olla surullinen, ja useimmat ovatkin, kun esimerkiksi omainen kuolee tai joutuu rikoksen uhriksi; ryöstetyksi, raiskatuksi, pahoinpidellyksi jne.

        SSRI-aineet vaikuttavat kaikkiin samalla tavalla. Myytti on, että niin sanottuihin mielisairaisiin, mitä ikinä se tarkoittaakaan, aineet vaikuttaisivat eri tavalla. SSRI-aineet ovat de facto neurotoksisia, mikä tarkoittaa, että ne vaurioittavat pysyvästi keskushermostoa dementoiden ja passivoiden/turruttaen altistuneen henkilön. Dementoituneena ja turtana onkin sitten todella vaikeampi tehdä töitä koskaan. Motivoitumisen iso tekijä on kyky tuntea tunteita, mitä monilla altistuneille ei enää edeltävään tapaan ole.


      • Anonyymi
        hlgibyt kirjoitti:

        Mutta eihän koko asialla ole mitään tekemistä minkään "heikkolahjaisuuden" tai työnteon kanssa. Kuka vaan voi olla surullinen, ja useimmat ovatkin, kun esimerkiksi omainen kuolee tai joutuu rikoksen uhriksi; ryöstetyksi, raiskatuksi, pahoinpidellyksi jne.

        SSRI-aineet vaikuttavat kaikkiin samalla tavalla. Myytti on, että niin sanottuihin mielisairaisiin, mitä ikinä se tarkoittaakaan, aineet vaikuttaisivat eri tavalla. SSRI-aineet ovat de facto neurotoksisia, mikä tarkoittaa, että ne vaurioittavat pysyvästi keskushermostoa dementoiden ja passivoiden/turruttaen altistuneen henkilön. Dementoituneena ja turtana onkin sitten todella vaikeampi tehdä töitä koskaan. Motivoitumisen iso tekijä on kyky tuntea tunteita, mitä monilla altistuneille ei enää edeltävään tapaan ole.

        "Motivoitumisen iso tekijä on kyky tuntea tunteita, mitä monilla altistuneille ei enää edeltävään tapaan ole."

        Kyllä. Tätä eivät läheiseni meinaa millään uskoa, kun yritän rautalangasta vääntää. Olen menettänyt persoonani psyykenlääkkeiden takia, enkä aio elää liian pitkään tunteettomama zombina. Jo nyt alle vuodessa ovat sosiaaliset suhteenikin kärsineet. Pidätän itselläni oikeuden lääkkeeseen, joka parantaa kaikki vaivat kerralla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Motivoitumisen iso tekijä on kyky tuntea tunteita, mitä monilla altistuneille ei enää edeltävään tapaan ole."

        Kyllä. Tätä eivät läheiseni meinaa millään uskoa, kun yritän rautalangasta vääntää. Olen menettänyt persoonani psyykenlääkkeiden takia, enkä aio elää liian pitkään tunteettomama zombina. Jo nyt alle vuodessa ovat sosiaaliset suhteenikin kärsineet. Pidätän itselläni oikeuden lääkkeeseen, joka parantaa kaikki vaivat kerralla.

        Exitus 666 mg, kerta-annos, ilman reseptiä?


    • Huijattu

      Koen erittäin tärkeäksi keskustella masennuslääkkeiden aiheuttamasta haluttomuudesta ja orgasmikyvyttömyydestä. Olin vasta 18-vuotias, kun hain apua ahdistuneisuuteen lääkäriltä. Mitään keskusteluapua ei tarjottu, tungettiin vain heti ensimmäisellä käynnillä lääkkeet kouraan (ilman diagnoosia masennuksesta tai mistään muustakaan). Naiivina tietenkin uskoin lääkäriä, joka ei antanut mitään muuta vaihtoehtoa, ja aloitin lääkkeet. Orgasmit katosivat viikossa, ja niiden uudelleen "opettelu" vaati kuukausia. Olin vakituisessa parisuhteessa ja kyennyt aikaisemmin saamaan helposti ihan mieltä järisyttäviä orgasmeja. Lopetin lääkkeet ennen 20v ikää, ja olen nykyisin 25-vuotias. Orgasmit eivät koskaan palanneet samanlaisina takaisin. Pitäisi ilmeisesti olla onnellinen, että tulivat edes jonkinlaisina, mutta olen äärimmäisen katkera, ettei osittain pysyviksi jäävistä sivuvaikutuksista varoitettu etukäteen. Seksi ei ole enää jaksanut kiinnostaa, kun tiedän, että suurin osa nautinnosta jää aina kokematta. Joku yhteys aivoissa vaikuttaa pysyvästi katkenneen... Mainittakoon vielä, että en saanut masennuslääkkeistä minkäänlaista apua ongelmiini. Koen, että minulta varastettiin yksi elämän tärkeistä osa-alueista aivan turhaan.

      • j7d40368

        SSRI-aineet, jota jotkut huvittavasti masennuslääkkeiksi kutsuvat, vaurioittavat aivoja ihan samalla tavalla kuin amfetamiinikin. Molemmathan ovat stimulanttiluokan huumausaineita. Monet amfetamiinin, entiset tai nykyiset, suur- tai pitkäaikaiskäyttäjät ovat pysyvästi haluttomia ja kyvyttömiä, kuten SSRI-aineiden, entiset tai nykyiset, "suur-" tai pitkäaikaiskäyttäjätkin.

        Ilmiö tunnetaan nimellä PSSD eli Post-SSRI Sexual Dysfunction, mutta käytännössä kyseessä on sama ilmiö kuin amfetamiinin tai muiden voimakkaiden stimulanttien kanssa. Eka saattaa jopa lisätä haluja ja kykyjä, sitten jotta saa haluja ja kykyjä on otettava stimulanttia, ja lopulta, kun aivot on "poltettu" rikki niin ei meinaa saada halua tai kykyjä edes stimulanteilla.

