"Potilaat ilman tautia"

Jatkoa:

Yliherkkä antaa 
katastrofaalisia tulkintoja

Ympäristöyliherkkien oireilua on selitetty pitkälti psyykkisillä syillä. Psykiat­rian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta yhdistää ilmiön moderneihin terveyshuoliin, eli ne liittyvät modernissa arjessa ilmenevien asioiden tai tarvittavan teknologian kohtaamiseen.

Nykyaikana terveyshuolia herättävät muun muassa ruoan sisältämät lisä­aineet, kännykät, antibioottien liikakäyttö, rokotukset ja saasteet. Joskus huoleen voi olla oikeaa syytä, joskus huolia liioitellaan. Pelkoreaktiot saattavat myös lisääntyä, koska tieto leviää nopeasti.

Korkeilan mukaan terveyshuolet ovat kaikkialla samoja, mutta niiden taso vaihtelee. Tutkimusten mukaan huolestuneisuus ei ole yhteydessä persoonallisuuden piirteisiin, mutta siihen liittyy enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta. Tämä ei välttämättä kerro mitään kausaalisuhteista.

– Yliherkät ihmiset seuraavat hyvin tarkkaan erilaisia ruumiintuntemuksia, ja se herättää ahdistuneisuutta. Tätä sanotaan somaattiseksi amplifikaatioksi, eli ”skannataan” ruumiintuntoja, annetaan niille katastrofaalisia tulkintoja ja sitten tila pahenee, Korkeila kertoo.

Korkeilan mukaan modernit terveyshuolet, sähköallergiat ja muut vastaavat ovatkin osa somatisaatioilmiötä. Vaikeasti somatisoivilla potilailla on todettu muutoksia aivotoiminnassa. Aivot ikään kuin piirtävät ruumiista tulevasta tiedosta vähän vääränlaista karttaa.

Ilmiötä voi ymmärtää myös kielteisenä placebo-efektinä eli nosebona. Placebo-efekti saattaa aiheuttaa mitattavia ­fysiologisia muutoksia muun muassa hormonitoiminnassa ja immuniteetissa, mutta samoin voivat vaikuttaa myös kielteiset odotukset.

Korkeilan mukaan ympäristöyliherkkä hakee usein apua lääkäriltä, mutta loukkaantuu jos hänet ohjataan psykiatrille. Psykiatri voisi kuitenkin lievittää potilaan ahdistusta ja masennusta.

– Aikaisempina aikoina ihmiset ovat olleet huolissaan toisenlaisista asioista. Somatisaatio-oireilevat ihmiset ovat ­aina askeleen edellä siitä, mitä lääketieteessä tiedetään, hän toteaa.

Joka viidenneltä 
löytyy oikea sairaus

Voiko esimerkiksi sähköyliherkkyyden taustalta löytyä oikea syy ja sairaus? Professori Eeva Salminen pitää tätä mahdollisena. Näin on käynyt esimerkiksi borrelioosissa.

Salmisen mukaan ruotsalaistutkimuksissa on todettu, että sähköyliherkkien reagointitaso on usein yleisesti ­ottaen herkempi kuin kontrollihenkilöillä. Mitään muuta ilmiöstä ei ole voitu osoittaa luotettavasti.

– Odotan tieteellistä näyttöä. Ihmiset todella kokevat olevansa sairaita, hän ­sanoo.

Ympäristöyliherkän potilaan huolellinen tutkiminen kuitenkin kannattaa. Vajaalla viidenneksellä sähköyliherkistä potilaista on voitu todeta somaattinen sairaus tai syy, johon puuttumalla oireet ovat parantuneet.

Näin autat ympäristöyliherkkää potilasta:


Kuuntele potilasta. Vältä tuntemusten teilaamista ja 
vastaan väittämistä.
Tee perustutkimukset, jos se on aiheellista. 
Näin suljet pois monia vaihtoehtoja.
Kiinnitä huomio konkreettisiin asioihin, joihin potilas 
tarvitsee apua.
Keskity kolmeen pahimpaan vaivaan, jos oirekirjo on laaja.
Pyri luomaan hyvä hoitosuhde ilman leimaamista. 
Keskitä työhyvinvointiin ja sairauslomiin liittyvät asiat työterveyslääkärille.
Älä suostu potilaan epärealistisiin toiveisiin.


Lähteet: Eeva Salminen ja Jyrki Korkeila


Miia Soininen
kuva: Panthermedia

Onko joku puoskari lomalla taas? Aikaa jauhaa paskaa?

Lisää ympäristöyliherkkyydestä STUK:lta:

Lääkäreille tarvitaan osaamista ympäristöyliherkkien kohtaamiseen
13.6.2012

Ympäristöyliherkkyydet ovat lisääntyneet merkittävästi. Ympäristöyliherkkyyksiä ovat esimerkiksi tuoksuherkkyys, monikemikaalioireyhtymä sekä sähköherkkyys. Ympäristöyliherkkyyden syistä ja hoidosta ei ole selkeää tutkimusnäyttöä, joten myös ohjeistus yliherkkien auttamiseksi puuttuu.

Koettu ympäristöyliherkkyys koskee nykyään yhä useampaa, mutta oireille ei ole Maailman terveysjärjestö WHO:n tautiluokituksen mukaista diagnoosiluokitusta. Ympäristöyliherkkien määrää on vaikea arvioida, koska ilmiötä ei tunneta hyvin. Myös oireiden kirjo on suuri, ja monet oireista ovat varsin tavallisia, kuten yskä, uupumus, päänsärky ja vatsakipu. Lääkärit ovat usein neuvottomia kohdatessaan potilaan, jonka oireille ei löydy selkeää ja hoidettavaa syytä.
Lääkäreille ja muille terveydenhuollon asiantuntijoille tarvitaankin ohjeistusta ja koulutusta ympäristöyliherkän tutkimisesta ja hoidosta sekä siitä, mitkä taudit ja oireyhtymät on hyvä ottaa huomioon.

