Hei! Olen aloittamassa lukio-opiskelun nyt syksyllä. Ajattelin vielä kysyä, että olenko tehnyt oikean valinnan? Toinen vaihtoehto olisi ollut lähihoitaja-opinnot. Lähihoitajalla on töitä, mutta onko palkka työhön nähden hyvä? Ja te, jotka olette käyneet lukion, mitä mieltä olette, onko lukio liian raskas, kun peruskoulun päättötokarin keskiarvo oli 7.8? Olen ajatellut että kun lukiosta pääsen, menen lukemaan sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi. Eikös lääkäriksi pyrkivien kannata/pidä lukio käydä? Kiitos kaikille vastanneille!
Lukioon menossa
mikko-966
16421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kannattaa, erityisen tärkeitä aineita ovat sitten biologia ja terveystieto ainakin.
Joo, terveystietoa olenkin ottanut sen, mitä kurssitarjottimelta on löytynyt ja biologiaa myös, lukuunottamatta putkilokasvitiedettä :D
Jos lääkäriksi haluat, tällä hetkellä ehdottomia ovat fysiikka, kemia ja biologia. Lyhyelläkin matikalla pärjää, mutta pitkä antaa paljon paremmat työkalut fysiikan ymmärtämiseen.
Joo, olen valinnut pitkän matikan, aloitan ainakin sillä, senhän voi sitten vaihtaa lyhyeen. Ja olen myös valinnut pitkää fysiikkaa ja kemiaa, sekä biologiaa, mutta en ottanut koulukohtaisia kursseja, koska biologiassakin koulukohtainen kurssi sisältää mm. putkilokasvitiedettä, en usko et liittyy lääketieteeseen :D kiitoksia vastauksesta :)
Tuohon lukion käymisen raskauteen voin vasta,vaikka olen käynyt vasta ensimmäisen vuoden lukiota. Lukiossa ainakin itse olen pärjännyt hyvin samalla tavalla kuin peruskoulussakin, mutta olen huomannut,että töitä pitää tehdä jonkin verran kuitenkin enemmän. En kuitenkaan meinaa,että pitäisi kokoajan olla lukemassa jotain kirjaa tai tekemässä tehtäviä riittää,että syventyy opiskeltavaan aineeseen ja suhtautuu positiivisesti eri asioiden opiskelemiseeen, jolloin motivaatio alkaa kasvaa opiskelun aikana.
Lukio, voi tuntua aluksi vaikelta ja työläältä,mutta ajan kuluessa kaikki helpottuu, kun saa tuntumaa opiskelemisesta :). Lukion aikana alkaa niin sanotusti henkinen kasvaminen, jolloin on mahdollista,että numerosikin alkavat nousta niistä, joita peruskoulussa sait.
Pitkä matematiikka kannattaa ehdottomasti, siintä on todellakin hyötyä jatko-opinnoissa. Itsekkin luen pitkää matematiikka, vaikee se on, mutta siinäkin kehittyy,kun vain jaksaa yrittää! :)
Kiitos vastauksesta, kummasti hävisi painajaiset siitä, että kirja on kokoajan oltava nenän edessä.. Olen vähän panikoinut sen asian kanssa, kun aina ei jaksais lukea mitä tahansa fysiikkaa tms (esim).
Kun luin vastauksesi, rupesi heti tuntumaan siltä (vihdoin) että "kyllä minä selviän"
Kyllä henkilökohtaisesti sanon, että lukio kannattaa... ja kerron tämän sillä kokemuksella, että aloitin lukion (paljonkin) vanhempana kuin muut ja tuli kokeiltua lukiota ennen muutamaakin ammattikoulua...
Ja lukioon menin niinkin alhaisilla peruskoulun päästötodistuksen numeroilla kuin 7.3. Yksi vuosi lukiota takana ja keskiarvo on nyt 8.1. :)
Helppoa on ollut kuin heinänteko, vaikka toki tietty elämänkokemus ja erilainen asenne opiskeluun vaikuttavat hurjasti.
Niin sairaanhoitajaksi kuin lääkäriksikin tarvitaan lukiotodistus/ YO-todistus, sillä sairaanhoitajaksi opiskellaan ammattikorkeassa ja lääkäriksi yliopistossa. Sairaanhoitajaksi tosin pääsisi myös jos on ensin lukenut ammattikoulussa esim. lähihoitajaksi yms. Ja eiköhän yliopistoonkin pääse millä tahansa toisen asteen papereilla, mutta lukion kautta ymmärtääkseni ääripaljon helpompaa?
Lääkäriksi mikäli mielit niin muista valmistautua henkisesti siihen, että lukion jälkeen opiskelet yliopistossa ensin n. kuusi vuotta ja sen jälkeen tuleekin vielä erikoistumiset sun muut. Tulet siis opiskelemaan piiiiitkään. Mutta jos intoa ja halua riittää niin etköhän sinä siitä selviydy. Biologia, terveystieto, psykologia, matematiikka ja kieletkin ovat nyt ensisijaisia missä kannattaa olla hyvä jos lääkäriksi aiot.
Kiitoksia myös sinulle vastauksesta! :) Joo, olen keskustellut pitkistä opiskeluajoista muutaman tuttavan kanssa, jotka ovat opiskelemassa lääkäriksi ja sellaisten, jotka jo ovat lääkäreitä. Tarvii tietysti mahdottomasti perehtymisen intoa, jotta jaksaa 6 X-vuotta yliopistossa, mutta kiinnostusta tosiaan on.