        Psykiatriassa asiasta ei hiiskuta, koska olisi huonoa aineiden markkinoinnin ja siten myynnin kannalta. Samalla psykiatreilta katoaisi vapaaehtoiset asiakkaat, koska napit ovat käytännössä, pään sähkökäristämisen lisäksi, ainoa metodi mitä psykiatreilla on. Jos käytössäsi on vaan vasara, kaikki ongelmat ovat silmissäsi nauloja.

        Osanotto vaurioittesi myötä. Häpeä on psykiatrian.


      • elämäpilalla

        "häpeä on psykiatrian"

        Ai mikä häpeä? Eivät he tunne psykiatrialla häpeää mistään. Siinä missä joidenkin elämänlaatu heille mitään asiasta etukäteen varoittamatta on tuhottu lääkkeillä, niin samaan aikaan masennuslääkkeitä hehkutetaan tutkimuksien jälkeen jossa niistä on muka löydetty taas hyötyjä.

        Satutettujen kohdalla strategia on tämä : "ei kuunnella, ignoorataan, jopa sanotaan päin naamaa, ei johdu lääkkeistä" Tätä strategiaa psykiatria käyttää pysyviä seksuaaliongelmia saaneiden, rankkoja pitkäkestoisia vieroitusoireita saaneiden ja muita merkittäviä haittoja kokeneiden kohdalla. Joista ei sanan puolikkaallakaan määräämishetkellä ole sanottu. Ja joita vähätellään. Tai haitat nähdään olevan potilaan mielessä vain. Ensin satutetaan ja sitten vielä kielletään harmi. On ne pask**aisia.

        Ei varmaan tosin olisi hyvää mainosta lääkeyhtiöille se että HUPS lääkkeistämme jääkin pysyviä seksuaalisen toiminnan ongelmia. Kellekään ei mainittu tästä etukäteen.


      • j7d40368
        elämäpilalla kirjoitti:

        "häpeä on psykiatrian"

        Ai mikä häpeä? Eivät he tunne psykiatrialla häpeää mistään. Siinä missä joidenkin elämänlaatu heille mitään asiasta etukäteen varoittamatta on tuhottu lääkkeillä, niin samaan aikaan masennuslääkkeitä hehkutetaan tutkimuksien jälkeen jossa niistä on muka löydetty taas hyötyjä.

        Satutettujen kohdalla strategia on tämä : "ei kuunnella, ignoorataan, jopa sanotaan päin naamaa, ei johdu lääkkeistä" Tätä strategiaa psykiatria käyttää pysyviä seksuaaliongelmia saaneiden, rankkoja pitkäkestoisia vieroitusoireita saaneiden ja muita merkittäviä haittoja kokeneiden kohdalla. Joista ei sanan puolikkaallakaan määräämishetkellä ole sanottu. Ja joita vähätellään. Tai haitat nähdään olevan potilaan mielessä vain. Ensin satutetaan ja sitten vielä kielletään harmi. On ne pask**aisia.

        Ei varmaan tosin olisi hyvää mainosta lääkeyhtiöille se että HUPS lääkkeistämme jääkin pysyviä seksuaalisen toiminnan ongelmia. Kellekään ei mainittu tästä etukäteen.

        Tiedän kyllä. Psykiatrit eivät välitä. Osa on ilkeitä ja vahingoittaa ihmisiä tahallaan, jopa oma-aloitteisesti apuapyytäneitä. Toinen osa taas ovat tietämättömiä kuin nuijat, kuin lapset tulitikkuleikeissä.

        Psykiatrit ovat aikamme inkvisiittoreita. Heillä on valtion antama valta tuhota ihmiset, joita pitävät vääränlaisina: homot, toisinajattelijat, köyhät, mustat, naiset, sinkut, asunnottomat, rikokseen syyllistyneet, poliittiset vastustajat, sosiaalitukien varassa elävät, naiset, yksinäiset, surulliset, työttömät, seksiä myyvät, riehuvat lapset ja niin edespäin. Kohteet riippuvat vain aikakaudesta.

        Psykiatria on rikos ihmisyyttä vastaan (Crime Against Humanity) kansainvälisen rikostuomioistuimen määritelmän mukaisesti. Asialle vaan ei voida tehdä mitään, sillä valtiolla on liitto psykiatrian kanssa, kuten valtiolla oli liitto aikanaan kirkon kanssa, joten valittaman on turhaa. Psykiatria on meidän aikakautemme vitsaus siinä missä inkvisitio oli meitä edeltäneiden sukupolvien alistaja. Inkvisiittorit tuhosivat ihmisiä sosiaalisesti stigmatisoimalla, viemällä vapauden ja omaisuuden että kirjaimellisesti hirttämällä, hukuttamalla ja polttamalla elävältä. Psykiatrit tekevät saman tänä "modernina" aikana: he tuhoavat ihmisiä stigmatisoimalla, viemällä vapauden ja rahat että kirjaimellisesti pahoinpitelemällä, kiduttamalla ja jopa myrkyttämällä kuoliaaksi.

        Niin kauan kuin ihmiset uskovat mielisairauden myyttiin ja antavat kanssaihmisten tulla kohdelluksi psykiatrian dogman mukaisesti, ei paljoa ole tehtävissä. Ihmisten sivistyminen ja toisten vapauden ja koskemattomuuden kunnioittamisen oppiminen vie paljon paljon aikaa. On jaloa olla pioneerinamukana ajamassa psykiatrisen orjuuden lakkauttamista niin Suomesta kuin koko maailmasta. Se ei välttämättä toteudukaan elinaikanani, mutta se ei vähennä tai himmennä tehtävän tärkeyttä.


      • Anonyymi
        j7d40368 kirjoitti:

        Tiedän kyllä. Psykiatrit eivät välitä. Osa on ilkeitä ja vahingoittaa ihmisiä tahallaan, jopa oma-aloitteisesti apuapyytäneitä. Toinen osa taas ovat tietämättömiä kuin nuijat, kuin lapset tulitikkuleikeissä.

