Kotoa karkaaminen

1. kerra
2. neljä päivää
3. nukuin kaverilla
4. heses jne iha perus "ravintolois".
5. kone lähti, kaverikielto, vitumoine rageemine jne perus settii
6. lähin junal, nukuin kaveril ja muute vaa sit pyörin kaupungil päivät pitkät jne :)
Kannatti kokee, oli porukoitte rageemise arvost!

ja joo sori en osaa vastata noihi sun alempii kysymyksii :p

1. Oon karannut
2. Pari kuukautta. Vanhemmat ei ilmottaneet kenellekää, tuskin ees välitti. Koulusta ja kaverit ku kyseli, nii olivat kuulemma vaa sanoneet jotain et oisin enolla emt. Vitutti vähä
3. Ekaks makuupussis metsäs kun matkasin, mut lopun aikaa yhen kaverin luona.
4. Matkatessa nii jotkut päivät meni iha suolakekseil. Hirveen nälän iskiessä pysähdyin syömään jonnekin. Mäkkärissä ja Abc:ssä. Vaikken useesti pari kolme kertaa
5. Ei välittäneet. Ties kai, että olin lähtenyt vetää. Antoi vaan olla ja valehteli sit opettajille ja muille jotain kuten aiemmin sanoin. Vähä katsoi tuimasti kun huomasivat palanneen, mutta ei sanoneet hirveesti mitään. Tais jompi kumpi huikata, et ai sitä on kotiuduttu.
6. Jos ei oo mitään yöpaikkaa tai ei minnekään voi mennä se karkaaminen on iha turhaa. Ja ei hirveesti kantsi, jos vanhemmat lähtee helposti jolleki poliisille soittamaan. Omat porukat ei hirveesti sano juuta eikä jaata tekemisiin, nii aika vapaasti voin karkailla ku huvittaa, oikeestaan en enää ees karkaamisesta puhu, ku ei oo mitään mitä karata. Kukaa ei etsi . Iha vapaasti saan mennä.

1.Jos löytyy pokkaa, niin joltain ihmiseltä voi iha matkan aikana kysyy, että voiko sen keittiössä käydä pullon täyttääs. Julkisessa vessassa kraanasta vettä, jos ei muute
2. Suolakeksit. Nuudelit ilma keittämist menettelee myös. Mikropizzatkin on halpoi, itse en ostanu tosi.
3. En tiiä, mut huppari ja huppu päähän, nii ei ainkaan pääse paidan alle.

Ei kannata karata jos et tiedä missä voi täyttää vesipullon

Tiedätkö sinä yhtään, että mitä tämä tekee sinun vanhemmillesi?

Sinä karkaat ja he eivät tiedä missä sinä olet, niin ensimmäinen asia mitä he tekevät on se, että he soittavat poliisit sinun perääsi.

Sitten kun he sinut muutaman tunnin myöhemmin löytävät, niin sitten vanhempasi joutuvat sossun kanssa tekemisiin, koska se, että lapsi karkaa kotoa, ei ole todellakaan normaalia. Vanhempasi joutuvat sellaiseen selvityshelvettiin, että kun he siitä selviävät, niin sinä et päivänvaloa näe enää muualla kuin elokuvissa.

Olet ihan saatanan itsekäs ja tyhmä, jos ajattelit oikeasti tehdä jotain niin tyhmää, kuin karata kotoa jonnekin helvettiin asti.

Ei ne löyä ihan heti jos lähen keskellä yötä polkemaan puhelin suljettuna :D

Yö onkin onneksi tässä tapauksessa loputon

yliarvioit poliisit

Yliarvioit itsesi

aliarvioit minut

Ette oikeasti taida ymmärtää että karkaaminen on vaihtoehtona täysin typerää. Kakaranahan se tietenkin tuntuu hyvältä idealta, mutta todellisuudessa siitä ei ole mjtään muuta kuin haittaa. Vanhemmat tosiaan joutuu siitä todellakin kuseen (ja se ei ole enää kenellekään hauskaa) ja parhaimmassa tapauksessa itellesi tapahtuu jotain todella ikävää. Aina on muita keinoja ku mennä äärimmäisyyksiin. Kokeile herättää vanhempien huomio jollakin järkevämmällä tavalla.

Älä karkaa, maailma on kylmä paikka, siellä tulee äitiä ikävä...