Ja kiinnostus on oikeastaan johonkin erikoislääkärin virkaan, mutta sen aika näyttää, mihin sitä ajautuu :)
Sairaanhoitajillekin taitaa töitä löytyä melkolailla, joten se on toinen vaihtoehto.
Muuten nuo luettelemasi oppiaineet sujuu loistavasti, (paitsi psykologia, josta ei vielä kokemusta ole) mutta englanti on sellainen missä tarviin treenausta, mutta sitä varten otin englannin kertauskurssin lukioon, missä käydään peruskoulun asioita läpi. Pakko saada englanti sujumaan siten, että sitten ymmärtää kielen. Tai ongelma tällä hetkellä on omassa puhumisessani, en osaa muodostaa lauseita oikein jne, mutta ymmärrän, kun muut puhuvat :DD
Lääkikseen pääsyssä ensijaisia ovat kylläkin fysiikka, kemia, bilsa ja pitkä matikka.
jos menet lääkikseen kannattaa opiskella saksaa ja historiaa
Lukio ei kannata. Joudut lukemaan ihan helvetisti ja silti saat vanhempana jonkun paskapalkkaisen duunin, esimerkiksi Siwan kassahenkilön viran.
Ammattikoulusta sentään saa ammatin ja pääsee hyväpalkkaiseen työhön suht koht vähällä vaivalla.
Ei lääkäriksi 7.8 keskiarvolla ryhdytä..
"Ei lääkäriksi 7.8 keskiarvolla ryhdytä."
Tämä on niin naiivi kommentti, että oikein naurattaa. Toteaja ei tiedä, onko aloittaja panostanut täysillä kouluun, vai onko löysäillyt koko peruskoulun. Lisäksi toteaja ei ota huomioon, että lukiosta kuka vain pääsee melkein mihin vain, jos motivaatio riittää töiden tekemiseen.
Komppaan täysin 1212654:ää. Lääkäriksi mennään opiskelemaan ainoastaan toisen asteen koulutodistuksella ja hallitsemalla pääsykokeeseen vaadittava oppikokonaisuus. Oli keskiarvo mikä tahansa, toistaiseksi se ei anna suoraa pääsyä lääketieteelliseen.
Moro!
Onnittelut hyvästä valinnasta, et varmasti tule katumaan päätöstäsi lähteä lukioon! Olin itse aikalailla samassa tilanteessa kuin sinäkin muutama vuosi sitten. Olin tosin jo pitkään eläny päätöksessä lähetä opiskelemaan amikseen, mutta lukioon tutustumisen seurauksena päätin samaiselle keväälle lähteä suoraan lukioon reippaan seiskan keskiarvolla.
Ensimmäisen vuosi lukiossa meni aikalailla totuttelemisessa uuteen, ja se näkyi myös arvostelussa. Usein opettajat arvostelivat ensimmäiset kurssit löysemmin, poikkeuksia lukuunottamatta. Joten ei kannata hermoilla, vaikka näyttäisikin osa kursseista menevän huonommin. Lukion edetessä opinnot vaativat enemmän aikaa ja vaivaa, toisaalta lukutekniikkakin kehittyy samaa vauhtia joten oppinet varmaan aika nopiaa käyttämään opiskeluaikasi tehokkaasti.
Näin vasta valmistuneena ylioppilaana haluan korostaa sitä, että KESKITY erityisesti niihin aineisiin, jotka aijot kirjoittaa ja jotka ovat tulevaisuuden suunnitelmiesi kannalta olellisia. Muilla arvosanoilla ei oikeasti enää lukion pääsemisen jälkeen ole mitään väliä! Mitä pikemmin tiedät, mitä haluat tulevaisuudessa tehdä, sen parempi. Sen jälkeen ei kannata muutakuin lähteä opinto-ohjaajan juttusille. Tämän reissun jälkeen oletkin huomattavan paljon viisaampi. Mutta on ehottoman tärkeää panostaa kunnolla niihin aineisiin, joista hyödyt tulevaisuudessa. En tarkoita, etteivätkö muutkin aineet ole tärkeitä, mutta jos pitää tässä tapausesimerkissä valita esim. biologian ja historian kokeiden lukemisen väliltä, niin kannattaa ehdottomasti oppia priorisoimaan, eli laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Sillä pärjää oikeasti aika pitkälle.
Lycka till med studierna!
Kannattaa tosiaankin yrittää kiinnostua aidosti fysiikasta, kemiasta ja biologiasta, jos mielit lääkikseen päästä... Sanoit tuolla aiemmin "kun aina ei jaksais lukea mitä tahansa fysiikkaa tms (esim)" - parempi jaksaa. Lääkikseen on varmasti paljon sua parempia hakijoita, sun täytyy yrittää olla siinä parhaimmistossa, jolle ovet aukeaa.
Lue siis _KUNNOLLA_ fysiikka, kemia ja biologia sekä muut itseäsi kiinnostavat aineet (Englannit sun muut), muilla aineilla, kuten hissalla/yh:lla ei ole mitään väliä.
Ite suuntaan myös toiveissani jo lääkikseen. Nyt alkaa 2. vuosi lukiossa. Voin vinkkinä sanoo, että kannattaa panostaa vain tärkeisiin aineisiin ja jättää panostus aika lähelle nollaa esim. historiassa/yh:ssa yms. joita et tule lääkärinä tarvitsemaan - ainakaan pääsykoetta ajatellen.