        Psykiatrit ovat aikamme inkvisiittoreita. Heillä on valtion antama valta tuhota ihmiset, joita pitävät vääränlaisina: homot, toisinajattelijat, köyhät, mustat, naiset, sinkut, asunnottomat, rikokseen syyllistyneet, poliittiset vastustajat, sosiaalitukien varassa elävät, naiset, yksinäiset, surulliset, työttömät, seksiä myyvät, riehuvat lapset ja niin edespäin. Kohteet riippuvat vain aikakaudesta.

        Psykiatria on rikos ihmisyyttä vastaan (Crime Against Humanity) kansainvälisen rikostuomioistuimen määritelmän mukaisesti. Asialle vaan ei voida tehdä mitään, sillä valtiolla on liitto psykiatrian kanssa, kuten valtiolla oli liitto aikanaan kirkon kanssa, joten valittaman on turhaa. Psykiatria on meidän aikakautemme vitsaus siinä missä inkvisitio oli meitä edeltäneiden sukupolvien alistaja. Inkvisiittorit tuhosivat ihmisiä sosiaalisesti stigmatisoimalla, viemällä vapauden ja omaisuuden että kirjaimellisesti hirttämällä, hukuttamalla ja polttamalla elävältä. Psykiatrit tekevät saman tänä "modernina" aikana: he tuhoavat ihmisiä stigmatisoimalla, viemällä vapauden ja rahat että kirjaimellisesti pahoinpitelemällä, kiduttamalla ja jopa myrkyttämällä kuoliaaksi.

        Niin kauan kuin ihmiset uskovat mielisairauden myyttiin ja antavat kanssaihmisten tulla kohdelluksi psykiatrian dogman mukaisesti, ei paljoa ole tehtävissä. Ihmisten sivistyminen ja toisten vapauden ja koskemattomuuden kunnioittamisen oppiminen vie paljon paljon aikaa. On jaloa olla pioneerinamukana ajamassa psykiatrisen orjuuden lakkauttamista niin Suomesta kuin koko maailmasta. Se ei välttämättä toteudukaan elinaikanani, mutta se ei vähennä tai himmennä tehtävän tärkeyttä.

        Teoreettisesti ajatellen jos psykiatria haluaa ei-toivotut ihmiset pois päiviltä, niin miksi se kiduttaa heitä? Eikö esim. kuula kalloon olisi paljon humaanimpi tapa?


      • Anonyymi
        j7d40368 kirjoitti:

        SSRI-aineet, jota jotkut huvittavasti masennuslääkkeiksi kutsuvat, vaurioittavat aivoja ihan samalla tavalla kuin amfetamiinikin. Molemmathan ovat stimulanttiluokan huumausaineita. Monet amfetamiinin, entiset tai nykyiset, suur- tai pitkäaikaiskäyttäjät ovat pysyvästi haluttomia ja kyvyttömiä, kuten SSRI-aineiden, entiset tai nykyiset, "suur-" tai pitkäaikaiskäyttäjätkin.

        Ilmiö tunnetaan nimellä PSSD eli Post-SSRI Sexual Dysfunction, mutta käytännössä kyseessä on sama ilmiö kuin amfetamiinin tai muiden voimakkaiden stimulanttien kanssa. Eka saattaa jopa lisätä haluja ja kykyjä, sitten jotta saa haluja ja kykyjä on otettava stimulanttia, ja lopulta, kun aivot on "poltettu" rikki niin ei meinaa saada halua tai kykyjä edes stimulanteilla.

        Psykiatriassa asiasta ei hiiskuta, koska olisi huonoa aineiden markkinoinnin ja siten myynnin kannalta. Samalla psykiatreilta katoaisi vapaaehtoiset asiakkaat, koska napit ovat käytännössä, pään sähkökäristämisen lisäksi, ainoa metodi mitä psykiatreilla on. Jos käytössäsi on vaan vasara, kaikki ongelmat ovat silmissäsi nauloja.

        Osanotto vaurioittesi myötä. Häpeä on psykiatrian.

        Kyllä noista SSRI:n haittavaikutuksista on paljon julkaisuja, ja opinnäytetöitäkin tehty. Ei niitä julkaisupuolella peitellä. Vastaanottopuoli on toinen juttu. Kun on 20-30 minuutin vastaanottoaika, jolloin potilas menee valittelemaan vaikka olevansa vähän uupunut, kun lapet herättävät öisin, niin lääkäri voi määrätä SSRI:tä. Mutta ei niitä sivuvaikutuksia siinä muutamassa minuutissa juuri käsitellä. Ainakaan aidosti. Vaikka lääkäri sanoisi sivulauseessa, että voi tulla seksuaalisuuteen sivuvaikutuksia, niin ei sitä potilas ymmärrä siinä tilassa kunnolla. Eikä ymmärrä muutenkaan, kun potentiaalisten ongelmien lista on niin pitkä, ettei tule edes mieleen, mitä kaikkia ongelmia voisi tulla. Kuten vaikka intiimipaikkojen tunnottomuus, joka uusien tutkimusten mukaan on osalla SSRI:n käyttäjistä pysyvä sivuvaikutus, joka jää SSRI:n käytön lopettamisen jälkeenkin vaivaksi. Ei sellaisesta pysyvän vaivan mahdollisuudesta ole mainittu varmaan kellekään SSRI:tä määrättäessä, vaikka olisikin mainittu yleisellä tasolla seksuaalisuuteen liittyvien häiriöiden mahdollisuus - ja vähätelty kenties niiden todennäköisyyttä mainiten, että joillain käyttäjistä vain tulee niitä (vaikka osan aineista kohdasta ongelmien esiintyvyys on jopa 80 tai 90 % aineen käyttäjistä).


    • Pyviksivoivatjäädä

      Samanlaisia kokemuksia. Ei ole mitenkään keksittyä ongelmaa.