1.Oletteko karannut?
2.Jos olitte kuinka kauan?
3.Missä nukuitte?
4.Mitä/missä söitte?
5.miten vanhemmat reagoivat?
6.Omia kokemuksia

1- Olen ja kadun sitä.
2. Olin viikon
3. Kaverilla pari päivää ja sit lopun ajan menin aina jonkun tyypin pihaan ja peiton kanssa siellä mammin. Heräsin aina sillai puol kuuden maissa ja lähin menee ettei ne huomaa. toimi iha hyvi :))
4. Perus pikaruokaloissa ja tommosissa.
5. No nehän oli vihasia ku mikkä.
6. Jälkeenpäin sanoisin, että älä karkaa. Niinku jo sanottiin, poliisit löytää sut tosi nopsaa. Ja jos sua ei vähään aikaan löydy, ni sit menee naamakuva lehtee ja nettii ja kauppojen seinii, etkä sä sillon voi mennä mihinkää. Siitä ei oo mitään hyötyy.

Mun kaverin kaveri oli joskus karannu kotoaan, se oli ollu 2 viikkoo. Sillä aikaa sen äiti oli kuollu kolarissa.

1.Oletteko karannut?
2.Jos olitte kuinka kauan?
3.Missä nukuitte?
4.Mitä/missä söitte?
5.miten vanhemmat reagoivat?
6.Omia kokemuksia

1. Olen kerran Helsingissä äitin luota lähin käveleen kymmenen maissa, mutta mua pelotti ja tulin heti takasin. Äiti oli jo vastassa etsimässä mua.
2. eli en kauaa
5. Äiti oli tosi hysteerinen ja kielsi etten saa ikinä säikyttää häntä niin. Joten seuraavalla kerralla, kun suutuin, otin kengät, paiskasin ulkoven auki ja kiinni, mutta piilouduin äkkiä kylppäriin ammeeseen. Äiti oli taas tosi peloissaan, ja mulle tuli paha mieli, kun se itki joten en antanu sen lähtee kadulle etsimään mua vaan tulin esiin.
6. Nyt mulla on omat lapset ja vanhempi sano 4 vuotiaana, että "äiti lähe mun kaa pyöräileen", minä: "en kerkeä nyt", lapsi:"no sitten mä lähen yksin", minä:"et saa lähteä yksin" lapsi: "minäpä lähen!"
Enpä uskaltanu jättää lasta yksin pihalle (vaikkei hän siis vielä ole toteuttanut uhkaustaan).

Niin, suosittelen karkaamisen sijaan miettimään miksi haluat karata: onko se vain coolia, kaipaatko jännitystä, onko kotiolosi yksinkertaisesti sietämättömät?
Just luki lehessä, että kotoa karanneet nuoret joutuu usein hyväksikäytetyiksi. Ja oikeesti se vanhemman huoli lapsesta: se raastaa sydämen riepaleiksi: et voi ymmärtää sitä tunnetta, ennen kuin olet itse vanhempi, mietipä, että rakas lemmikkisi katoaa, etkä tiedä mitä sille on tapahtunut, onko se kuollut, onko se nälissään, paleleeko se; näetkö sitä enää koskaan?
Jos kotiolosi on sietämättömät esim alkoholi, väkivalta yms niin puhu jollekin luotetulle aikuiselle (koulun terkkari, ope, naapuri) niin saat apua, koska karkaaminen ei niitä ongelmia ratkaise. Jos kotioiloissa on joku lievempi syy ja voit puhua vanhemmillesi niin voisit aloittaa keskustelun, että mitä tekisitte, jos mä karkaisin? Siitä vois sitten siirtyä ruotimaan sitä, miksi sinä haluaisit karata (ja oikeasti et tietenkään karkaisi).

Vain teinit karkaa kotoaan. Hyvin harvalla tapahtuu mitään ioikeaa kotiväkivaltaa, pitää vain itkeä ku kännykkä ja kone on otettu pois. Jotkut jopa joutuneet arestiin. Jos oikeasti tapahtuu jotain niin kannattaisi varmaankin mennä siitä sossuille sanomaan, karkaamisen jälkeen ei teinejä usko enää kukaan.

1. aika lapsellista karata kotoa
2. TeInIkÖ?
3. Kato että ilmat pysyy pyörän kumeis ja ettei pedobearit raiskaa!!!!!!!! (toivottavasti varastit myös pyöräsi että ganstamaisuutesi kasvaa!!!)
4. ajattele joskus jotakin muuta kun itseäsi ja omaa takapuoltasi
5. toivottavasti löydät roskiksesta ruokaa!

Juo myös ojista sehän on puhdasta vettä! Joskus voit myös kysyä kilteiltä rekkakuskeilta itsellesi yöpaikkaa! Eihän kukaan nyt sinulle pahaa voisi tehdä!!! Jätä muuten puhelin suosiolla kotiin niin ei äiti turhaan soita ragepuheluita!! (tuliko mieleesi että vanhemmat olis huolissaan susta) Jotenka siis ei, ei todellakaan kannata karata kotoaan!! And now i'm so f*cking out of this case!

