Onko Suonenjoella ollut Thaityttöjä mansikanpoiminnassa ?
Tänään lähdetään mansikkamarkkinoille kauniita poimijatyttöjä katselemaan.
Tänään lähdetään mansikkamarkkinoille kauniita poimijatyttöjä katselemaan.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
90 % poimijoista on miehiä
Tervetuloa, tyttöset odottavat jo tanssittajia.
http://www.iltalehti.fi/viihde/201207140125446_vi.shtml
Sekosivatko thaipoimijat Matista ?
Sinne vaan katselemaan kun ei ole varaa matkata Thaimaahan,onko varaa ostaa mansikkaropposta...
ETTEI VAAN KAAOSTA AIHEUTTANUT ITSE HERRA HAKKARAINEN:
http://www.iltalehti.fi/iltvviihde/2012071409296142_a2.shtml
LAITOKSEEN ÄKKIÄ !!!!
Voi jumalauta ompahan huvit....
Viime vuonna useimmat Thaimaasta Suomeen tulleet metsämarjojen poimijat ylsivät nettotuloksiin, jotka vastasivat heidän odotuksiaan. Yli 2 000 thaimaalaisen hurja urakointi suomalaisilla soilla ja metsissä tuotti heille keskimäärin runsaan 2 000 euron nettotulon. Se ylitti selvästi kolmen edellisen vuoden tulokset.
Tämän tiedon rohkaisemana tuhannet thaimaalaiset harkitsevat jälleen lähikuukausina hankkiutumista metsämarjojen poimintaan Suomen kesään - joko ensikertalaisina tai kokeneina poimijoina. Sekä kokeneiden että kokemattomien marjamatka Suomeen sisältää ison taloudellisen riskin. Thaimaalaiset poimijat eivät ole marjoja ostavien yritysten, eivätkä thaimaalaisten työvoiman välittäjien palveluksessa, vaan työskentelevät yrittäjän asemassa omalla riskillään.
Huono marjavuosi tai poimintamatkan järjestelyjen epäonnistuminen jättää poimijat heidän kovista ponnisteluistaan huolimatta taloudellisesti tappiolle. Myös sairastuminen tai tapaturma voi suistaa taloudelliseen katastrofiin, sillä matkalle päästäkseen thaimaalainen poimija on joutunut maksamaan lentomatkoista, viisumista ja rekrytoijan palveluksista tulotasoonsa verrattuna huomattavan summan.
Poimijoiden riskiä on pienennettävä
Ulkoministeriö teetti vähemmistövaltuutetun kehotuksesta selvityksen thaimaalaisten marjanpoimijoiden asemasta. Joulukuussa julkaistun tutkimuksen "Ulkomaalaiset metsämarjapoimijat Suomessa" tekijät Pekka Rantanen ja Jarno Valkonen pitävät epäreiluna sitä, että kaukomailta Suomeen tulleet poimijat joutuvat yksin kantamaan tällaiset riskit. Heidän johtopäätöksissään korostuvatkin ehdotukset, jotka pienentäisivät yksittäisten poimijoiden taloudellisia riskejä. "... toiminnan jatkamiseksi tarvitaan sekä nykyistä parempaa ennakko- ja jälkikäteistä valvontaa että yhteisesti sovittuja pelisääntöjä", tutkijat päättelevät.
Tutkijoiden mielestä valvonnan tehostaminen ja pelisääntöjen kehittely sujuisivat parhaiten, jos metsämarjojen poiminnan seuranta keskitettäisiin yhden viranomaisen tehtäväksi. Marja-alan viranomaistehtävät ovat kuitenkin niin monenlaisia, ettei kaikkia tehtäviä voida siirtää yhdelle viranomaistaholle. Käytännössä parhaana vaihtoehtona he pitävät päävastuun säilyttämistä ulkoasiainministeriölle, jolle tällä hetkellä ketjussa kuuluvat viisumi- ja maahantuloasiat.
Ulkoasiainministeriöllä on aiemmilta vuosilta kokemusta kanssakäymisestä suomalaisten marjayritysten kanssa, jotka hyödyntävät thaimaalaisia poimijoita. Valvonnan tehostamisella tutkijat tarkoittavat paljolti sitä, että näiden yritysten antamien ennakkotietojen ja jälkiraporttien laatua on parannettava.
Ennakkoselvityksistä on käytävä ilmi yritysten koko metsämarjojen hankintaketju sekä käytännöt, vastuut ja velvollisuudet. "Jälkiselvityksistä on puolestaan käytävä yksityiskohtaisesti ilmi, kuinka poimintatyö on kuluvana vuonna onnistunut ja kuinka poimijat ovat marjamatkalla pärjänneet."