      Kyllä niistä ainakin joillekin aiheuttaa juurikin pysyviä ongelmia kuten nimimerkki "Huijattu" tuossa kirjoitti. Jotain siinä tapahtuu että, joillekin jää pysyviä vaikutuksia liittyen seksi-asioihin. Itselle kävi niin aiemmin oli tosi aktiivista seksielämää niin satunnaisiin kuin pysyvämpiin suhteisiin liittyen. Ei ole ihmisestä kiinni tuo asia on kyllä selvinnyt. Ei myöskään enää porno ei kiinnosta. Orgasmi onnistuu mutta se tapahtuu liian nopeasti eikä tarjoa samanlaista hyvänolon tunnetta kuin ennen masennuslääkeitä.

      Jälkeenpäin sain tietoja mitä mielialalääkkeitä käyttänyt eräs lääke oli mitä ei suositeltu koska aiheuttaa seksiin liittyviä ongelmia. Vanhemmat suosii ja on kiinnostanut vain menestyneemmän veljen asioista joten yksi looginen vaihtoehto olisi päiviensä päättäminen koska kukaan ei jää kaipaamaan ja kaveritkin kaikonnut masennuksen myötä.

    • pilattuelämä

      Niin voivat jäädä pysyviksi. Koettu on. Taustalla useita eri psyykenlääkkeitä joista pisimpään pelkästään masennuslääkkeitä. Kaikista olen kokenut haittoja seksielämälle. Viimeisimmästä lääkeyhdistelmästä kuolin täysin seksuaalisesti ja näin on menty vuosia lääkkeiden jälkeen.

      Genitaalialue tunnoton, orgasmi mielihyvätön ja lyhyt ja vaimea jonka saa lähinnä kovalla mekaanisella hankauksella mutta muuten ei syty, seksissä ei näe enää mitään hohtoa koska se ei tunnu miltään eikä kiihota. Kuin olisi puupökkelö.

      Lääkärit ei myönnä että johtuu enää lääkkeistä.

      Kun ei vuosiin ole ollut lääkkeissä normaalia seksielämää, ehkä aivot unohtavat mitä se edes on. Joku yhteys alapään ja aivojen välillä on kuin poikki.

      Ennen lääkkeitä oli normaali seksielämä masentuneenakin.Lääkkeistä alkoi ongelmat, jotka paheni vuosien mittaan. Samaan aikaan seksielämän katoamisen ja libidon kanssa on kadonnut joku draivi yleensä asioihin, se into minkä takia jotkut asiat tuntui siltä että vau.

      Kuinka monen elämä pilataan? jättämällä kertomatta että seksuaaliset ongelmat voi jäädä lääkkeiden jälkeenkin. Lääkkeet muovaa aivoja ja laajasti kehon toimintaa, ei niiden vaikutukset jää vain aikaan kun ne on elimistössä.

      Olen ikuisesti katkera lääkäreille friikiksi tekemisestä. Mokomat rahanahneet pillereitä ihannoivat niiden haittoja vähättelevät puoskarit.

    • Anonyymi

      Kannattaa vaan rohkeasti opetella hyväksymään ahdistavia tunteita ja antaa itselle lupa kokea ahdistusta.

      Jos et anna itsellesi lupaa olla ahdistunut ja turrutat tunne-elämäsi pillereillä niin turrutat tärkeän osan tunne-elämääsi

      • Anonyymi

        Julkimoiden matkiminen on syy
        hulluuteen.

        Älä ole kuin JULKIHULLU


    • Anonyymi

      En suosittele itse aineskaan ssri lääkkeitä. Itselleni tuli outoja agressiivia ajatuksia noista välillä myös tunteet katosivat seksihalut hävis. Ainoa hyvä puoli oli että oli jotenkin vähän rauhallisempi. Pää tuntu tosi jumiselta. Sain lääkettä ahdistukseen/masennukseen. Lääke auttoi vähän ahdistukseen lopetin käytön koska oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Enkä kokenut tarvitsevan tuota enään koska päätin hoitaa asiani kuntoon ilman lääkettä ja oloni onjo nyt parempi. Kun sain asioita kuntoon niin ahdistus masennuskin hävisivät. Jos ahdistaa tai masentaa kannattaa miettiä mistä se johtuu lääkkeillä siirrät vain tätä ja myös noihin jää koukkuun helposti. Vieroitusoireet noista tulee kun lopettaa ja olo voi vielä pahentua kun lopetat noiden ssri käytön.

    • Anonyymi

      Mitä lääkärit kertovat SSRI-lääkkeistä?
      Eivät aiheuta riippuvuutta, ne voi lopettaa milloin vain, ainakin ennen kertoivat lääkeyhtiöiden valetta että masennus on yhteydessä serotoniinivajeeseen tai kemialliseen epätasapainoon mikä ei pohjaudu tieteeseen eli suoranaisia valeita.
      Niissä on jotain sivuvaikutuksia
      Ne ovat tehokkaita