Joskus kanssa pohdin karkaamista aikanaan... Mutta jo järki sanoi ettei kannta. Itsepyörinyt metsissä pienestä pitäen, ihan huvikseen, metsästämässä yms yms, Ymmärsin välittömästi, että siitä ei tule mitään, sillä kunnollisen nukkuma paikan tekoon menee kauan, poteroon laavuun tunteja. Ruokaa ei saa kovinpaljoa mukaansa joten koko ajan pitäisi olla tiedossa seuraava täydennys piste.. Pyöräillyt olen mökilleni 200km rankkaa oli, 10h siihen meni mukaan laskettuna pysähdykset, mukana oli vain tuolle matkalle varattuna reppuun 2 2l pulloa vettä, kuluivat yllättävän noepeasti, samoin kuin mukaan otettu säilyke ruoka, söin lisäksi ABC:llä n puolessa välissä....

Joten normaali oloissakin rankkaa vaikeaa, niin karata viikoiksi? EI ikinä... Järjen vastaista, liikaa ongelmia itselle, perheelle, virkavallallekkin jolla parempaa tekemistä... Ja näin myöhemmin ajateltuna ihan idioottimainen idea olisi ollut mennä, hävettää että edes ajattelin......

Pysy kotona, elämä meinaan potkii, ja varsinkin jos karkaat silloin se potkii ja kovaa...

1. Kerran.
2. Kolme päivää.
3. Kaverilla.
4. Subwayssa söin.
5. Eivät huomanneet että olin poissa.
6. Jännäähän se oli, mutta en toiste tee. Ei että sitä kukaan huomasi, mutta kuitenkin.

Ei viddu!!! sanokaa että meette jonnehhi serkun/"kaukana asuva kamun" luon (keksi mite pitkään) ja oot oikeesti itsekses siellä missä tahot!!!

Luulis, et voi karata helpost. Piiloudut vaa jollee kaverille. Kuiteskii suunnitelmat kannattaa tehä huolellisest. Mä kerra lintsasin koulupäivän ja jäin kiinni. Ens kerral pitää ottaa kamu mukaa. Tai vaik montaki kaverii. Ei liian monta kuisteskaa.

Mun äiti sattu olee kaupungil ja näki. Vanhemmat suuttu kauheest. En saanu jälki-istuntoo, käyttäytyminen ei laskenu,ope ei huutanu tai moittinu. Koulus oltii niiku mitää ei ois tapahtunu. kotoon tietty meni huonommin.

Kysymyksiisi:

1 ABC:llä voi täyttää vesipulloja esim vessassa, tai voit käyttää akkuvettä.
2 Massapakkaukset, jotka ovat halpamerkkiä. Muistä: vain massapakkauksia.
3 Etsi hylättyjä taloja, ota teltta mukaan, nuku kaverilla, älä mene Turkuun, Nuku puussa, mene ojanpohjalle ja hautaudu kankaisiin...

Minun lapseni on karannut kerran pari, ja kauheaa oli. Laihduin yhdessä yössä 2kg, ja häntä etsitiin poliisien avulla, ja valvoin äitinä lähes koko yön. en ikinä unohda sitä yötä, niitä tunteita, ja ajatuksia joita kävin läpi. Olin varautunut kaikkeen, pahin vaihtoehto ettei häntä milloinkaan olisi löytynyt, mutta onneksi yön jälkeen koitti aamu, ja klo 6.30 lapsi (13v) käveli kotiin ja ihmetteli miksi olimme soittanee poliisit perään ja miksi olimme niin huolissamme. Jo ennen tuota karkaamista hän kerran suuttui ja silloin oli 12v ja ajoi lähijunalla Riihimäelle. Vastasi onneksi puhelimeen, ja suostuttelimme hänet kotiin.

Repikäähän idiootit tästä huumoria.

Luetaanko teistäkin samalla tavalla sitten iltalehden etusivulta?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013050716988610_uu.shtml

ite oon karannu kans, kesällä ja nukuin/asuin leikkimökissä. meillä oli iso piha, leikkimökissä oli viimeksi käyty varmaan 4 vuotta sitten mutta kukaan ei arvannu että olisin siellä. asuin siellä noin 3 viikkoo, kävin uimahallissa pesuilla ja kaupasta ostin jotain halpaa suolasta syömistä tai kävin kavereilla syömässä jotain :) ilman että ne kerto vanhemmille! mut lopulta oli pakko palata kotiin ku yöllä alko menkat ja oli kauheet vatsa kivut :D ei olis voinu lähtee frendiltä siteitä/tampooneita lainaa ku hoisuista oli tullu läpi ja kaikkee XD mut unohtumaton kokemus! nyt olen jo 19 ja tääkin tapahtu joskus 14 vuotiaana :D