Viranomaisten on pyydettävä tietoja myös poimijoilta yritysten antamien tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi. Näin muodostettua yrityskohtaista rekisteriä käytettäisiin, kun viisumianomuksia seuraavina vuosina käsitellään. Rekisteri mahdollistaisi myös realistisen kuvan antamisen thaimaalaisille, jotka harkitsevat poimintamatkaa Suomeen.
Tutkijat esittävät, että sääntelyä täydennettäisiin sertifikaattijärjestelmällä. Kaupallisen marjanpoiminnan sertifikaattiehdot täyttävät yritykset saisivat useampivuotisen toimiluvan. Se antaisi oikeuden kutsua tietyn määrän poimijoita Suomeen.
Lisärahoja valvontaan
Raportissa todetaan, että valvonnan tehostaminen vaatii määrärahojen kasvattamista. Määrärahoja vaatii myös marja-alan usean osapuolen yhteistyön kehittäminen. Osapuolia on seitsemän. Niitä ovat Suomen ja Thaimaan valtiot, marja-alan suomalaiset ja henkilörekrytoinnin thaimaalaiset yritykset, poimijoiden ja yritysten välissä toimivat koordinoijat sekä poimijat. Seitsemännen tahon muodostavat poiminta-alueilla elävät ihmiset, joista jotkut ovat esiintyneet uhkaavasti thai-poimijoita kohtaan.
Selvityksen tekijät eivät pidä marjametsien omistajia osapuolena. Tutkijoiden mielestä ei ole tarkoituksenmukaista rajata tai määritellä uudella tavalla jokamiehenoikeutta, jota sovelletaan metsämarjojen kaupalliseen poimintaan.
Täällä ENONTEKIÖLLÄ on vuosisadan enin nyt tulossa oleva hillakausi valtavasti tulee Hillaa JOKA PAIKKAA EIKÄ PAKKANEN OLE TUHONNY YHTÄÄN
Toivotamme kaikki ulkomaalaiset ja erikoisesti suomessa olevat kerjäläisromaanit
tänne noukkimaan koko perheen voimalla myyntiin joilla tienaa satoja euroja
päivässä ei muuta kuin auton nokat tänne ja tienaamaan euroja
Ei tarvi kyykkiä kadun nurkissa jota kuulemma tätä nykyä ovat eikä saa
kuin jonkun euron päivässä
Koko Enontekiön puolesta TERVETULOA tänne
Opastusta löytyy paikkojen suhteen
Hillaa tulee joka jängälle Enontekiöllle ja rajusti ethei tiiä minne astuu
Eikös siellä Enontekiöllä soitettu marjapuhelimeen, että ne thait kakkivat metsiin.
Thait syövät niin paljon kasviksia, että se on parasta lannoitetta, mitä mettä tarvii.
kato juntti on just varmaan saanu ekan sisävessansa...
Viime vuosina on Pohjois-Suomessa yleistynyt käytäntö laittaa puomi metsätien tai kesämökkitien alkuun estämään pääsyä alueelle. Joskus luonnossa kiertäessä syntyy epäilys, että onkohan tie todella rakennettu yksityisellä rahalla vai onko siihen saatu julkista tukea, jolloin puomia ei saisi laittaa.
Usein puomien yhteydestä puuttuu myös yhteydenottonumero, johon hälytysajoneuvot tai hätätapauksen havainneet henkilöt voisivat ottaa yhteyttä ja saada puomin avattua. Luonnossa kun voi syttyä tulipalo, sinne voi joku loukkaantua tms., mikä tilanne edellyttää nopeaa avunsaantia paikalle. Osassa puomeja on toki yhteysnumerot ilmoitettu asianmukaisesti. Asiasta pitäisi jonkun valistaa niitä, joiden kohdalla on havaittu puutteita. Kenelle vastuu näistä tuntemattomista puomeista sitten kuuluukin.
Puomien ilmestyminen haittaa tietenkin marjastusta ja sienestystä alueella. Yleensä tällaisilta alueilta ei kuitenkaan marjoja tai sieniä juuri poimita, joten puomien takaiset alueet ovat hyviä marja- ja sienipaikkoja. Ainakin itse ole polkupyörällä ajellut eri puolilla ja havainnut, että pyörälaukut, joihin mahtuu molemmille puolille ämpäri, ovat tarpeen. Ainakin toistaiseksi pyörä on säästynyt ”kolhuilta” metsäautoteiden varsille parkkeerattuna marjanpoiminnan ajan.