      Mitä lääkärit eivät kerro SSRI-lääkkeistä mitä heidän pitäisi kertoa mutta he eivät tyhmyyttään, "potilaan suojelua", tietämättömyyttään, ajanpuutettaan tai vastuuttomuuttaan koe tarpeelliseksi kertoa?
      - SSRI-lääkkeet ei sananmukaisesti aiheuta riippuvuutta (addiction) mutta ne kuitenkin aiheuttavat fyysistä riippuvuutta (eng.sana dependence) missä keho mukautuu niiden vaikutuksen alla olemiseen. Dependence ilmiö voi liittyä marihuanaan, opiaatteihin, bentsoihin ja vaikkapa heroiiniin mutta myös masennuslääkkeisiin. Siitä seuraa että kehon mukautuessa aineeseen ja kehossa ollessa tietynlainen homeostaasi aineen alla sen purkuvaiheessa keho joutuu "muodostamaan" uuden homeostaasin ja tässä prosessissa homeostaasista uuteen homeostaasiin iskee potentiaalisesti vieroitusoireita. Keho aina säätää sen toiminnan sotkemisen seurauksena reaktiona jos jotain vaikka yritetään lisätä jotain alemmaksi esim serotoniinireseptorien määrää (jotta mitään ei olisi liikaa mikä voisi olla kehossa jopa vaaraksi) ja on selvää että oikeasti lääke aiheuttaa kehon kemialliseen toimintaan muuttuneen tilan mikä ilmenee niinä esim sähköiskutuntemuksina lopettaessa kun aine johon keho on mukautunut otetaan pois. Viekkarit voivat olla psyykelle stressaavia ja epämukavia ja luonnottoman tuntuisia mm. sähköiskuja päässä tai univaikeuksia ja siinä voi olla henkisen puolen oireistoa myös esim tunnetason heittelyä. Dependencestä seuraa että on toisinaan hankala sanoa onko lääke tehokas vai vältelläänkö sillä vieroitusoireistoa jatkamalla käyttöä, koska vieroitusoireet voi olla hankalia, epämiellyttäviä ja pitkäkestoisiakin ja ihminen joutuu samaan aikaan opettelemaan selviytymiskeinoja sen jälkeen kun parhaimmillaam vuosia on lääkkeissä oppinut erityyppisiä selviytymiskeinoja tuntien tunne-elämämsä erilaiseksi. Auttaako lääke oikeasti ihmistä toiminaan vai onko vieroituksessa koettu tuska ja toimintakyvyttömyys ihmiselle valheellinen syy käyttää lääkettä?
      Lisää dependencestä https://toxandhound.com/toxhound/dependenceaddiction/
      - masennuslääkkeitä ei tosiaankaan voi lopettaa milloin vain ja miten vain vaan vieroitus voi vaatia oikean vähästressisen elämäntilanteen ja asteittaisen hitaankin lääkevähennyksen koska liian äkillinen vähennys voi syöstä olon aika kamalaksi vieroitusoireiden vuoksi. Osa voi kokea lopetushankaluuksia. Näin siis riippuvuutta aiheuttamattomissa lääkkeissä.
      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/psykiatri-ben-furman-suomen-masennuksen-kaypa-hoito-suositus-on-maailman-laakemyonteisin-tuhannet-kokevat-etteivat-paase-laakkeista-eroon/7598532

      - Masennuslääkkeet ovat psykoaktiivisia aineita siinä missä heroiini ja marihuanakin vaikka kuinka lääkärisi ei haluaisi tuoda tätä puolta esille.
      https://joannamoncrieff.com/2013/11/21/models-of-drug-action/
      Toki vaikutus ei ole identtinen laittomien huumeiden kanssa koska nämä vaikuttaa eri tavalla potentiaalisesti eri välittäjäaineisiin ja laittomissa huumeissa voi olla dramaattisempia ongelmia muttei se tarkoita etteikö aineissa voisi olla samankaltaisia säännönmukaisuuksia säännöllisessä käytössä ja vielä enemmän yhtäläisyyksiä ongelmissa kuin on luultukaan.

      Esim pitkäkestoisten seksuaalihäiriöiden SSRI-lääkkeissä on epäilty johtuvan yhtenä syynä tätä joka on myös tuttu ilmiö serotonergisissä huumausaineissa:
      "On myös ehdotettu, että ”serotonergisellä neurotoksisuudella” voisi myös olla merkitystä pitkäaikaisten seksuaalihaittojen synnyssä, koska 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini eli ekstaasi lisää serotoniinin vapautumista ja estää sen takaisinottoa, ja tiedetään, että sen aiheuttamat seksuaalisen toiminnanhäiriöt voivat jatkua pitkään huumeen käytön lopettamisen jälkeen. Tällöin oletettu mekanismi on aksonaalinen vaurio (13). "

      https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/118360/voiko_masennuslaakkeen_aiheuttama_2018.pdf?sequence=2&isAllowed=y

      PSSD:n mekanismien tarkempi ymmärrys tulevaisuudessa tulee kertomaan karua kieltään kys. aineiden ongelmista.
      Psykoaktiivisten aineiden lait ovat seuraavat:
      krooninen psykotrooppisten aineiden käyttö saa aikaan tällaisia prosesseja:adaptaatio, toleranssi, potentiaalinen fyysinen riippuvuus vieroitusoireineen. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2045125321991274
      Kyseisten aineiden mieltäminen tästä näkökulmasta ja realismi niiden vaikutuksen suhteen on paljon turvallisempaa potilaalle kuin näistä tietämätön lääkäri joka määrää vain "lääkettä jossa on ehkä sivuvaikutuksia".

      • Anonyymi

        Lääkärisi saattaa selittää sinulle että lääke lisää neuroplastisuutta mutta unohtaa kertoa tämän puolen että kyse on psykoaktiivisia ominaisuuksia sisältävistä aineista jotka tekee kehoon muuttuneen tilan ja niiden sivuvaikuruksia voidaan ymmärtää lääkkeiden tosiasiallisina vaikutuksina siinä missä pääasiallisiakin vaikutuksia. Esim psykiatri Joanna Monctieff tuo ilmi tämän katsantotavan.

        Myös hyvät elintavat edistää neuroplastisuutta kuten liikunta. Todistetusti. Terapia rakentaa aivoihin uusia hermoyhteyksiä ollen myös biologista hoitoa tässä mielessä.


