Onko kukaan tarkemmin perehtynyt erimallisten peräsimien vaikutuksesta lentokoneen ohjattavuuteen? Mahtaakohan siinä olla jotakin tiettyä sääntöä, millainen peräsinmalli on minkäkin rakenteisissa koneissa (siivet-runko-peräsin-yhteensopivuus)? Uteliaisuudesta kysyn, kun kiinostaa :) Näyttäisi olevan paljon erimallisia lentokoneita olemassa, erityisesti nuo kaksitasot kiinnostaa, jos jollakin olisi antaa vastausta..
Peräsimen vaikutus lentokoneen liikehdintään/ohjattavuuteen?
yksuteliaskaveri
4298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siihen liittyy paljon se, kuinka kovaa kone on suunniteltu lentämään ja minkälaiseen lentämiseen. Siihen ei tietääkseni ole mitään sääntöjä. Miten se nyt parhaiten lentää.
Pilkun*ussintaa:
Niin tarkoitatko korkeus- vai sivuperäsintä, tai mahdollisesti korkeus- tai sivuvakaajaa, tai näiden yhdistelmää ("takasiipi"), vai eri pyrstömuotoja (V-pyrstö, lentävä siipi, kaksoissivuvakaaja?
Kiitoksia vastauksista. Lähelle sitä tarkoitan, minkä mallinen tai muotoinen se vaakatasossa oleva peräsimenosa on (esim. pyöreä, neliö..) ja minkälaisessa koneessa se on tyypillinen. Esimerkiksi, voisiko nykyaikaisessa Cessnassa olla vaikkapa Fokker Dr.1:n peräsinosa ja miten se vaikuttais omalta osaltaan ohjattavuuteen ja siihen, pysyykö kone vakaana ilmassa enää ollenkaan vai alkaako se kipata johonkin suuntaan :)
Ei sillä muodolla ole niinkään vaikutusta, kunhan on oikein suunniteltu.
Fokker Dr.I:n peräsimet on hitsattu pyöreästä putkesta ja päällystetty kankaalla, vastaavan muodon tekeminen alumiinipellistä olisi ainakin kallista.
Dr.I:n Jämin lennosta voisi päätellä, että sivuperäsin on sivutuulilaskuun liian tehoton. Ensimmäisen maailmansodan kentiltä noustiin ja laskettiin aina suoraan vastatuuleen.