Voin vain kuvitella, millainen soppa siitä syntyisi kun lapsi karkaisi kotoa. Itse olen ollut paperisodassa sen verran aiemmin, kun olin perhekodissa mutta eivät meinanneet päästää pois vaikka vanhemmat, lääkärit, kaikki muut olivat eri mieltä. Raha haisi. Sillä kyllä perhekoti tienaa saatanan hyvin, yhdestäkin lapsesta. Oli se niin että mä ruokin niitä. Se oli helvetti, huudettiin vaikken tehnyt mitään väärää. Epäinhimillisiä, tietenkin ne hakemalla haki mitä tein vähänkin väärin mistä voisivat valittaa sossuille. ''kyllä se vaan on näin että sä voit tosi huonosti, et sä voi mennä mihinkään kotiin! kerrankin söit leipää väärinpäin.'' -.-'''' eivät oikeasti välittäneet paskaakaan. Se oli unohtumaton hetki kun päätöskokouksessa lääkärit sanoivat että kotiuttaminen on tullut ajankohtaiseksi. Kun katsoin sitä ämmää niin muikea hymy kasvojeni takana, oli hän niin riutuneen näköinen että katseli vain alas eikä kehdannut edes sanoa mitään. Mutta en ole sanonut mitään vastaan heitä vastaan (vaikka varsinkin nyt kun minulla olisi mahdollisuus), en edes kun lopullinen muuttopäivä oli kohdalla, sanoin vain moido. Jälkeenpäin mietin että paras kosto olisi ollut sieltä karkaaminen?

PS
Mun pitäisi vielä hakea sieltä eräs kansio joka unohtui, oletteko sitä mieltä että haistattaisin vielä viimeisen kerran vai olenko jo todellinen voittaja?

Ei kannata karata kotoota ellei ole ihan helvetin hyvää syytä ja ei ainakaan jos aikoo vielä palata. Jos karkaat, niin älä palaa. Olet oikeesti tyyliin loppualaikäisyysikäs arestissa. Lisäksi saat vanhempasi täysin turhaan huolesta sekaisin.

1.kerran
2. Matkustin 200km matkan bussilla vantaale tartoitus oli mennä silloisen poika ystäväni luo. Lopulta menin tätini luo
3.nukuin tätini luona
4. En syönyt mitää 2 päivän reissulla
5.mua oli etitty koko kylä läpi
6.ku oon itse tuhone nii oltii vissii luultu et olin tappanu itteni..no seuraavana päivänä vanhempani hakivat mut kotiin ja valittivat vähän. Syy karkaa miseen oli se että mun isä repäis mun huoneen oven irti ja mun perhees esiintyy väkivaltaa...no sossut tiiviisti mukana ja terapiassa käyn...

1.Oletteko karannut?

2.Jos olitte kuinka kauan?

3.Missä nukuitte?

4.Mitä/missä söitte?

5.miten vanhemmat reagoivat?

6.Omia kokemuksia

1-Olen kaksi kertaa eka kerta kannattaa koska siitä saa ihan jännän kokemuksen toinen kerta oli vaan sen takia että saisin sen saman tunteen minkä sain ensi kerralla joka ei toiminut

2-eka kerta 5päivää toka kerta 3päivää

3-Kaverin luona ja hylätyn asunnon katolla

4-Abc tai hesburger koska (läskih)

5-rage ja kone lukkojen taakse sekä kotiin tulo aika puoleks vuodeks

6-kannattaa jos on siihen syytä itelläni oli tokalla kerralla hirvee kokemus kun joku spurgu jengi tuli huutaa mulle kun nukuin siinä hylätyssä asunnossa tai sen katolla ja ekalla kerralla joku lenkkeiliä yritti saaha mut kiinni (onneks mulla oli marmorikuulia jotka pystyin heittää maahan että se jäi jälkeen)

1. Joo, eilen yksin.
2. Noon pari tuntia.
3. En missää ku oli päivä.
4. En mitään.
5. Eivät mitenkään. Mulkoilivat vain.
6. Se kannattaa tehdä jos on syy. Mut ittel on se et on masennus mun yksityisten asioiden takia, ja en haluu sanoo sitäkää et mite mut löydettii tai mitä siis tapahtu. Mut sen voin sanoo et unohdin oari juttuu, ja olin jättäny avaimenkin kotii nii ei siin muutaku sinne sit vaan.

Haluaisin karata enkä palata.
Se olisi väliaikainen asia ennen kuolemaa.
Nyt on talvi, en tiedä minne menisin.
AUtTAkaa.