        On loppupeleissö hyvin yksilöllistä miten lääke psyykeeseen vaikuttaa ja kokeeko ihminen vaikutuksen terapeuttisena vaikka sitä kutsutaan masennuslääkkeeksi. Yleistä on esim että ihmiset sanoo lääkkeen lisäävän tunteiden leikkautumista. Tutkimuskirjallisuudessa kuvataan myös SSRI induced apathy syndrome - ilmiö missä SSRI-lääkkeet saattaa lisätä apatiaa
        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7437849/
        Itselläni tämä tapahtui viiveellä alun piristävän vaikutuksen jälkeen lääkkeen muuttaen ajan saatossa vaikutustapaansa miksi olen skeptinen aineiden pysyvästä tehosta
        - SSRI-lääkkeet puuttuu unen arkkitehtuuriin supistaen REM-unta potentiaalisesti heikentäen unen laatua ja haittana ja vieroitusoireena voi olla unen ongelmia. Jokaisella unen jaksolla on tärkeä tehtävänsä, esim REM-unen aikana aivot järjestävät päivän tapahtumia ja tallentavat harjoiteltuja taitoja ja opiskeltuja tietoa. REM-unen aikana esiintyy mielikuvia ja nähdään unia. Uni on kemiallinen prosessi jossa erilaisilla välittäjäaineilla on tehtävänsä ja jos jotain aletaan pumpata ylös keinotekoisesti jatkuvasti on selvää että tässä voi olla ongelmalliset puolensakin. Haukataan aika iso pala kun aletaan muokkaamaan evoluution valossa kehittyneitä unen jaksoja jopa vuosien lääkekäytöllä ja seuraukset on loppupeleissä mitkä? Toiset kuvaa SSRI-lääkkeissä päiväväsymystä, herkempää heräilyä ja intensiivisempiä unia, mikä saattanee johtua tästä
        Uni on yksi tärkein tekijä hyvinvoinnille


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkärisi saattaa selittää sinulle että lääke lisää neuroplastisuutta mutta unohtaa kertoa tämän puolen että kyse on psykoaktiivisia ominaisuuksia sisältävistä aineista jotka tekee kehoon muuttuneen tilan ja niiden sivuvaikuruksia voidaan ymmärtää lääkkeiden tosiasiallisina vaikutuksina siinä missä pääasiallisiakin vaikutuksia. Esim psykiatri Joanna Monctieff tuo ilmi tämän katsantotavan.

        Myös hyvät elintavat edistää neuroplastisuutta kuten liikunta. Todistetusti. Terapia rakentaa aivoihin uusia hermoyhteyksiä ollen myös biologista hoitoa tässä mielessä.


        On loppupeleissö hyvin yksilöllistä miten lääke psyykeeseen vaikuttaa ja kokeeko ihminen vaikutuksen terapeuttisena vaikka sitä kutsutaan masennuslääkkeeksi. Yleistä on esim että ihmiset sanoo lääkkeen lisäävän tunteiden leikkautumista. Tutkimuskirjallisuudessa kuvataan myös SSRI induced apathy syndrome - ilmiö missä SSRI-lääkkeet saattaa lisätä apatiaa
        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7437849/
        Itselläni tämä tapahtui viiveellä alun piristävän vaikutuksen jälkeen lääkkeen muuttaen ajan saatossa vaikutustapaansa miksi olen skeptinen aineiden pysyvästä tehosta
        - SSRI-lääkkeet puuttuu unen arkkitehtuuriin supistaen REM-unta potentiaalisesti heikentäen unen laatua ja haittana ja vieroitusoireena voi olla unen ongelmia. Jokaisella unen jaksolla on tärkeä tehtävänsä, esim REM-unen aikana aivot järjestävät päivän tapahtumia ja tallentavat harjoiteltuja taitoja ja opiskeltuja tietoa. REM-unen aikana esiintyy mielikuvia ja nähdään unia. Uni on kemiallinen prosessi jossa erilaisilla välittäjäaineilla on tehtävänsä ja jos jotain aletaan pumpata ylös keinotekoisesti jatkuvasti on selvää että tässä voi olla ongelmalliset puolensakin. Haukataan aika iso pala kun aletaan muokkaamaan evoluution valossa kehittyneitä unen jaksoja jopa vuosien lääkekäytöllä ja seuraukset on loppupeleissä mitkä? Toiset kuvaa SSRI-lääkkeissä päiväväsymystä, herkempää heräilyä ja intensiivisempiä unia, mikä saattanee johtua tästä
        Uni on yksi tärkein tekijä hyvinvoinnille

        SSRI-lääkkeet ja neuroleptit aka antipsykootit voivat sotkea motorista toimintaa niin että ihminen saa tilan missä ei kykene olemaan laisinkaan paikallaan tuntien pakonomaista tarvetta liikehtiä tuskaisuuteen asti. Tämä voi olla yhteydessä itsemurha-ajatuksiin (kyse tilasta akatisia). Psyykenlääkkeissä puututaan välittäjäaineiden toimintaan joilla on erilaisia säätelytoimintoja kehossa esim motoriikkaan liittyen. On aika ironista että lääke jonka pitäisi hoitaa mielenterveyttä voi aiheuttaa ihmiselle huomattavaa tuskaisuutta jopa itsemurha-ajatuksiin asti niin että hänestä pahimmillaan tehdään hermoraunio joka ei kykene olemaan paikallaan ja liikkuu kuin eläin häkissä edestakaisin tai menettää osan ihmisyydestään saaden seksuaalisen puolen ongelmia
        - masennuslääkkeiden NNT-luku on 8. Se tarkoittaa että 7 ihmistä altistetaan pelkille haitoille jotta yksi saa tehon (ja myös altistetaan haitoille). Joissain tutkimuksissa masennuslääkkeet ei ole pärjänneet merkittävästi plaseboa paremmin.