Jokamiehenoikeuksia tulkitaan monella eri tavalla
Jokamiehenoikeuksia jotkut haluavat tulkita eri tavalla Suomen kansalaisten ja ulkomailta tulleitten osalta. Silloin tällöin tulee yhteydenottoja, joissa uhataan ajaa oman lähialueen metsistä ulkomaiset marjastajat pois, tarvittaessa väkivalloin. Tiedotusvälineistä on myös voinut lukea kannanottoja siitä, että ulkomaisille marjastajille esitetään pitkiä etäisyyksiä, joita lähemmäksi kylistä, taajamista tai taloista ulkomaiset eivät saisi tulla marjastamaan tai sienestämään. Juttujen mukaan kyläseurat tai järjestöt ottaisivat ”poliisin” roolin rikkomustapauksissa ja määräisivät vierasmaalaisille poimijoille sanktiot ohjeitten rikkomisesta.
On huolestuttavaa, jos jokamiehenoikeuksien tulkinnassa käytetään oman käden oikeutta. Ulkomaiset marjastajat tulevat erittäin köyhistä olosuhteista, heille jokainen euro on tarpeen. Marjojen tai sienten poiminnalla saadut tulot ovat siten konkreettista kehitysapua. Jotain on pielessä, jos meillä asenteet sallivat maksaa kehitysapua jokaisen tuloista veroina valtiolle, mutta sen sijaan eivät salli antaa avustettavan maan kansalaisten tulla tänne nostamaan elintasoaan esimerkiksi marjatuloilla. Onko moraalisesti hyväksyttävämpää, että avustettavat pysyvät tuntemattomina kuin kohdata ihmiset aidosti täällä Suomessa. Avointa keskustelua ja valistusta tarvitaan myös tässä asiassa.
Sadon ennustaminen ei kuvaa kypsän sadon määrää luonnossa
Suomessa ennustetaan marjasatoa laskemalla kukinta-aikana otantana kukkien määrä koeruuduissa eri puolilta Suomea. Seuraavassa vaiheessa lasketaan raakileitten määrä. Raakilevaiheesta marjan kypsymiseen ja todelliseen satoon on kuitenkin pitkä matka ja monet tekijät voivat muuttaa tilanteen ennusteisiin verrattuna päinvastaiseksi. Näin kävi myös tänä kesänä.
Marjayritykset joutuvat varautumaan ulkomaisia poimijoita Suomeen kutsuessaan seuraavaan kesään jo edeltävänä talvena. Silloin viranomaiset päättävät paljonko eri yritykset saavat poimijoita. Myöhemmin yritykset voivat vielä pienentää tuota ”poimijakiintiötä”, mutta suurentamiseen ei ole mahdollisuutta. Joten yritykset ymmärrettävästi pyrkivät saamaan poimijoita riittävästi hyvän sadon varalta. Yritykset varmistavat kutsuttavien määrän kesäkuussa siinä vaiheessa kun marjasatoa ennustetaan kukkien määrän perusteella – siis tälle kesälle hyvää marjasatoa!
Marjojen ja muiden luonnontuotteiden ”metsästykseen” päädytään, jos ennuste lupaa hyvää ja tilanne luonnossa on huono. Tämän kesän pakkasyöt kukintavaiheessa, kesän kylmyys, sateet ja pakkasyöt raakile- ja kypsymisvaiheessa aiheuttivat sen, että mustikkasato jäi huomattavasti keskimääräisestä, samoin pohjoisessa puolukkasato ja lakka puolestaan jäätyi yöpakkasten vuoksi raakilevaiheessa useita kertoja avosoilla. ”Kumipallolakkoja” ja ”savipuolimustikoita” pääsivät sitten aktiivimarjastajat poimimaan.
Kuka siis laittaisi osaan noista satoennustekoeruuduista valvontakameran tai ottaisi niistä digikuvat kuvaamaan todellista tilannetta vähän vastaavalla tavalla kuin Tielaitos hoitaa liikennesääpalvelua. Näin tiedettäisiin satotilanne reaaliajassa ja yritykset voisivat ohjata poimijoita niille alueille, jotka tuottavat satoa. Ellei tähän kyetä, voidaan kukintavaiheen ennusteista luopua ja ennustaa satoa raakilevaiheesta alkaen reaalisatoon saakka. Tämä antaisi yrityksille ja marjastajille nykyistä luotettavamman kuvan sadosta ja sen sijainnista. Satotiedotus on hyvä asia, mutta se kaipaa kehittämistä. Yrityksille tulee kalliiksi, jos ennuste lupaa hyvää satoa jollekin alueelle ja yritys sijoittaa sinne satamäärin poimijoita ja ostotoimintaa, eikä sitten satoa ko. alueelle tulekaan.
http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194754616837/artikkeli/lappiin mahtuvat kaikki marjanpoimijat.html