Ympäristöyliherkkyyksien syntymekanismeista sekä ehkäisy- ja hoitokeinoista tarvitaan lisätietoa, jotta oireista kärsiviä voitaisiin tukea ja hoitaa riittävästi. Ohjeistuksen kehittäminen ja käytäntöön saaminen edellyttää useiden eri tahojen yhteistyötä. SOTERKO-yhteenliittymän Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelman tavoitteena on parantaa väestön terveyttä lisäämällä tietoa erilaisista työ- ja elinympäristöihin liittyvistä riskeistä. Ympäristöyliherkkyydet on nostettu yhdeksi selvityksen kohteeksi ja riskiviestinnän teemaksi.

”Ympäristöyliherkkyyksille ei yksilötasolla löydetä yleensä lopullista oireiden aiheuttajaa. Liian usein oireilu on ihmiselle niin haittaavaa, että arjesta selviytyminen vaikeutuu. Tämä heijastuu monella työ- ja toimintakyvyn menettämisenä. Osa ei pysty jatkamaan edes välttämättömiä arjen askareita. Ihmisten auttaminen sekä työ- ja toimintakyvystä huolehtiminen on välttämätöntä. SOTERKO haluaa osaltaan olla mukana tässä selviytymisen tukemisessa”, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio.

SOTERKO on sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä, jossa yhteistyökumppaneina ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus. Yhteenliittymän toimintaohjelmiin voivat osallistua muutkin laitokset.

Haastattelut ympäristöyliherkkyyksistä
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puskan, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainion sekä Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Tero Varjorannan haastattelut löytyvät SOTERKOn sivuilta.

Lisätietoja
Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2340, [email protected]
Teemajohtaja Kari Reijula, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2932, 040 550 2050, [email protected]
Tiimipäällikkö Markku Sainio, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2606, 040 569 3186, [email protected]

Tutkimusprofessori Eeva Salminen, Säteilyturvakeskus, puh. 09 759 88 474, [email protected]

Tutkimusprofessori Juha Pekkanen (tavoitettavissa 19.6.), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 6368, [email protected]
Tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä (tavoitettavissa 18.6.), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 7290, [email protected]

Lisätietoa SOTERKOsta

Maamme huippuosaajista Allergia- ja astmaliiton neuvoa-antava ihotautien ja allergologian professori Matti Hannuksela, Säteilyturvakeskuksen professori Eeva Salminen sekä Turun yliopiston psykiatrian professori ANTAVATLääkärilehdessä NEUVOJA maamme lääkäreille siitä kuinka tulee kohdata potilaita, jotka kertovat vastaanotolla saavansa oireita rokotuksista, sähköstä, hajuista, ja rakennusten sisäilmasta.

Professori Hannuksela toteaa näin:

"YMPÄRISTÖYLIHERKKÄ kärsii kirjavasta joukosta epämääräisiä OIREITA. Hän kokee niiden olevan yhteydessä johonkin tiettyyn ympäristössä olevaan tekijään, joka ei aiheuta oireita suurimmalle osalle ihmisistä. SYY-SEURAUSSUHDETTA EI OLE VOITU OSOITTAA.
.Joitakin vuosia sitten puhuttiin paljon amalgaamista, VIIME AIKOINA pinnalla ovat olleet erityisesti sähköyliherkkyys sekä HOMEYLIHERKKYYS.

Kun homeyliherkkyyden aiheuttamat ALLERGISET ammattitaudit on mainittu jo vuoden 1938 ammattitautilaissamme ja kosteusvauriorakennusaltistuksen sekä muidenkin homealtistustyöpaikojen aiheuttamia homeyliherkkiä on maassamme altistettu muutamalla luonnonhomeella ammattitaudin toteamiseksi jo 1960-luvulta lähtien, niin professori Hannukselan sortuu väärän informaation levittämiseen Lääkärilehden välityksellä maamme lääkäreille, todetessaan, että homeyliherkkyys on ollut pinnalla VASTA VIIME AIKOINA, kun se on ollut VUOSIKYMMENIÄ.

Eli kun hän seuraavaksi toteaa: "Home on ainoa, jonka terveysvaikutuksista on tieteellistä näyttöä.", niin hänen olisi pitänyt todeta, että niin HOMEALTISTUSTEN aiheuttamista YLIHERKKYYSSAIRAUKSISTA on ollut TIETEELLISTÄ NÄYTTÖÄ maassamme jo vuosikymmenten ajan johtuen homeALLERGEENIaltistuksista.

Artikkelissa todetaan, että eurooppalaisten tutkimusten mukaan 10-40 prosenttia eurooppalaisista kärsii ympäristöyliherkkyydestä.

SuomilääketiedePROFFAtutkimusten mukaan suomalaisista yli 50 prossaa kärsii allergiasta, noin miljoona kroonisesta nuhasta ja yli 500 000 suomalaista astmapiippuile, vaan tilastotietoja proffilta ei ole vuosikymmenten saatossa löytynyt löydy siitä kuinka monen nuhanenän ja astmapiippuilijan taustalla on ollut kosteusvauriorakennusMIKROBIaltistus.