        - Kaikki haitat ei välttämättä lopu lääkkeen alasajoon esim seksuaalihaitat. Tästä tuli merkintä paketteihin Euroopan lääkeviraston toimesta 2019. Asia oli tiedetty jo kauan aikaa. Kestää vuosikymmeniä että kaikki haitat näin tiedostetaan. Ei voi luottaa että pakkausselosteesta saa täysin luotettavan kuvan riskeistä näistä syistä eikä lääkepaketissa tuoda kaikkia masennuslääkkeiden potentiaalisia ongelmapuolia elämänlaadulle esiin esim vaikeudet ihastua, tunteiden turtuminen
        - Masislääkkeiden ajatehtiin aluksi olevan lyhyen käytön hoito episodisiin mielialaongelmiin käytettäväksi 6-9kk kriisin yli ja ei pitempään. Myöhemmät tutkimukset ehdotti että usein pidemmän ajan vailla loppupäivämäärää-mentaliteetilla tehtävä ylläpitohoito voisi estää masennusta joullain potilailla mutta tutkimukset harvoin kesti enempää kuin kaksi vuotta. (Tosi tosi pitkän käytön tutkimusta on vähemmän kuin luullaan ja pitää myös huomioida että monessa tutkimuksessa ei ole otettu vieroitusongelmia varmasti riittävällä vakavuudella potentiaalisesti relapsiin niitä sotkien. ) Kun lääke saadaan markkinoille, mikään ei estä lääkäreitä määtäämästä pillereitä paljon pitemmäksi aikaa kuin luotettavaa kunnollista näyttöä on niiden pitkäaikaistehosta. Ihmisiä on laitettu lääkkeille vailla huolta huomisesta https://www.nytimes.com/2018/04/07/health/antidepressants-withdrawal-prozac-cymbalta.html


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SSRI-lääkkeet ja neuroleptit aka antipsykootit voivat sotkea motorista toimintaa niin että ihminen saa tilan missä ei kykene olemaan laisinkaan paikallaan tuntien pakonomaista tarvetta liikehtiä tuskaisuuteen asti. Tämä voi olla yhteydessä itsemurha-ajatuksiin (kyse tilasta akatisia). Psyykenlääkkeissä puututaan välittäjäaineiden toimintaan joilla on erilaisia säätelytoimintoja kehossa esim motoriikkaan liittyen. On aika ironista että lääke jonka pitäisi hoitaa mielenterveyttä voi aiheuttaa ihmiselle huomattavaa tuskaisuutta jopa itsemurha-ajatuksiin asti niin että hänestä pahimmillaan tehdään hermoraunio joka ei kykene olemaan paikallaan ja liikkuu kuin eläin häkissä edestakaisin tai menettää osan ihmisyydestään saaden seksuaalisen puolen ongelmia
        - masennuslääkkeiden NNT-luku on 8. Se tarkoittaa että 7 ihmistä altistetaan pelkille haitoille jotta yksi saa tehon (ja myös altistetaan haitoille). Joissain tutkimuksissa masennuslääkkeet ei ole pärjänneet merkittävästi plaseboa paremmin.

        - Kaikki haitat ei välttämättä lopu lääkkeen alasajoon esim seksuaalihaitat. Tästä tuli merkintä paketteihin Euroopan lääkeviraston toimesta 2019. Asia oli tiedetty jo kauan aikaa. Kestää vuosikymmeniä että kaikki haitat näin tiedostetaan. Ei voi luottaa että pakkausselosteesta saa täysin luotettavan kuvan riskeistä näistä syistä eikä lääkepaketissa tuoda kaikkia masennuslääkkeiden potentiaalisia ongelmapuolia elämänlaadulle esiin esim vaikeudet ihastua, tunteiden turtuminen
        - Masislääkkeiden ajatehtiin aluksi olevan lyhyen käytön hoito episodisiin mielialaongelmiin käytettäväksi 6-9kk kriisin yli ja ei pitempään. Myöhemmät tutkimukset ehdotti että usein pidemmän ajan vailla loppupäivämäärää-mentaliteetilla tehtävä ylläpitohoito voisi estää masennusta joullain potilailla mutta tutkimukset harvoin kesti enempää kuin kaksi vuotta. (Tosi tosi pitkän käytön tutkimusta on vähemmän kuin luullaan ja pitää myös huomioida että monessa tutkimuksessa ei ole otettu vieroitusongelmia varmasti riittävällä vakavuudella potentiaalisesti relapsiin niitä sotkien. ) Kun lääke saadaan markkinoille, mikään ei estä lääkäreitä määtäämästä pillereitä paljon pitemmäksi aikaa kuin luotettavaa kunnollista näyttöä on niiden pitkäaikaistehosta. Ihmisiä on laitettu lääkkeille vailla huolta huomisesta https://www.nytimes.com/2018/04/07/health/antidepressants-withdrawal-prozac-cymbalta.html

        - Masennuslääkkeiden käyttäjän pitää potentiaalisesti selvitä masennuksesta mutta myös lääkkeensä haitoista, ongelmista ja vieroitusoireista
        - Ennen masennus miellettiin enemmän hetkellisenä, spontaanisti pois menevänä ongelmana. Nykyään sitä lääkitään tosi helposti. Hoidossa kuin tietokoneen ohjelmistovikaa pidetään kovalevyn vikana ruuvaten lähes heti kovalevy auki ja tiedon puutteistakin kovalevyn toiminnasta huolimatta aletaan korjata sitä
        - Suomen Käypähoitosuositukset masennuksen hoidossa on lääkekeskeiset ja lääkkeitä saatetaan määrätä resurssien puutteessa kun muuta ei ole tarjolla mutta onko se potilaan edun mukaista aina?
        - Giovanni Fava niminen psykiatrian tutkija miettii saattavatko masennuslääkkeet pahentaako tiloja mitä niiden pitäisi hoitaa?
        https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2045125320970325
        Hän tuo esille mallin oppositional model of tolerance (vastatoleranssimalli) missä pitkäaikainen masennuslääkehoito ei tuota enää samoja tuloksia kuin alussa vaan vaikutus voi muuttua. Tätä mallia tukee esim tiettyjen haittojen ilmeneminen viiveellä. Nämä on seurauksia mitä hoidosta voi seurata kun lääkkeitä ajetaan alas ja sen seurauksen:
        Uudet vieroitusoireet, jatkuvat vieroitusoireyhtymät, hypomania ja hoitoresistenttiys vaikka lääke palautettaisiin takaisin. Masennuslääkkeet voi olla yhteydessä iatrogeenisesti (-hoidolla aiheutettuihin ongelmiin) mitkä lisää kroonisuutta ja alttiutta tuleville depressiivisille kausille
        - Ei ole siis mitään takeita että masennuslääke säilyttää vaikutuksensa kaikilla tehokkaana ylläpitolääkkeenä johtuen toleranssi-ilmiöstä. Vaikka usein puhutaan että toleranssi liittyy esim bentsoihin, myös masennuslääkkeissä tunnistetaan ilmiö nimellä antidepressant tachyphylaxis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        - Masennuslääkkeiden käyttäjän pitää potentiaalisesti selvitä masennuksesta mutta myös lääkkeensä haitoista, ongelmista ja vieroitusoireista
        - Ennen masennus miellettiin enemmän hetkellisenä, spontaanisti pois menevänä ongelmana. Nykyään sitä lääkitään tosi helposti. Hoidossa kuin tietokoneen ohjelmistovikaa pidetään kovalevyn vikana ruuvaten lähes heti kovalevy auki ja tiedon puutteistakin kovalevyn toiminnasta huolimatta aletaan korjata sitä
        - Suomen Käypähoitosuositukset masennuksen hoidossa on lääkekeskeiset ja lääkkeitä saatetaan määrätä resurssien puutteessa kun muuta ei ole tarjolla mutta onko se potilaan edun mukaista aina?
        - Giovanni Fava niminen psykiatrian tutkija miettii saattavatko masennuslääkkeet pahentaako tiloja mitä niiden pitäisi hoitaa?
        https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2045125320970325
        Hän tuo esille mallin oppositional model of tolerance (vastatoleranssimalli) missä pitkäaikainen masennuslääkehoito ei tuota enää samoja tuloksia kuin alussa vaan vaikutus voi muuttua. Tätä mallia tukee esim tiettyjen haittojen ilmeneminen viiveellä. Nämä on seurauksia mitä hoidosta voi seurata kun lääkkeitä ajetaan alas ja sen seurauksen:
        Uudet vieroitusoireet, jatkuvat vieroitusoireyhtymät, hypomania ja hoitoresistenttiys vaikka lääke palautettaisiin takaisin. Masennuslääkkeet voi olla yhteydessä iatrogeenisesti (-hoidolla aiheutettuihin ongelmiin) mitkä lisää kroonisuutta ja alttiutta tuleville depressiivisille kausille
        - Ei ole siis mitään takeita että masennuslääke säilyttää vaikutuksensa kaikilla tehokkaana ylläpitolääkkeenä johtuen toleranssi-ilmiöstä. Vaikka usein puhutaan että toleranssi liittyy esim bentsoihin, myös masennuslääkkeissä tunnistetaan ilmiö nimellä antidepressant tachyphylaxis.

        Kaipaan lääkehehkuttajia kommentoimaan väitteitäni. :)

        Voin kertoa jo argumenttinne etukäteen
        - "Kyllä lääkäri tietää"
        - "nuo nyt on ihan höpölinkkejä"
        - "mutta masennuslääkkeet pelastaa elämiä"
        - "mitä sitten tehdään kun on paha masennus?!" (Olenko sanonut että kieltäisin masennuslääkkeet vaikka antaisin paremman informed consentin ihmisille)
        - Haitat on vain harvinaisia
        (Niitä on määrätty sadoille tuhansille joten lopetusongelmiakin potevia ja jonkunasteisia seksihaittoja potevia voi olla merkittävä määrä joille usein ei ole edes mainittu ongelmapuolista määrätessä. Eikö paskotuilla ihmiselämillä ole väliä?)
        - "Mutta kun itselläni ja kaverin kummin kaimalla on lääke auttanut."
        - "olet pska ihminen kun tämmöistä paskaa puhut lääkkeistä joka ei tiedä mitään" (ihmisen haukkumisargumentointi kommentoimatta asiaa)
        - "Haitat on ihmisten sairautta ja hyödyt tietenkin lääkkeen syytä"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaipaan lääkehehkuttajia kommentoimaan väitteitäni. :)

        Voin kertoa jo argumenttinne etukäteen
        - "Kyllä lääkäri tietää"
        - "nuo nyt on ihan höpölinkkejä"
        - "mutta masennuslääkkeet pelastaa elämiä"
        - "mitä sitten tehdään kun on paha masennus?!" (Olenko sanonut että kieltäisin masennuslääkkeet vaikka antaisin paremman informed consentin ihmisille)
        - Haitat on vain harvinaisia
        (Niitä on määrätty sadoille tuhansille joten lopetusongelmiakin potevia ja jonkunasteisia seksihaittoja potevia voi olla merkittävä määrä joille usein ei ole edes mainittu ongelmapuolista määrätessä. Eikö paskotuilla ihmiselämillä ole väliä?)
        - "Mutta kun itselläni ja kaverin kummin kaimalla on lääke auttanut."
        - "olet pska ihminen kun tämmöistä paskaa puhut lääkkeistä joka ei tiedä mitään" (ihmisen haukkumisargumentointi kommentoimatta asiaa)
        - "Haitat on ihmisten sairautta ja hyödyt tietenkin lääkkeen syytä"

        Kerro sinä. Miksi toiset hakee apua pahaan oloon lääkkeistä, ja toiset taas valittamalla foorumeilla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro sinä. Miksi toiset hakee apua pahaan oloon lääkkeistä, ja toiset taas valittamalla foorumeilla?

        Miksi haluaisin lääkitä ikävät tunteeni pois? Mitä valittamista on puhua totuutta siitä mitä SSRI-lääkkeet ovat?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      73
      5196
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      17
      2376
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      26
      1897
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      44
      1588
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1561
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1358
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1277
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      4
      1216
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1197
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1173
    Aihe